Runotytöt rakastivat Eino Leinoa jo Auroran aikaan

Vappu Eino Leinon kanssa, a photo by amnellanna on Flickr.

Tämä olisi ollut mieleen Auroran serkulle Olgalle, joka ihaili Einoa Leinoa, 1900-luvun alun Suomen suosittua runoilijaa:

Aurora riensi torin poikki ja pitkin Etelä-Esplanadia, jossa kyyhötti 
vielä pari puutaloa ylpeitten kivilinnojen lomassa.

  - Kato, Eino Leino rouvansa kanssa, kuuli Aurora jonkun
 kuiskaavan takanaan. Vastaan tuli käsikynkkää kävelevä nuoripari, 
joka näytti olevan kaikkien mielenkiinnon kohde.

  Nainen oli kaunis, hänellä oli mantelinmuotoiset silmät, 
hienosti kaartuva suu ja tukka "tumma kuin yö", niin kuin Leino 
oli itse jossain kirjoittanut. Se oli Freya Schoultz, 
jonka kanssa nuori runoilija oli mennyt äskettäin naimisiin 
kolmen vuoden kihlausajan jälkeen.

  Eino Leino itse ei ollut koreudella pilattu. Hän oli pulleanaamainen, 
ja vaatteet roikkuivat hänen päällään, mutta mikä tyyni ja 
rauhallinen ilme, niin lämmin ja valoisa! 
Tuolta näyttää siis mies, joka tietää olevansa nero, 
ajatteli Aurora.

Ote kirjastani  "Aurora ja Pietarin serkut" 1993. 
Loppuunmyyty. Kirjastoissa. 
Yhteispainos Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora. Aurora 

1-3 ISBN 978-952-286-355-3

2014 myynnissä nettikaupoissa. Kysy kirjastostasi.

(Kirjoitin kolme ensimmäistä kirjaani nimellä Pirkko Pekkarinen)

Pushkin at work, reclining on a divan

Pushkin reclining on a divan. Pushkin at work with his books.
Museum of Russian Art, Saint Petersburg. Photo: Anna Amnell 2014
Kuvattu Pietarissa Venäläisen taiteen museossa
Pushkin (1799 – 1837) 

Blogisisko ® Anna Amnell: Runollista vappua

Blogisisko ® Anna Amnell: Runollista vappua: Tytöt parhaalla paikalla vappua juhlimassa - Einon Leinon patsaan suojassa. Runollista vappua - 1900-alun alun jumaloitu runoilija oli koulutyttöjen suosikki.

Tyttöjen huoneessa 13-vuotias Olga oli lukemassa kuten aina.
- Olga, mitä sinä luet? Ai, Eino Leinoa taas, Aurora kysyi.
- Minä olen ajatellut, miltä Eino Leino näyttää, Olga sanoi äkkiä innostuen. - Hän on varmaankin pitkä ja hoikka, vähän tsaarin näköinen.
- Olga, ensinnäkin tsaari on ikivanha, melkein neljäkymmentä vuotta. Eino Leino on vain vähän vanhempi kuin Rudolf.
- Tarkoitin vain silmiä, sellaiset isot haaveelliset silmät niin kuin tsaarilla, mutta kyömynenä, sanoi Olga. - Ei pieni nykerö niin kuin tsaarilla.
- Olga, Aurora sanoi ja veti varovasti hattuneulan nutturastaan. - Eino Leino on pieni, paksu ja ainakin minun mielestäni nykerönenäinen. Hänellä on lisäksi pienet tihrusilmät. Näin hänet äsken torilla.

- Sinä olet ilkeä! Olga huusi ja tönäisten Auroraa juoksi ulos huoneesta Eino Leinon runokirja rintaansa vasten painettuna.
- Olga, älä koskaan tyrki ihmistä, jolla on hattuneula kädessään. Se on terävä kuin murha-ase! huusi Aurora hänen peräänsä.
Mutta Olga ei kuullut enää. Hän oli sulkeutunut kylpyhuoneeseen ja potki raivostuneena peltistä kuhneammetta. 

Teksti pitempänä 

(Lue kirjastani Aurora ja PIetarin serkut (1993, sitä voi olla vielä kirjastoissa) tai uudesta kirjastani "Vaahteralaakson Aurora (2014 elo-syyskuu), jossa kolme ensimmäistä Aurora-kirjaani on vihdoinkin yksissä kansissa.) 

Emily Dickinson

I Never Saw a Moor

I never saw a moor, 
I never saw the sea; 
Yet know I how the heather looks, 
And what a wave must be.
I never spoke with God,
Nor visited in heaven;
Yet certain am I of the spot
As if the chart were given.

Auroran serkku Olga on Eino Leinon ihailija

Nuoret tytöt Eino Leinon patsaan juurella vappuattona 2010 Helsingin Esplanadipuistossa. 1900-luvun alun Helsingissä Eino Leinon saattoi nähdä kävelyllä Esplanadilla:


Aurora riensi torin poikki ja pitkin Etelä-Esplanadia, jossa kyyhötti vielä pari puutaloa ylpeitten kivilinnojen lomassa.
  – Kato, Eino Leino rouvansa kanssa, kuuli Aurora jonkun kuiskaavan takanaan. Vastaan tuli käsikynkkää kävelevä nuoripari, joka näytti olevan kaikkien mielenkiinnon kohde.
  Nainen oli kaunis, hänellä oli mantelinmuotoiset silmät, hienosti kaartuva suu ja tukka "tumma kuin yö" niin kuin Leino oli itse jossain kirjoittanut. Se oli Freya Schoultz, jonka kanssa nuori runoilija oli mennyt äskettäin naimisiin kolmen vuoden kihlausajan jälkeen.
Eino Leino itse ei ollut koreudella pilattu. Hän oli pulleanaamainen, ja vaatteet roikkuivat hänen päällään. Mutta mikä tyyni ja rauhallinen ilme, niin lämmin ja valoisa. Tuolta näyttää siis mies, joka tietää olevansa nero, ajatteli Aurora.
Olgan olisi pitänyt nähdä tämä. Hänhän jumaloi Leinon runoja, lausui niitä ääneen ja oli jopa alkanut käyttää Eino Leinon sanontoja.
---
(Otteita kirjastani Aurora ja Pietarin serkut 1993 Kirjapaja)
Yhteisnide Vaahteralaakson Aurora 2015 BoD