Aurora-nukke

Aurora-nukke, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Nuken vaatetti Jaana Perttuli.

Näyttely Rikhardinkadun kirjastossa

Kuvassa Jaana Perttulin tekemät nuket Aurora-kirjojen henkilöistä Vasemmalta Pekka, Iida, Aurora ja Thomas.
Lastenosaston pöydälle oli koottu muitakin 1900-luvun alusta kertovia kirjoja.

Viiden tähden Aurora ja Molly

Hämmästyin ja ilahduin kovasti, kun huomasin, että kirjani Aurora ja Molly (1999) oli saanut Helsingin seudun kirjastojen lukijoilta viisi tähteä eli parhaan pistemäärän. [Lisäys 2014. Kas, minne yksi tähti on kadonnut?]

Kirja pienestä orvosta irlantilaisesta palvelustytöstä Molly O'Day'stä ja suomalaisesta Aurora Koivusta vaahteralaakson kartanossa on jäänyt vähemmälle huomiolle. Sain siitä kyllä sen ilmestymisen jälkeen  hyviä arvosteluja, varsinkin kielestä. Kirja kertoo Auroran tarinan Mollyn näkökulmasta. Kirjoitin sen silloisen kustantajani pyynnöstä pienempiä lukijoita varten. Mustavalko kuvitus: Matti Amnell. Kirjan pääteemoja ovat ystävyys, mielikuvitus, lapset palvelijoina ja lukemaan oppiminen.

Mollyn tarina jatkuu kirjassa "Aurora ja villikyyhkysten aika" (1995).

Lue myös: "Lastenkirjallisuuden mittakaavassa Amnell onnistuu kuvaamaan luokkayhteiskunnan rujoutta siinä missä laaksomaiseman romanttista pehmeyttäkin." Ismo Loivamaa: Aurora ja Molly. Ilkka 17.6.1999."

Näin aika kuluu: Kohta 20 vuotta ensimmäisestä Aurora-kirjasta

Irja Båsk: "Aurora-tyttökirjatkin osallistuvat piikakeskusteluun" ilmestyi Hesarin Kaupunki-sivuilla 18.syyskuuta 1996, jolloin Helsingin Rikhardinkadun kirjastossa oli avattu näyttely "Piikatyttöjä ja herrasneitejä vuosisadan alun Helsingissä ja Torontossa". Se kertoi Aurora-kirjoista ja niiden taustoista. Klikkaa kuvaa ja lue haastattelu.

Julkaisin ensimmäisen Aurora-kirjan vuonna 1991. Vuonna 1995 niitä oli ilmestynyt jo kolme, ja seuraavan vuoden syys-lokakuussa oli Helsingin Rikhardinkadun kirjastossa näyttely, jossa oli esillä muiden muassa Jaana Perttulin nukkeja puettuina 1900-luvun alun asuihin Aurora-kirjojen henkilöiksi.

Lasivitriinipöydässä oli "kirjailijan pöytälaatikkko", esineitä, jotka liittyivät Aurora-kirjoihini mm vaahteranlehtiä Torontosta, valokuvia henkilöistä, jotka ovat olleet esikuvina, esimerkiksi sisareni Tuula, kaukainen sukulaiseni Aino Ackte ja anoppini, häneltä Aurora sai nimensä. Olin valmistanut itselleni 1900-luvun asun, joka päälläni pidin esitelmän. Sitä tuli kuuntelemaan parikymmentä henkilöä.

Tapasin aivan sattumalta näyttelyä laitettaessa Hesarin valokuvaajan, joka oli tullut ottamaan kuvia nukeista. Hän halusi kuvan minustakin. Esillä oli onneksi hattu rekvisiitaksi. Minulla ei ollut mitään meikkiä, joten tuli aito 1900-luvun alun kuva.

Olin kirjoittanut ensimmäiset lehtijuttuni ja kirjani nimellä Pirkko Pekkarinen. Vuonna 1998 otimme koko perhe käyttöön mieheni äidin suvun nimen Amnell. Lisäsin siihen itselleni viralliseksi toiseksi nimekseni äitini etunimen Anna. "Rupesit minun kaimakseni", sanoi äitini ilahtuneena. Sain perinnöksi naisenergiaa kahdelta naiselta, jotka ovat vaikuttaneet paljon elämääni ja joista pidin hyvin paljon. Seuraava kirja "Aurora ja Molly" ilmestyi vuonna 1999 nimellä Anna Amnell.

Kuvia Jaana Perttulin nukeista. Mukana myös lehtikuva ihastuttavasta Aurora-nukesta, joka istui kirjaston lasten- ja nuortenosaston leveällä ikkunalaudalla syksyisessä maisemassa puistonpenkillä.