Ennen Internettiä luettiin, mitä eteen tuli. Onneksi.
Minuun teki suuren vaikutuksen H.Rider Haggardin Kuningas Salomonin kaivokset. Kirjailija oli luonut teoksen alle puolesssa vuodessa lyötyään vetoa veljensä kanssa, että voisi kirjoittaa yhtä kiinnostavan kirjan kuin Stevenson.
Aluksi ei löytynyt kustantajaa, mutta kirjasta tuli viktoriaanisen ajan suursuosikki ja menestys kaikialla maailmassa. Kaikki tämä tieto on minulle uutta, luin siitä juuri Wikipediasta.
Kirjailijan oma elämä oli tarua ihmeellisempää, hän oli jo 19-vuotiaana Etelä-Afrikassa, toimi siirtomaavirkamiehenä, lakimiehenä, oli hyvin oppinut jne jne. Aateloitiin.
Mikä sitten minua kiinnosti tuossa ensimmäisessä "lost worlds" - seikkailuromaanissa? Yksi kohta on jäänyt mieleen. Se kohta, jossa nainen tulee lähteelle, jonka piti antaa ikuinen elämä. Mutta nainen muuttuukin muumioksi, hajoaa. Samanlainen kohtaus on tuttua monista seikkailuelokuvista. Se kiinnostaa nähtävästi teini-ikäistä lukijaa, joka ehkä ensi kerran tajuaa sitä lukiessaan oman kuolevaisuutensa ja samalla koko ihmiskunnan yhteisen kohtalon.
H Rider Haggard (Wikipedia)
Tämä oli kommentti Kirsti Ellilän blogiin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti