Näytetään tekstit, joissa on tunniste Haikko. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Haikko. Näytä kaikki tekstit

2.5.2019

Kartano suomalaisessa kulttuurissa


Haikko oma kuvani

"Kautta vuosisatojen kartanoilla on ollut aivan erityistä merkitystä suomalaisessa kulttuurissa ja viehätysvoimaa suomalaisten mielissä.  Zachris Topelius totesi vuonna 1875 ilmestyneessä Maamme kirjassaan, että 'Jokainen kartano on muistomerkki'."
Eläköön eilinen! -blogin luoja ja sen artikkeleiden kirjoittaja valt.maist. Mari Anthoni (ent. Nevalainen) on Espoon historiaan erikoistunut--
http://elakooneilinen.blogspot.com/2013/10/ralssista-rustholliin-saterista.html

31.7.2017

Haikon kartanossa 2017

Haikon kartanossa

Mieheni ottama kuva.
Haikosta on lisää kuvia Flickrin kansiostani. Alussa vanhemmat kuvat, lopussa nämä kännykkäkameralla otetut,  Löydät myös hakusanalla tästä blogista.
My Haikko photos


Haikon kartanon huvimaja

Huvimaja rehevänä. Flickrin albumissa on toinenkin kuva huvimajasta.

5.3.2015

Haikon kartano talvella

IMG_7498

Kuvat on ottanut poikani Matti Amnell, joka on myös kuvittanut kaikki kirjani.

IMG_7463

Päärakennus


IMG_7474

Polku alas huvimjalle ja rantaan. Oikealle tästä ovat modernit rakennukset, joissa on hotellihuoneita, sauna, uima-allas ja muita kylpylä- ja kongressipalveluita.

IMG_7490

Jäät eivät ole vielä lähteneet


IMG_7500

Haikko on

Olen käynyt Haikossa syyskesällä. Täällä kuvia
Käytä myös hakusanaa 'Haikko'.
Haikko on vähän yli tunnin bussimatkan päässä Helsingistä Porvon kautta.

30.8.2008

Haikko: Venäläistä tunnelmaa



Klikkaa kuvia ja katso niitä suurempina. Click and see the larger size. Hotel Haikko Manor Spa. Click label 'Haikko' below to see all Haikko pictures.
Venäläisyys yllätti minut Haikon kartanohotellissa. Ajattelin, olisinpa tiennyt tämän paikan aikaisemmin.

Kulloinkin vallitsevasta poliittisesta tilanteesta huolimatta suomalaisilla ja venäläisillä on ollut nimittäin normaaleja ihmisten välisiä suhteita. Tämä on yksi keskeinen teema myös 1990-luvulla ilmestyneissä Aurora-kirjoissani: Auroran äiti oli venäläinen ja isä suomalainen. Auroran kaksi tätiäkin oli naimisissa suomalaisten kanssa, toinen asui Helsingissä ja toinen muutti vuoden 1905 tapahtumien jälkeen Helsinkiin.

"Ovet olivat kaikki selkoselällään, salin korkeat pariovetkin. Hilmaa katsoivat seiniltä rouva-vainaan esi-isien ja rakkaan keisari Aleksanterin II:n muotokuvat. Huoneen perällä hämärässä oli muotokuva rouvasta nuoruusvuosilta Pietarista. Kaunis oli rouva, lempeä ja tummatukkainen, Aurorasta oli tullut isäänsä vaaleaverinen, mutta oli yhtä siro kuin äitinsä."
(Aurora. Vaahteralaakson tyttö. 1991, 2. painos 1992)




Kuvia Venäjän viimeisen tsaarin perheestä Haikon kartanohotellin Romanov-salissa.

Romanov-salissa on valokuvia vallankumouksellisten murhaaman tsaariperheen jäsenistä. Kartanolla ja vallankumouksessa eloon jääneillä Romanoveilla on läheisiä yhteyksiä, sillä eräs tsaariperheen jäsen, suuriruhtinas Kiril, jäi eloon ja pakeni perheineen Suomeen. Suosittelen "Haikon kartano" -kirjaa (Soini & Toivanen & Hirvisaari. 2006. 3. painos) kaikille niille, jotka haluavat perehtyä tarkemmin Haikon seudun ja Haikon kartanon sekä Romanovien ja yleensäkin venäläisyyden moniin kiinnostaviin yhtymäkohtiin.



Haikon kartanohotellissa on vitriineissä venäläistä posliinia 1800-luvulta.

Aurora ja hänen serkkunsa Olga ovat olleet kaupungilla, kun Helsingissä oli suurlakko vuonna 1905. He tulevat Bulevardilla asuvan Sofia-tädin luon viluissaan ja nälissään:

"- Tulkaapa, tytöt, tänne kakluunin luo lämmittelemään, sanoi Sofia-täti. Olga ja Aurora lämmittelivät käsiään uunin kyljessä. Jenny otti hohtavia hiiliä uunista ja laittoi niitä samovaariin, joka tuhisi kohta kodikkaasti keskellä pöytää.
- Tässä on kuumoo porssikeettoo lihapiirakoitten kanssa, sanoi Vilhelmiina.
- Samovaari ja borssikeitto me halutaan venäläisiltä, sanoi Aurora nauraen.
- Ja monta muutakin hyvää asiaa, sanoi Kasimir-setä. - Pitää osata erottaa jyvät akanoista.

(Aurora ja Pietarin serkut. 1993)




Kanadalainen Thomas hiihtää Helsingissä vuonna 1905:

"Merelle, sinne hän halusi. Hän tunsi olevansa yksin lumisessa Helsingissä. Kaupunkilaiset istuivat kotonaan öljylamppujensa vieressä aterioimassa. Vihreässä talossa soitti kotiorkesteri ja pieni Auroran näköinen tyttö soitti viuluaan ikkunan ääressä.

Eräässä Kaivopuiston kodikkaassa puutalossa iso perhe istui pöydän ääressä samovaarin ympärillä. Olivatko he suomalaisia vai venäläisiä? He olivat suomalaisia, sillä heillä oli omien suurmiestensä kipsisiä rintakuvia kaapin päällä. Samovaarin hyväksyivät kiihkeimmätkin suomalaiset separatistit. Sen oli Thomas huomannut."

(Aurora ja Pietarin serkut. 1993)



Pietarinsuomalainen Olga on lähetetty Suomeen sukulaisten luo vuonna 1905 ja perhe muuttaa pysyvästi Suomeen.

"Illalla Olga meni aikaisin nukkumaan, nukahti pian ja oli taas unessa kotonaan Pietarissa. Hän kulki korkeissa huoneissa, hyppeli vuoroin palmujen alla ja vuoroin katonrajassa kristallikruunuja hipoen, liukui isokukkaisia oviverhoja myöten lattialle ja pomppasi notkeasti kuin kissa plyysisohville ja hyppäsi tuolien ja kaappien päälle.
Ruokasalin kaksoisovet olivat auki. Isoäiti Nina Aleksandrova nyökytteli kultakehyksissä musta pitsinen leskenmyssy päässään. Pappa, mamma ja Elisabet istuivat tumman kiiltävän pöydän ääressä samovaarin ympärillä hymyilevinä ja onnellisina.
- Olga on tullut kotiin, sanoi pappa iloisella äänellä. Olga hymyili ja puristi unessa teddykarhua sylissään.
(Aurora ja Pietarin serkut. 1993)



Aurora-sarjan kolme ensimmäistä kirjaa on julkaistu nimellä Pirkko Pekkarinen.
Kirjat "Aurora. Vaahteralaakson tyttö" ja "Aurora ja Pietari serkut" tapahtuvat 1900-luvun alun Suomessa.

Klikkaa alla olevaa sanaa 'Haikko', jotta näet kaikki Haikko-kuvat tässä blogissa.

29.8.2008

Haikon kartano: 1900-luvun alun tunnelmaa


Hotel Haikko Manor Spa. Photos: Anna Amnell
Haikon kartanon nykyinen päärakennus on vuodelta 1913.
Suomen kartanot (luettelo)

"Kesäpäivänä tulee epätodellinen tunne, kun seisoo Haikon kartanon valkoisten pylväiden ympäröimällä suurella terassilla ja antaa katseensa kiertää alas vihreää hyvin hoidettua nurmikenttää aina suihkulähteen luokse. Keitä tuolla alhaalla meren äärellä on vuosikymmeniä sitten kulkenut päivänvarjoineen, seuraneiteineen, pienine koirineen, valkoisiin puettuine pikkutyttöineen ja merimiespukuisine poikineen? Menneen maailman ihmisiä, jostakin, kaukana meistä, vallan, loiston ja eleganssin maailmasta."

Laila Hirvisaari: Romanoveista Haikon kartanossa. - Soini & Toivanen & Hirvisaari: Haikon kartano. 2006. 3. painos, sivu 105.

Porvoon lähellä sijaitseva Haikon kartano kuului 1900-luvun alussa von Etter -suvulle. Alkuperäinen päärakennus paloi vuonna 1911, mutta Lily von Etter rakennutti pian uuden talon entisen tilalle.

Kartano eli Laila Hirvisaaren kuvaamaa loistokautta 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa kosmopoliitin von Etterin suvun asuessa siinä. Kartanossa vallitsee edelleen 1900-luvun alun tunnelma.
Klikkaa kuvia ja katso niitä suuremmassa koossa.




Salit ovat korkeita, huonekalut ovat 1900-luvun alun tyyliä ja seinillä on paljon maalauksia. Kuvassa Haikon maisemissa vuokrahuvilassa yli 20 kesää asuneen Albert Edelfeltin maalaus Porvoosta.



Kauniita Biedermeier-huonekaluja on nähtävissä useissa huoneissa ja hotellin aulassa.











Kodikkaita seurusteluryhmiä

Kartanon ympärillä on laaja puisto, ja meren rannalla on tämä tunnelmallinen huvimaja.