Sivut

Sivut

29.7.2012

Menneen ajan lumoa

IMG_9825 by Pink Lady on the Loose!
IMG_9825, a photo by Pink Lady on the Loose! on Flickr.
Kauniisti entistettyjä rakennuksia Frydekissä. Frydek-Mistekin kaksoiskaupunki, Tsekki. Kuva: Mimi Amnell

Patsas vuodelta 1890

IMG_9869 by Pink Lady on the Loose!
IMG_9869, a photo by Pink Lady on the Loose! on Flickr.
Pyhän Florianuksen patsas Frydekissä. Frydek-Mistekin kaksoiskaupunki, Tsekin tasavalta. Kuva: Mimi

Kaunis katulamppu

IMG_9888 by Pink Lady on the Loose!
IMG_9888, a photo by Pink Lady on the Loose! on Flickr.
Frydek, Frydek-Mistekin kaksoiskaupunki, Tsekki. Kuva: Mimi

26.7.2012

Arvokasta istumista

IMG_7193 by Pink Lady on the Loose!
IMG_7193, a photo by Pink Lady on the Loose! on Flickr.
Puolalaisen linnahotellin eteisessä.

25.7.2012

Viuhkan monet kasvot

Viuhka by Anna Amnell
Viuhka, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Viuhka Zagrebin museosta, jossa sai vielä vuonna 2007 kuvata. Viuhka näyttää Itävalta-Unkarin ajan viuhkalta, ja siinä on kuvia hallitsijoista, kenraaleista. En tunnista. Suurennuslasilla voisi tutkia nimiä.

Tällaisella viuhkalla nainen leyhytti itseään tanssiaisissa tai muussa tapahtumassa tai vaikkapa kirkossa, aillä ainakin italialaisissa kirkoissa kuuluu vielä nykyään kesäisin viuhkojen läpsytys, kun on helle.

Viuhka oli myös erinomainen lunttilappu, josta saattoi noukkia nimiä sivistyneeseen keskusteluun. Lieneekö tätä puolta viuhkoista tutkittu?

Vanhat ajat: heinänteko


Photo: Jukka Kemppinen , joka kertoo blogissaan usein vanhoista ajoista varsinkin Pohjanmaalla. Kuva on otettu tänä kesänä Helsingissä. Klikkaa kuvaa, jotta näet sen suurena.
"Kuvauspaikka oli Tuomarinkylän talojen välistä ja kikka laajakulma (vast. 28 mm.) Laajakulmaa ja toisaalta teleä käyttäen voi korostaaq perspektiiviä tai avaruutta keinotekoisesti.
Kuva on sen verran väärennetty, että tuhersin patchillä korkeajännitejohdot pois." 
Kiitos siitä, sopii hyvin 1900-luvun alkuun. Tuttua maisemaa, sillä olen käynyt  ratsastuksen alkeiskurssin Tuomarinkylässä, ja tyttäreni ja mieheni ratsastivat siellä pitkään.

 maalaisia

He tekivät heinää. Pohjalaisia Helsingissä käymässä.

23.7.2012

Kaunista arkea

jugs by Anna Amnell
jugs, a photo by Anna Amnell on Flickr.
antiikkikaupan aarteita, maitokannu

22.7.2012

Minna Canth

Minna ja minä by Anna Amnell
Minna ja minä, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Minna Canth ja minä opiskelijoina. Erilaiset vaatteet. Kuva: Matti T. Amnell. Minna opiskeli Jyväskylässä, minä Helsingissä.

Paisley-kuvio

IMG_8941 by Pink Lady on the Loose!
IMG_8941, a photo by Pink Lady on the Loose! on Flickr.
Mimi kashmir- eli paisley -kuvioisessa mekossa. Mimin kuvia Triestestä.
Kashmirkuvioiset vaatteet ja huivit olivat muotia myös Viktorian aikana ja Edwardin aikana ja ne tulevat muotiin jatkuvasti.

20.7.2012

Nuori Viktoria


Kuvassa muotokuva, josta Albert piti eniten. Viktoria oli pieni, vain 150 cm pitkä.

Downton Abbeyn käsikirjoittaja Julian Fellowes on tehnyt käsikirjoituksen myös Nuori Viktoria -elokuvaan (2009), joka nähdään televisiossa su 22.7.2012 (TV4 klo 21-23.05).  Elokuva on samalla aikaa suuri rakkauskertomus ja historiallinen dokumentti, sillä se on filmattu aidoilla paikoilla. Näyttelijänä nähdään lyhyen välähdyksen ajan myös Viktorian jälkeläinen prinsessa Beatrice, jonka äiti Sarah, Yorkin herttuatar, on yksi elokuvan tuottajista. Elokuva sai vuonna 2010 Oscarin parhaasta puvustosta. Aitoa historiaa ja romantiikkaa.

Voimakasluonteinen Viktoria (1819-1901) tuli Brittiläisen Imperiumin kuningattareksi teini-ikäisenä vuonna 1837 ja meni meni naimisiin vuotta vanhemman serkkunsa Albertin kanssa. Lahjakas ja komea Albert  oli Viktorian suuri rakkaus. He hallitsivat yhdessä 20 vuotta ja vaikuttivat kasvatuksen, teollisuuden ja sosiaalisten olojen kehitykseen. Vuoden 1851 Suuri Maailmannäyttely oli sen ajan suuri tapahtuma.


Viktoria ja Albert olivat kiihkeän rakastuneita toisiinsa, ja kun Albert kuoli nuorena, 42-vuotiaana lavantautiin, Viktorian suru oli suunnaton. Viktorialla ja Albertilla oli sen ajan tyyliin yhdeksän lasta, 34 lapsenlasta, joista 26 eli aikuisiksi, ja Viktorian ja Albertin jälkeläisiä on hallitsijoina useissa Euroopan maissa, muiden muassa kaikki Pohjoismaiden hallitsijat, myös hänen kaimansa Ruotsin kruunuprinsessa Viktoria. Viktoriaa on sanottu koko Euroopan isoäidiksi.
Young Viktoria elokuva (Wikipediassa)
Tuuve Aron hyvä arvostelu vuodelta 2009

Celosia

Celosia


Celosiaa on viljelty puutarhoissa jo 1700-luvulla. Se oli tärkeä Viktorian ajan puutarhoissa.  Kuvassa kukontöyhtö celosia.

16.7.2012

Mikä löytö: Katumuotia Edwardin ajan Pariisisista


He ovat Auroran aikalaisia. Kuvassa on poikani näkemys Aurora-kirjojeni sankarittaresta ensimmäisen kirjani kansikuvassa. Mekko on piirretty 1900-luvun alun muotilehden mukaan. Kuvaan kirjoissani myös muotia ja sisustusta.

Punch-lehden pilapiirtäjän, amatöörivalokuvaajan kuvasarja 1900-luvun alun Pariisista ja Englannista. "Edwardian street style: Astonishing amateur images which capture the fashion of women in London and Paris over a century ago"

Read more: http://www.dailymail.co.uk/femail/article-2173872/Edwardian-street-style-Astonishing-amateur-images-capture-fashion-women-London-Paris-century-ago.html#ixzz20nUjhxYH


En ole nähnyt koskaan näin hienoja kuvia yli 100 vuoden takaa.

Kirjoituslipasto

Kirjoituslipasto by Anna Amnell
Kirjoituslipasto, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Vanhan ajan kirjoituslipasto. Lipasto Iisalmen Partalan Moisiosta eli Partalan talosta, joka mainitaan Vänrikki Stoolin tarinoissa.

Wien, musiikin kaupunki

IMG_8828 by Pink Lady on the Loose!
IMG_8828, a photo by Pink Lady on the Loose! on Flickr.
Musiikki näkyy katukylteissäkin. Mimin ja Samin kuvia. He olivat lomamatkallaan myös Wienissä.

Hevonen ja rattaat

IMG_8402 by Pink Lady on the Loose!
IMG_8402, a photo by Pink Lady on the Loose! on Flickr.
Prahassa
"Love and marriage are like horse and carriage"

13.7.2012

Kirjojen salainen puutarha

lilacs

Frances Hodgson Burnettin Salainen puutarha on eräs kaikkein rakastetuimpia kirjoja. Siinä yhtyvät vuosisadan alun maailma ja puutarha, nuo nykyihmisille nostalgiset käsitteet. Kukkia ja puutarhoja on monissa muissakin romaaneissa. Vanhan ajan tyttökirjoissa istutaan sireenien alla ja kävellään laaksoissa ja varsinkin hautausmailla, jotka olivat usein paikkakunnan ainoat puistot ja 1800-luvun tyyliin hyvin kauniit ja romanttiset. 


Rosa Damascena


Lukevan yleisön suuressa suosiossa ovat monet "ruusukirjat", joista menestyneinen on varmaankin Umberto Econ Ruusun nimi, eräs suosikeistani sekä kirjana että elokuvana. Paronitar Emmuska (mikä nimi!) Orczyn luoma sankari urhea Sir Percy Blakeney pelastaa ranskalaisia vallankumouksen hirmuista kauheimmalta, giljotiinilta.


Tämä kukka kuuluu Punaiselle neilikalle Paronitar Orczyn luomalle sankarille, jonka seikkailuista useita on suomennettu. Olen onnistunut löytämään antikvariaatista yhden kirjan ja olen seurannut televisiosta ihastuksella urhean Sir Percy Blakeneyn muuntautumista ylimmän aateliston keikarista pelottomaksi anarkiaa vastustavaksi sankariksi.


Vaatimaton samettiruusukin on saanut oman kirjansa. Marigold, tageta (samettikukka, jota sanotaan myös samettiruusuksi (Kuva Wikipedia) kasvaa luonnossa Kanadassa ja Yhdysvalloissa.



L. M. Montgomery: Magic for Marigold (1929, suomentamaton)
Frances Hodgson Burnett: Salainen puutarha (The secret garden 1911)
Louisa May Alcott: Sireenien alla, suom. 1960 (Under the Lilacs )
Louisa May Alcott: Kun ruusu puhkeaa 1992 (Rose in Bloom 1876)
Paronitar Orczyn Punainen neilikka (Scarlet pimpernel)

uudempia:
Umberto Eco: Ruusun nimi
Milla Keränen: Sisilian ruusu (historiallinen romaani, 1200-luku)
Tanja Kanerva: Ruusu-unelmia (kuvia ruusuista ja mietelmiä)













Vaahteralaakson tyttö piirtää ja maalaa kukkia.

11.7.2012

Alphonse Mucha

Mucha by Anna Amnell
Mucha, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Alphonse Muchaa pidetään Jugendin/Art Nouveaun mestarina

Jaana Paretskoi kirjoittaa uusimmassa Avotakka-lehdessä (Uuden ajan alku 8/2012) 1800-luvun lopulla alkaneesta uudesta tyylistä, josta käytetään Suomessa ja Saksassa nimeä Jugend ja muualla Art Nouveau. Termejä käytetään myös rinnakkain, englannissa myös 'the Modern Style'. Tässä blogissa on tähän tyyliin kuuluvia kuvia, ja minäkin olen käyttänyt termejä rinnakkain. Suomessa myös kansallisromantiikkka. Suurin osa tämän blogin rakennuksista 1900-luvun alkua, näitä tyylejä. On myös edeltävää viktorian tyyliä ja Jugendin jälkeen tulevaa Art Decoa jonkin verran.

Erityisesti voin mainita kuvien aiheista: Helsingistä Eira ja Eliel Saarisen työt yleensä, Berliinistä varsinkin Hackesche Höfe, kaupunginosan eli jälleenrakennetun juutalaiskaupungin, art deco -museon, sitten Prahan, josta en ole eritellyt Art Nouveauta vielä omaksi ryhmäkseen. Hakusant ovat blogin pohjalla.

Paretskoi tuo esillle mnyös eroja: jugend on tummaa ja raskaampaa, art nouveau kevyempää ja vaaleampaa.

Tein kollaasi Alphonsen Muchasta, jonka näyttelyn näin Prahassa. Mucha oli tsekki, määriläinen, ja hänen töitään näki eri puolilla Tsekkiä. Kuvat ovat osia näyttelyjulisteista, joita oli kadulla museon ulkopuolella. Sisällä museossa ei saanut kuvata.

Helsingissä oli muutama vuosi sitten Mucha näyttely, kookkaita töitä, jotka tunnetaan varsinkin julisteina.

Hackesche Höfe -kansioni Flickrissä. Valitse slide show.
Eliel Saarinen (Hvitträsk)

Vanhan ajan tyttökirjat: Iiris rukka ja Aurora



Kirja koulussa -kampanja 2005 Iiris ja Aurora
Anna-Amnell-Aurora-kirjat_1024px


Suomen Kirjasäätiön Kirja koulussa -kampanjassa 2005 koululaisten tuli verrata kahden kirjailijan kirjoja, nimittäin Anni Swanin Iiris rukkaa ja minun Aurora-kirjojani: "Vertaile tyttöjen kokemuksia Helsingissä. Kirjat kertovat samasta ajasta, mutta ne on kirjoitettu eri aikaan. Miten tämä näkyy kirjoissa? "  [Huom! 'Aurora ja Pietarin serkut' tapahtuu kokonaan Helsingissä. 'Villikyyhkysten aika' Torontossa. 'Vaahteralaakson tyttö' Savossa, Helsingissä ja Torontossa]

"PEKKARINEN, Pirkko (= Anna Amnell, kirjoitin ensimmäiset kolme kirjaa nimellä Pirkko Pekkarinen]
Aurora, Vaahteralaakson tyttö Kirjapaja 1991.
Aurora ja Pietarin serkut Kirjapaja 1993.
Aurora ja villikyyhkysten aika Kirjapaja 1995.
15-vuotias suomalaistyttö matkustaa Kanadaan etsimään sortovuosien aikana karkotettua isäänsä. Suomeen palattuaan hän asuu sukulaistensa luona Helsingissä.

SWAN; Anni
Iris rukka. WS 1916
Äiditön maalaistyttö muuttaa enonsa perheeseen Helsinkiin.
Vertaile tyttöjen kokemuksia Helsingissä. Kirjat kertovat samasta ajasta, mutta ne on kirjoitettu eri aikaan. Miten tämä näkyy kirjoissa? "


Kirja koulussa kampanja 2005
sama suuressa koossa

Huvila ruusupensaiden takana

Huvila by Anna Amnell
Huvila, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Juuri sellainen, jossa voisi asua vanhanajan tyttökirjan tyttö.

1800-luvun nainen

1800-luvun nainen by Anna Amnell
1800-luvun nainen, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Ruskea asu ja renessanssityylinen hattu. Höyhenistä tehty viuhka.