Aurora on siirtolainen ja paluumuuttaja

Eräänä päivänä hakkasin Torontossa keittiön pöydän ääressä punaista kirjoituskonettani ja näin mielessäni kolmiulotteisena, kuin monivärisenä hologrammina vaalean tytön, joka pyyhki pölyjä viktoriaanisessa kartanossa. Annoin tytölle nimen Aurora ja aloin kirjoittaa. Muutimme takaisin Suomeen yhdeksän vuoden siirtolaisuuden jälkeen ja jatkoin kirjaani uudesta suomalaisesta Aurorasta, sortovuosien tytöstä, joka joutuu muuttamaan vuonna 1903 Kanadaan etsimään Suomesta karkotettua isäänsä. Syntyi Aurora vaahteralaakson tyttö (1991, 2. Painos)

23.3.2014

Aili Nupposen blogi: Voi niitä aikoja: Kätilö Tyyne Kuronen muistelee kotisynnytyksiä

Voi niitä aikoja: Kätilö Tyyne Kuronen muistelee kotisynnytyksiä: Kätilö Tyyne Helena Hämäläinen (1909-1996) muutti elokuussa 1931 Tikkalaan (Onkamoon) kunnan kätilöksi. Hän avioitui Aarne Kurosen kanssa 1...

Aurora-kirjat: Mary

19th c servants', a museum by Anna Amnell
19th c servants', a museum, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Kuva: Anna Amnell
Aurora-kirjojen Mary syntyi sillä hetkellä, kun näin pienessä kanadalaisessa museossa tämän sinipukuisen herttaisen oppaan. Mary alkoi elää omaa elämäänsä mielikuvituksessani ja on ollut eräs keskeisiä henkilöitäni:

Mary oli ollut Vaahteralaakson kartanossa kaksitoistavuotiaasta asti. Silloin talossa oli ilkeä keittäjä, joka iski Maryä vähän väliä sormille milloin kauhalla milloin paistinlastalla. Mary oli itkenyt itsensä usein uneen puoliyön aikaan, kun työt vihdoin loppuivat. Hän oli vannonut silloin käsi Raamatulla, ettei koskaan lyö ketään ja oli lupauksensa pitänyt.
Mary tiesi, että talon työt kulkivat omaa tahtiaan niin kuin vuodenaikojen vaihtelut. Ne määräsi tuhatsivuinen ”Rouva Beetonin taloudenhoidon opaskirja”, joka oli nytkin emännöitsijän, rouva Simpsonin pöydällä.


Aurora - Vaahteralaakson tyttö  (1991, 2. painos 1992), sivu 25
Vaahteralaakson Aurora (yhteispainos, joka ilmestyy tänä vuonna)

Miten kirjojen henkilöt syntyvät?

18.3.2014

Aurora-kirjojen Toronto

Aurora ja Iida lähtevät Amerikkaan, tarkemmin Torontoon, Kanadaan eli Kanataan kuten Iida sanoo tietämättä, että sen sanan kuuli jo Jacques Cartier 1500-luvulla, ja se tarkoitti intiaanien kielellä kylää, kauppapaikkaa.

Tällainen oli Toronto 1900-luvun alussa, jolloin Aurora Koivu saapuu sinne naapurin palvelustytön Iida Suomalaisen kanssa.  Katso ihmisten vaatteet! Toronton silloin uuden kaupungintalon kellotornissa on samanalaiset "kivikoirat" eli gargoilit kuin Helsingin Johanneksen kirkossa. Olivathan nämä rakennukset valmistuneet  samaan aikaan, 1800-luvun lopussa.




Similar gargoyles in Helsinki. Samanlaiset gargoilit kuin Toronton vanhan kaupuntalon tornissa.

Torontossa oli silloin 200 000 asukasta, Helsingissä 100 000.  Toronto oli pitkälle 1950-luvulle asti hyvin englantilainen kaupunki, jonne oli tullut kuitenkin siirtolaisia monista Euroopan maista.

Aurora-kirjat ja yhteisnide "Vaahteralaakson Aurora" [Aurora of Maple Valley] , joka ilmestyy tänä vuonna.

11.3.2014

1900-luvun alun taloja

IMG_0655 by Pink Lady on the Loose!
IMG_0655, a photo by Pink Lady on the Loose! on Flickr.
Olomouc on ihastuttava kaupunki Tsekissä. Siellä on paljon kauniita 1800- ja 1900-lukujen vaihteen taloja. Kuva: Mimi Amnell

9.3.2014

Aurora ja villikyyhkysten aika: Villikyyhkyset kuolivat sukupuuttoon


Villikyyhky eli muuttokyyhky

Muuttokyyhky herätetään henkiin DNA:n avulla

Niin myös Aurora-kirjani, joissa muuttokyyhky vielä nähdään. 

Käyn läpi Aurora kirjojani, joista kolme laitetaan tänä vuonna yksiin kansiin. Tuntuu ihmeelliseltä lukea kirjaa, jonka on kirjoittanut 20 vuotta sitten (Aurora ja villikyyhkysten aika 1995). Villikyyhkyt eli muuttokyyhkyt kuolivat sukupuuttoon, vaikka niitä oli suunnattomasti vielä 1900-luvun alussa Pohjois-Amerikassa, varsinkin Toronton laaksoissa:

Aurora tiesi, että hänen isänsä mielestä Toronton laaksot olivat luonnontieteilijän paratiisi. Ne olivat kuin viidakkoja mahtavine itkupajuineen, köynnöksineen, hemlokkeineen ja sokerivaahteroineen. Niissä viihtyivät ketut, pesukarhut, piikkisiat ja peurat. Saattoi nähdä satoja erilaisia lintuja ja mitä ihmeellisimpiä kasveja.
Toisen ikkunan edessä aukeni kukkameri: magnolia oli puhjennut kukkaan. Taloa korkeampi lehdetön puu oli täynnä teevadin kokoisia vaaleanpunaisia kukkia, joista tuli mieto tuoksu. 


Puitten latvat olivat mustanaan lintuja. Aurora arvasi, että ne olivat tulleet etelästä Ontariojärven yli. Joitain sinertäviä oranssirintaisia variksenkokoisia lintuja tepasteli nurmikolla pitkää pyrstöään heiluttaen. Ne olivat villikyyhkysiä, joita sanottiin myös muuttokyyhkyiksi.

Anna Amnell: Aurora ja villikyyhkysten aika, 1995 Kirjapaja (julkaistu nimellä Pirkko Pekkarinen)

[Suomessa on ollut käytössä 'muuttokyyhkyn' ohella myös nimi 'vaeltajakyyhkynen', vrt. passenger pigeon, wild pigeon englannissa.]

Vain muutama lehti kirjoitti tästä kirjasta arvostelun: HBL,  Kirkko ja kaupunki, kumpikin hyvän arvostelun. Siihen aikaan kustantajat saivat onneksi tukea vähälevikkisen arvokirjallisuuden julkaisemiseen.



"Osäkerhet, men även framåtande och äventyrslust samsas inom de tre böckernas pärmar. Olika åldersgrupper serveras internationell underhållning. Här finns möjlig historisk förankring, miljökännedom och insikt i den föräldralösa 18-åringens livsöde och trots det 100-åriga perspektivet tangerar den beresta pedagogen --många dagsaktuella problem. "
Majlis Qvickström, HBL [Aurora ja villikyyhkysten aika 1995]


"Kirjan kerronta on sujuvaa ja mukaansatempaavaa, jännitystäkin löytyy. Sopii hyvin nykynuorten luettavaksi kielenkäyttönsä ansiosa, sillä kirjan kieliasu on loistava." Outi Lievonen, Kirkko ja kaupunki

8.3.2014

Aurora 1-3 (yhteisnide)



Tämän päivän Hesari loi synkän kuvan kirjallisen maailman ahdingosta. Nyt pitää ottaa käyttöön pula-ajan keinot ja uskoa, että ajat vielä paranevat.

Vietän naistenpäivää puuhaamalla näissä merkeissä: Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora. Aurora 1-3, yhteisnide 1990-luvulla ilmestyneistä kirjoistani Aurora Vaahteralaakson tyttö 1991, 2. painos 1992, Aurora ja Pietarin serkut 1993 ja Aurora ja villikyyhkysten aika 1995. Myös eKirja. Noin 400 sivua. Syyskesä 2014.

Mietin, pitäisikö olla kovakantinen vai pehmeäkantinen. Mikä kansikuvaksi?

Vähennänkö murteen osuutta?

Aurora ja Molly on lastenkirja, joka ei tule mukaan yhteisnidokseen, josta tulee 8+ nuoret aikuiset -kirja, oikeastaan kaikenikäisten historianystävien aikamatkapaketti 1900-luvun alkuun.

Vaahteralaakson Aurora ilmestyy elokuussa .
ISBN 978-952-286-355-3 BoD


Aurora_kansi-2