Kirja-arvostelu esikoisromaanistani

1991 esikoisteokset ovat tulleet kotiin

On mielenkiintoista verrata sitä, miten kirjat koetaan eri aikoina.
Mitä Aurora-kirjoista on ajateltu 1990-luvulla ja nyt? Minusta on erityisen kiinnostaa lukea yli 25 vuotta kirjojen ilmestymistä kirjoitetut kirja-arvostelut- Kiitos! Kirja-arvosteluista oppii.
Lyhyitä otteita kirja-arvosteluista.
http://amnellanna.blogspot.fi/2014/01/lyhyesti-anna-amnellin-kirjoista.html

Myös 2016:
Mamman maailma-blogissa Unelma. kirjoittaa Aurora-kirjoista äänikirjoina Celian äänikirjoista 2/2016

Löysin  kirja-arvostelun viime vuodelta aiheena esikoiskirjani . Ainon kirjablogista Sheferiim - Ajatuksia kirjoista. Kirja-arvostelu  on pitkä huolellisesti ruodittu, ja siitä löytyi jotain aivan uutta. Ks blogikirjoitus. Kirja herätti lukijan kiinnostuksen historiaan

Samassa blogissa myös Aurora ja Pietarin serkut.
Voita Siperiasta? Kyllä vaan. Kaikki faktat ovat kirjoissani oikein.:)
Ja Suomesta vietiin voita Tanskaan ja Englantiin.:)

P.S. Kannattaa muistaa, että Lucy Maud Montgomeryn kirjat eivät ole historiallisia romaaneja. Hänen ei tarvitse selittää arkielämän yksityiskohta. Sen ajan lukija tietää, millaista kaikki oli.

Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora. 2014 BoD on yhteisnide kolmesta ensimmäisestä Aurora-kirjasta. Myös e-kirjana

Tiedossani olevia kirja-arvosteluja 1991- 2018: Aurora-sarja. Aurora-kirjat. Luettelo

10/2018 päivitetty lista 

(Kyynärän mittainen tyttö ja Pako Tallinnaan kirja-arvostelut Lucia Olavintytär -blogissa)

Kirjoittajien nimen/blogin nimen mukaan aakkostettu luettelo. Jos kirjoittamaasi kirja-arvostelua ei ole tässä luettelossa, ole hyvä ja ilmoita siitä minulle tai lähetä se valokopiona tai sähköpostissa.

Ahola, Suvi: Rakkautta ja sortoa. – Helsingin Sanomat 13.3.1994.

Alanärä, Marja-Leena: Pirkko Pekkarisen Aurora ja Pietarin serkut. – Ilkka 74. 17.3.1994.

Anon.: Kirjasyksy uutuuksia pullollaan. Lahjakirjoja vauvasta vaariin. – Lieksan lehti 21.11.1991.

Anon: Uusi mielenkiintoinen tyttökirja ilmestynyt. – Diaspora 1/1992.

Anon: Tyttöromaani parhaasta päästä. – Aaltopituus 6-7/1993.

Anon: Kiehtova mennyt aika. – Joulukirjat: Hauskaa ja hyvää perheen nuorille. Kodin Kuvalehti 9.12.1993.

Anon: Idyllinen tyttökirja. – Kotimaa 26.11.1993.

Haapakoski, Kati: Nuori vuosisadan alusta. – Vaahteranlehti 4/1992 [Suomi-Kanada -seura]

Hortamo, Tuula: Romantiikkaa vuosisadan vaihteen Helsingissä. – Iisalmen Sanomat 30.12.1993.

Hortamo, Tuula: Pirkko Pekkariselta, entiseltä iisalmelaiselta, jälleen Aurora. – Iisalmen Sanomat 11.11.1995.

Huhtala, Liisi: Anna-kirjojen maailmasta. – Helsingin Sanomat 20.12.1991.

Härkönen, Marketta. – Virikkeitä 1/1999, s. 22.

Immonen, Väinö: Puhdashenkisyys – totta ja unelmaa. – Savon Sanomat 25.1.1994.

Inkeri 13: Pekkarinen, Pirkko: Aurora ja villikyyhkysten aika. – Tyyris tyllerö 5/95.

Jokinen, Eila: Puutalojen Helsingissä ja Skotlannin nummilla. – Etelä- Suomen Sanomat 10.7.1994.

Jokisaari, Jussi: Vaahteralaakson Auroran kokemuksia. – Pohjalainen 17.7.1993.

Kuparinen, Marja: Tosielämää, ei mitään satuja. – Hokki 2/1992, 26-27.

Kyläkoski, Kaisa: Lotta, Aurora ja Kaisa. - Sukututkijan loppuvuosi -blogi . Kirja-arvostelussa mm Pirkko Pekkarinen: Aurora ja Pietarin serkut. 29.1.2015

Lagerstedt, Anne: Pakolaisuutta ja romantiikkaa. – Uusi tie 22.1.1992.

Lievonen, Outi: Kartanossa kummittelee. – Kirkko ja kaupunki 18.10.1995.

Loivamaa, Ismo: Nuortenkirjojen kevät oli ilmeeltään iloinen. – Ilkka 17.6.1999.

Manninen, Kerttu: Lastenkertomuksen ja nuortenromaanin välimaastossa. – Lapsen maailma 3/1992.

Mamman maailma-blogissa Unelma. kirjoittaa Aurora-kirjoista äänikirjoina Celian äänikirjoista 2/2016

Manninen, Kerttu: Historiallisia kertomuksia. – Lapsen maailma 4/1996.

Multanen, Kati: Lue. – Länsi-Savo 11.12.1993.

Nupponen, Aili: Aurora ja villikyyhkysten aika blogissaan  Aili-mummon arkea 26.3. 2012 (Lue myös kommentit, joissa keskustellaan kanadansuomalaisista, myös niistä idealisteista, jotka lähtivät NL:oon.]

Nupponen, Aili: Vaahteralaakson Aurora (yhteispainos) 18.12.2014 UUSI

Pelttari-Mohammed, Tuula: Kirjat kiikarissa. – Lempäälän-Vesilahden Sanomat 15.1.1996.

Pelttari, Tuula: Kirjat. – Lempäälän-Vesilahden sanomat 2.8.1999.

Raittila, Anna-Maija: Kirja Aurora-tytöstä antaa paljon tietoa. – Kotimaa 17.12.1991.

Sheferijm - ajatuksia kirjoista. - [Anna Amnell] Pirkko Pekkarinen: Aurora-Vaahteralaakson tyttö 1991. Arvostelu 15.5.2016

Sheferijm - ajatuksia kirjoista. - [Anna Amnell] Pirkko Pekkarinen: Aurora ja Pietarin serkut 23.7.2016

Sheferijm - ajatuksia kirjoista. - [Anna Amnell] Pirkko Pekkarinen: Aurora ja villikyyhkysten aika!  13.6. 2017
http://sheferijm.blogspot.fi/2017/06/pirkko-pekkarinen-aurora-ja.html

Sonja, 13 v.: Pekkarinen, Pirkko: Aurora ja Pietarin serkut. – Tyyris tyllerö 5/95.

Suokas, Maria: Aurora. – Hyvä kirja on vähän niin kuin Dallas. Iltalehden lastenraati 21.12.1991.

Tast, Heini-Mari: Suomalaistyttö sortovuosia paossa. - Kymen Sanomat 29.12.1999.

Tuhansia-sivuja -blogi: Aurora Vaahteralaakson tyttö 
17.joulukuuta 2015

Varonen, Jouko: Kuningas Päätalon lisäksi on muitakin mahdollisuuksia. Herrasväen metkut. – Kaakkois- Suomen sanomat 19.12.1999.

Viuhko, Jaana: Vanha kunnon tyttökirja. – Iisalmen Sanomat 23.12.1991.

Qvickström, Majlis: Tuffa unga kvinnor. – Hufvudstadsbladet 9.9.1996.

'
Aurora-kirjani on kirjoitettu 8-13 -vuotiaiden luettaviksi. Mutta niitä ovat lukeneet aikuisetkin. Niitä on käytetty oheislukemistoina kouluissa.

Helmikuu: toteuta haaveesi

Helmikuussa 2007 uusi painos Aurora-kirjoista oli vasta haave. En olisi saanut toteutettua sitä ilman BoD:ta. Nyt yli kaksikymmentä vuotta ensimmäisen Aurora-kirjan ilmestymisestä se on totta.
Onneksi tämä kansikuva ei ollut ehtinyt haalistua, vaikka se oli ollut usein seinällä. Tämä oli alkujaan kirjan Aurora ja Pietarin serkut (1993) kansi.
Ole sitkeä ja toteuta unelmasi, vaikka maailma muuttuu ympärilläsi.




Syyskesällä 1991 ilmestyi esikoisteokseni Aurora, Vaahteralaakson tyttö.   Cadillac-ruusut olivat mieheltäni. Kirjasta tuli toinen painos heti seuraavan vuoden alussa. Kustantaja suunnitteli pitkää sarjaa. Mutta vuosien varrella linja muuttui jatkuvasti. Olen elänyt lamasta lamaan kirjojeni kanssa,

Vuonna 2014 ilmestyi yhteisnide Vaahteralaakson Aurora .

Asuimme vielä Kanadassa, kun aloin kirjoittaa ensimmäistä Aurora-kirjaa 1980-luvun loppupuolella. Sanoin, että sitä ei varmaankaan julkaista Suomessa, kun se kertoo sortovuosista. Lehtiartikkeleiden mukaan Kekkosen ajan Suomessa ei saanut julkaista edes poikakirjoja siitä ajasta - naapuri olisi suuttunut.

Kun kirja oli valmistumassa palattuamme Suomeen, olin kirjoittanut siit vasta 80 sivua, kun se haluttiin julkaista ja sain kustannussopimuksen.  En joutunut ollenkaan etsimään kustantajaa.

Kustannustoimittaja Eila Jaatinen soitti minulle nimittäin aivan muissa asioissa, kysyi onko minulla L. M. Montgomeryn päiväkirjoja, olinhan kirjoittanut 1987 Montgomerystä artikkelin Koululainen-lehteen. Kun kysyin, missä Eila oli töissä, hän kertoi, että Kirjapajassa. Siellä aloitettiin innokkaasti julkaista nuortenkirjoja.

Aurora-kirjoista oli määrä tulla pitkä sarja! Mutta kustantaja muutti kustannuslinjaansa, lopulta nuortenkirjat poistettiin ohjelmasta. Sitten taas puhalsi uusi tuuli vuonna 1999, ja minulta pyydettiin lisää: tuli Aurora ja Molly. Ja siten lopettetiin taas.

Ole sitkeä ja toteuta unelmasi, vaikka maailma muuttuu ympärilläsi.
P.S. Minulla on erittäin hyvät muistot kaikista kustannustoimitajistani. Ensimmäinnen heistä, runoilija Eila Jaatinen on jo kuolllut.

Olin syksyn 1991 esikoiskirjailija

Pekkarinen, Pirkko [Anna Amnell]: Aurora, vaahteralaakson tyttö. – Syksyn kotimaiset esikoiskirjailijat lähikuvassa. Kirjakauppalehti 1991: 7.

Siitä on kauan, kohta kolmetoista vuotta. Ensimmäinen Aurora meni hyvin kaupaksi. Painos loppui kirjakaupan mukaan jo joulukuussa, ja vuoden 1992 alussa otettiin toinen painos. Toivon, että olisi otettu jo joulukuussa. Taustalla näkyy kirjan kansilehden etuosaa, Aurora art nouveau -asussaan.

Siihen aikaan esikoiskirjailijoita pyydettiin kirjoittamaan lyhyt artikkeli Kirjakauppalehteen. Sama artikkeli on laajennettuna kirjassa:

Anna Amnell [Pirkko Pekkarinen] : Kun koti kävi ahtaaksi. -  Luovaa iloa: nuorisokirjailijoiden vuosikymmeniä. Toim. Ismo Loivamaa. Helsinki: Suomen Nuorisokirjailijat ry, 1996, s. 60-62.




Toinen painos tuli muutaman kuukauden kuluttua.

Optimistinen kirjailija sai kukkia

Löytyi hauska yli 20 vuotta vanha kuva. Kustantaja on lähettänyt esikoisteokseni ensimmäisen painoksen kirjailijankappaleet kotiin.Toivon, että olisin ottanut kuvan siitä laatikostakin, jossa lähetti toi ne. Siihen oli painettu suurin kirjaimin kirjani nimi ja minun nimeni.

Mieheni osti heti kukkia, ja kirjoista ja kukista otettiin kuva. Otin kuvat kameralla, jonka olin ostanut samana vuonna tehtyä pitkää Italian matkaa varten. Tämä kuva on kopio siitä kuvasta.

Laput muutamien kirjojen välissä kertovat, että osa kirjoista on lähdössä ystäville ja sukulaislle, jotka ovat saaneet odottaa kauan, että minusta tulee vihdoinkin kirjailija. Lähipiirini oli ollut varma, että minusta tulee kirjailija siitä lähtien, kun olin koululainen. He saivat odottaa liian kauan.

Tämän jälkeen alkoi arki: edelleen työn ohella kirjoittaminen, jatkuvasti toistuvat lamat ja niiden aiheuttamat ongelmat kustannusmaailmassa.

Kirjoitin kolme ensimmäistä kirjaa työn ohella, en ollut missään tekemisissä kirjallisten piirien kanssa. Ei ollut aikaa, kun oli työ, kodin hoitaminen - ja kirjoittaminen. En edes tiennyt kaikista kirjailijajärjestöistä.

Uskalla ruveta kirjailijaksi, vaikka se on kaikkea muuta kuin järkevä ratkaisu. Vain aniharva kirjailija rikastuu kirjoillaan, suurin osa ei tule edes toimeen kirjoittamisella näin pienen kielialueen maassa.

Kirjoittamisessa voi kokea onnenhetkiä. Siihen aikaan, kun kirjoitin (työpaikan ihmissuhteiden vuoksi ) raskaan työn ohella ohella, kirjoittaminen aamuvarhain tai viikonlopulla oli lepoa ihan konkreettisesti: pulssini laski, kun kirjoitin.

Tuota päivää on hauskaa muistella.
(Aurora. Vaahteralaakson tyttö. 1991, 2. painos 1992)