10.3. Hyvää nimipäivää Aurora!

Hyvää nimipäivää Aurora Koivu, Aurora-kirjojen päähenkilö, fiktiivinen sortovuosien tyttö. Kuvassa ovat uunitoreet esikoiskirjani vuonna 1991. Vuonna 1995 nimi Aurora pääsi almanakkaan. Soitin nimiprofessorille, ja hän sanoi, että 1990-luvun alussa ilmestyneillä Aurora-kirjoillani saattoi olla yhteys nimen suosion kasvuun.

Pirkko Pekkarinen [ = Anna Amnell] Aurora Vaahteralaakson tyttö 1991, 1992 Kirjapaja

Ensimmäinen Aurora-kirjani Aurora vaahteralaakson tyttö ilmestyi vuonna 1991. Painos loppui kesken joulumyynnin, mutta  uusi painos otettiin vasta seuraavan vuoden alussa. Jatko-osa Aurora ja Pietarin serkut ilmestyi vuonna 1993 ja kolmas osa Aurora ja villikyyhkysten aika vuonna 1995. Julkaisin ne nimellä Pirkko Pekkarinen.



Aurora ja Pietarin serkut 1993 Kirjapaja



Aurora ja villikyyhkysten aika 1995 Kirjapaja

Vuonna 1999 ilmestyi lasten versio Aurora ja Molly, joka oli Hesarin eniten myytyjen kirjojen luettelossa. Julkaisin sen nimellä Anna Amnell. [Wikipedia].



Anna Amnell: Aurora ja Molly 1999

Eräs kirja-arvostelija moitti minua Anna Amnellia Pirkko Pekkarisen plagioinnista. Kirjoitin hänelle kiitoskirjeen, mutta selitin samalla, että olimme alkaneet koko perhe käyttää sukunimeä Amnell, mieheni äidin Lempi Aurora Amnellin (1904 -1982) tyttönimeä. Hänestä keksin nimen Aurora kirjoilleni. Ja onhan se nimi uuden vuosisadan alun ja uuden aikakauden alun ja aamunruskon symboli.



Kaikki Aurora-kirjani julkaisi Kirjapaja. Minua pyydettiin laatimaan yhteispainos lahjakirjaksi, ja aloinkin tehdä sitä. Minulla oli oikein miellyttävät kustannustoimittajat. Mutta sitten kustantaja perui yhtäkkiä pyynnön ja lopetti historiallisten nuortenkirjojen julkaisun. Pyysin Aurora-kirjojeni oikeudet itselleni.

Aurora-kirjat olivat pitkään loppuunmyydyt. Ne alkoivat loppua varsinkin Helsingin kirjastoista. Vuonna 2013 julkaisin omakustanteena yhteisniteen Vaahteralaakson Aurora. Se on edelleen netissä myynnissä sekä Books on Demandin että muiden nettikauppojen kautta. Käytin sen kuvituksena poikani Matti Amnell Jr:n tekemiä kansikuvia ja Aurora ja Molly -kirjan m/v-kuvitusta. Olen erittäin kiitollinen pojalleni siitä, että hän teki kansien kuvat ja kuvitti kaikki nuortenkirjani, opiskelijana ja työn ohella. Hän on opiskellut taidetta Toronton yliopistossa ja myöhemmin Pariisissa.

Hyvää nimipäivää Aurorat! 2016

Annoin tytölle mieheni äidin nimen Aurora, ja nimen mukana tuli symboliikkaa: aamunkoitto, uuden vuosisadan ja uuden aikakauden alku, kirjoittamisen alkaminen. Auroran isä - Aug Koivu - sanoo antaneensa tytölleen nimen revontulien mukaan. Ehkä äiti ajatteli prinsessa Ruususta. Hyvänen aika, siitä on kohta 25 vuotta. Vuoden 2014 yhteispainos: Aurora - Vaahteralaakson tyttö (1991, 2. p. 1992): Aurora ja Pietarin serkut (1993): Aurora ja villikyyhkysten aika (1995). Myös e-kirjana. Kuva: Anna Amnell

Auroran kummit ja kaimat

1900-luvun alussa Aurora oli tavallinen tytönnimi Suomessa. Sen huomaa, kun lukee sen ajan kihlaus- ja avioliittoilmoituksia. Vuonna 1904 Lohjan lähellä Nummella syntynyt anoppini sai myös nimen Aurora. Minä en koskaan ymmärtänyt, miksi hän ei käyttänyt sitä etunimenään. Taisi hän kerran sanoa, että se olisi ollut Savossa vähän liian fiini. Mutta oli itsestään selvää, että siitä aikakaudesta kertovan kirjasarjani päähenkilön nimeksi oli tuleva Aurora.

Prinsessa Ruususenkin nimi on Aurora. Hänellä oli iso joukko kummeja. Niin oli 1900-luvun alun tytöilläkin, jopa 12, jotta lapsi ei jäisi heitteille vanhempien kuoltua. Niin on myös minun Aurorallani, ja äidin kuoltua kummit pitävät huolta puoliorvosta tytöstä, jonka isä on karkotettu Suomesta. Kun Aurora palaa kotimaahan, yksi kummitäti antaa rahaa, toiset flanellialushameita, neulomiaan sukkia, lapasia ja villahousuja, joita Ateneumiin opiskelemaan tullut Aurora ei osaa oikein arvostaa.

Myyttien Aurora

Kanadalaiselle Thomasille suomalainen Aurora on kuin myyttinen hahmo, aamunkoiton jumalatar (Eos, Aurora), joka ajaa kultaisilla siivekkäiden hevosten vetämillä vaunuilla tai ratsastaa Pegasoksella. Aurora on kuvattu myös enkelinä, kuten tämän collegen sinetissä. (kaikki linkit eivät enää toimi)

Tärkeintä on Thomasille ajatus, että pohjoismaisessa mytologiassa revontulet ovat valkyyrien kilvistä sinkoavia säteitä, jotka valitsevat parhaat nuorukaiset taistelemaan oikeuden ja hyvyyden puolesta. Se sopii taiteilijan urasta haaveilevalle pojalle. Ja näin Aurora ei olekaan prinsessa, joka nukkuu satavuotista untaan ja odottaa prinssiä, vaan tyttö joka vahvistaa poikaystävänsä itsetuntoa, niin että tämä uskaltaa toteuttaa itseään, paeta suuren viktoriaanisen talon uumenista. Sadut voidaan kirjoittaa uudestaan, tajuaa Thomas. (175-181)

Mitä enemmän luin Aurorasta, sitä paremmin tajusin, miten hyvin tuo nimi sopii 1900-luvun alkuun. Sehän oli uuden aikakauden alku. Siitä odotettiin paljon. Varsinkin suomalaiset haaveilivat, jopa siitä, että Suomi voisi olla itsenäinen. Siinä mielessä vuosi 1905 oli tärkeä. Siitä ei ole kuitenkaan tänä vuonna paljoa puhuttu ainakaan lehdistössä. Ehkä puhuttiin esitelmissä, joita en päässyt kuuntelemaan.

Keisarin ja kapinallisten Aurora

Monille Aurora merkitsee sosialismia, sillä venäläiset sotilaat aloittivat kapinan Aurora-laivalla. Mutta mikä olikaan Aurora-laiva (1897) ennen sitä? Se oli tsaarittaren nimikkolaiva. Se oli mukana Tsushiman meritaistelussa, ja suomalainen kapteeni vara-amiraali Oskar Wilhelm Enqvist toi sen surkeasti päättyneestä Japanin sodasta kotiin Pietariin, jossa siitä tuli kadettien koululaiva. 1906-1912 se teki laivastovierailuja moniin maihin.

Monet suomalaiset tuntevat Aurora-nimen lähinnä Aurora Karamzinista, suomalaisesta kaunottaresta, tsaarittaren hovineidistä, joka naitettiin upporikkaalle venäläiselle miehelle ja joka vanhoina päivinään lahjoitti osan omaisuudestaan Suomeen ja harjoitti hyväntekeväisyyttä.

Köyhä taideopiskelija Aurora Koivu kysyy isältään, miksi hänelle on annettu nimi rikkaan vanhan naisen mukaan. Mutta isä sanoo, että revontulet ovat syynä Aurora-nimeen. Revontulet ovatkin kiehtoneet ihmiskuntaa kaikkina aikoina.

Sunrise in Helsinki

Photo Friday: Panorama
Aurora= aamurusko, sunrise

Aamuvirkku Aurora

"Et voi sulkea taivaan ikkunoita, kun Aurora kurkistaa sieltä kirkkain kasvoin.." kirjoitti James Thompson runossaan auringonnoususta. Auroraan liittyy paljon symboliikkaa, yksi asia on auringonnousu, aamu, kaiken alkaminen. Se sopi minusta hyvin kirjaan, joka kertoo aamuvirkusta tytöstä, joka rientää varhain sunnuntaiaamuisin laaksoon kävelemään, piirtämään ja keräämään kasveja. Suuren kartanon kaikki muut asukkaat ovat vielä nukkumassa. Runoteos on vertauskuva ahkeruudesta.
James Thompson, The Castle of Indolence (1748)

Nämä säkeet inspiroivat minua, kun kirjoitin ensimmäistä kirjaani. Skotlantilaisen Thompsonin runoteos on vaikuttanut romantiikan ajan runouteen (Byron, Keats).

(vrt. myös revontulet, aurora borealis)
Ks Suomen luonnon artkkeli "taivaalliset väriurut2, pylväshaloefekti

Hyvää nimipäivää, Aurora! 2012

Aurora-nukke näyttelyssä, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Jaana Perttulin luoma Aurora-nukke
Jaana Perttulin Aurora-nukke pääsi lehteen, kun Aurora-kirjoista
 oli Rikhardinkadun kirjastossa, silloisessa pääkirjastossa näyttely

 "Palvelustyttöjä ja herrasneitejä 1900-luvun alun Torontossa ja 
Helsingissä".

Ensimmäinen Aurora-kirjani ilmestyi vuonna 1991, 
sen toinen painos vuonna 1992. Seuraavat osat vuosina 1993 ja 1995, 
lasten Aurora ja Molly vuonna 1999. 

Klikkaa hakusanoja ja lue lisää. Aurora-kirjat kertovat nuorten 
näkökulmasta 1900-luvun alun elämästä, joka on tullut meille 
viime aikoina tutuksi suosituista TV-sarjoista. Kirjani kertovat myös siirtolaisuudesta nuoren tytön näkökulmasta. 

Oli aika luonnollista, että kirjoitin Amerikasta ja siirtolaisuudesta, 
 olin koululaisena AFS-vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa ja 
myöhemmin siirtolaisena Kanadassa yhdeksän vuotta, siitä 
seitsemän vuotta Torontossa, joka on tapahtumapaikkana yhtä 
vaille kaikissa Aurora-sarjan kirjoissa. Aurora ja Pietarin serkut 
tapahtuu lukuvuoden 1905-1906 Helsingissä. 

Lisää hakusanoja blogin pohjalla. 
Tietoa kirjoistani kirjaston Sanojen aika -sivuilla 
sekä kotisivublogissani .

Huom! Tekstin leveys ei pysy aisoissa jostain syystä. Koetin korjata ongelmaa.

Nimi Aurora

Tämä tyttö antoi nimen Aurora-kirjoilleni ( ilmestyneet 1991-1999). Hän on Lempi Aurora Amnell, mieheni äiti. Aurora oli hyvin tavallinen nimi Amnellin suvussa. Hän pääsi ylioppilaaksi Lohjan yhteiskoulusta kuten sisarensa ja veljensäkin, ja hänen molemmat kotitalonsa ovat edelleen pystyssä, Nummella sijaitseva lapsuudenkoti ja Lohjalla sijaitseva kouluaikojen koti. Kerron hänen vanhemmistaan Broken Star -blogissani. Hänen isänsä muurarimestari Oskar Amnell rakensi Nummella olevan talon. (yliopiston Muisti-projekti)

Lohjalla oleva talo.

Kuva: Anna Amnell
Oskar Amnell muutti Lohjalle, jotta hänen lapsensa saisivat käydä oppikoulua. Hän osti Terijoelta venäläisen huvilan, dachan, ja pystytti sen Lohjalle. Talo on yhä siellä, kuten yllä olevasta kuvasta näkee.

Mikä vei Lempi Auroran Iisalmeen? Opettajaseminaari Kajaanissa, jossa opiskeli myös komea ja musikaalinen Aaro Pekkarinen. Ks kuvasarja Iisalmi, kirkonkylän koulu.

Lue myös Auroran muista kummeista ja kaimoista Blogisisko-blogistani.
Miten Aurora kirjat syntyivät?

1900-luvun alun pulpetti

Tämä 1900-luvun alun pulpetti on esillä Nummelan koulussa. Siinä olisi voinut istua samalla seudulla asunut anoppinikin, jonka kaimaksi kirjojeni Aurora tuli.

Aurora, vaahteralaakson tyttö. Kummit ja kaimat

Aurora, vaahteralaakson tyttö. 1991 (2. painos 1992)
Kansi: Matti Amnell

1900-luvun alussa Aurora oli tavallinen tytönnimi Suomessa. Sen huomaa, kun lukee sen ajan kihlaus- ja avioliittoilmoituksia. Vuonna 1904 Lohjan lähellä Nummella syntynyt anoppini sai myös nimen Aurora. Minä en koskaan ymmärtänyt, miksi hän ei käyttänyt sitä etunimenään. Taisi hän kerran sanoa, että se olisi ollut Savossa vähän liian fiini. Mutta oli itsestään selvää, että siitä aikakaudesta kertovan kirjasarjani päähenkilön nimeksi oli tuleva Aurora.

Prinsessa Ruususenkin nimi on Aurora. Hänellä oli iso joukko kummeja. Niin oli 1900-luvun alun tytöilläkin, jopa 12, jotta lapsi ei jäisi heitteille vanhempien kuoltua. Niin on myös minun Aurorallani, ja äidin kuoltua kummit pitävät huolta puoliorvosta tytöstä, jonka isä on karkotettu Suomesta. Kun Aurora palaa kotimaahan, yksi kummitäti antaa rahaa, toiset flanellialushameita, neulomiaan sukkia, lapasia ja villahousuja, joita Ateneumiin opiskelemaan tullut Aurora ei osaa oikein arvostaa.

Myyttien Aurora

Kanadalaiselle Thomasille suomalainen Aurora on kuin myyttinen hahmo, aamunkoiton jumalatar (Eos, Aurora), joka ajaa kultaisilla siivekkäiden hevosten vetämillä vaunuilla tai ratsastaa Pegasoksella. Aurora on kuvattu myös enkelinä, kuten tämän collegen sinetissä.

Tärkeintä on Thomasille ajatus, että pohjoismaisessa mytologiassa revontulet ovat valkyyrien kilvistä sinkoavia säteitä, jotka valitsevat parhaat nuorukaiset taistelemaan oikeuden ja hyvyyden puolesta. Se sopii taiteilijan urasta haaveilevalle pojalle. Ja näin Aurora ei olekaan prinsessa, joka nukkuu satavuotista untaan ja odottaa prinssiä, vaan tyttö joka vahvistaa poikaystävänsä itsetuntoa, niin että tämä uskaltaa toteuttaa itseään, paeta suuren viktoriaanisen talon uumenista. Sadut voidaan kirjoittaa uudestaan, tajuaa Thomas. (175-181)

Mitä enemmän luin Aurorasta, sitä paremmin tajusin, miten hyvin tuo nimi sopii 1900-luvun alkuun. Sehän oli uuden aikakauden alku. Siitä odotettiin paljon. Varsinkin suomalaiset haaveilivat, jopa siitä, että Suomi voisi olla itsenäinen. Siinä mielessä vuosi 1905 oli tärkeä. Siitä ei ole kuitenkaan tänä vuonna paljoa puhuttu ainakaan lehdistössä. Ehkä puhuttiin esitelmissä, joita en päässyt kuuntelemaan.

Keisarin ja kapinallisten Aurora

Monille Aurora merkitsee sosialismia, sillä venäläiset sotilaat aloittivat kapinan Aurora-laivalla. Mutta mikä olikaan Aurora-laiva (1897) aikaisemmin? Se oli tsaarittaren nimikkolaiva. Se oli mukana Tsushiman meritaistelussa, ja suomalainen kapteeni Monille Aurora merkitsee sosialismia, sillä venäläiset sotilaat aloittivat kapinan Aurora-laivalla. Mutta mikä olikaan Aurora-laiva (1897) ennen sitä? Se oli tsaarittaren nimikkolaiva. Se oli mukana Tsushiman meritaistelussa, ja suomalainen kapteeni vara-amiraali Oskar Wilhelm Enqvist toi sen surkeasti päättyneestä Japanin sodasta kotiin Pietariin, kotiin Pietariin, jossa siitä tuli kadettien koululaiva. 1906-1912 se teki laivastovierailuja moniin maihin.

Monet suomalaiset tuntevat Aurora-nimen lähinnä Aurora Karamzinista, suomalaisesta kaunottaresta, tsaarittaren hovineidistä, joka naitettiin upporikkaalle venäläiselle miehelle ja joka vanhoina päivinään lahjoitti osan omaisuudestaan Suomeen ja harjoitti hyväntekeväisyyttä.

Köyhä taideopiskelija Aurora Koivu kysyy isältään, miksi hänelle on annettu nimi rikkaan vanhan naisen mukaan. Mutta isä sanoo, että revontulet ovat syynä Aurora-nimeen. Revontulet ovatkin kiehtoneet ihmiskuntaa kaikkina aikoina.

Toivon, että tämä kirjoitus vastaa muutamiin kysymyksiin. Aurora-nimi on suosittu kaikkialla maailmassa.

Tämä Aurora-blogi on toiminut vuodesta 2006 tässä osoitteessa. Sitä ennen oli kaksikin versiota Aurora-blogista, mutta siirsin niistä aineiston tähän, kun Blogger vakiintui.

Alkuperäinen kirjoitus oli Blogisisko-blogissa

Lisäys

Auroraan on vaikuttanut paljon pikkusiskoni Tuula sekä taiteellisuutensa, tarmonsa että varsinkin ulkomuotonsa puolesta. Pienikokoinen, hento, tarmokas ja kaunis. Sisareni kuoli vuonna 2007.