Lappeenranta - Museot - Wolkoffin talo - Lappeenrannan kaupunki

1800-luvun venäläis-suomalainen koti
Kodikas talo, joka on sisustettu 1800-luvun venäläiseen tyyliin.
"Kaupungin keskustassa, Raatihuoneen läheisyydessä, sijaitseva Wolkoffin talo on Lappeenrannan vanhimpia säilyneitä puurakennuksia, rakennettu vuosina 1826-1905. Vanhimman osan rakennutti kauppias Claudelin. Talo palveli venäläisen Wolkoffin suvun kotina vuosina 1872-1983. Talon interiöörit ovat muotoutuneet neljän sukupolven aikana kootuksi autenttiseksi kokonaisuudeksi."

Näet kuvat virtuaalisesti valitsemalla oikeassa yläkulmassa olevasta ikkunasta haluamasi  huoneen. 

Lappeenranta - Museot - Wolkoffin talo - Lappeenrannan kaupunki

Lue suomalaistuneen  Volkoffin suvun tarina

Miksi suomalaiset vihasivat venäläisiä emigranttteja?

Aurora ja Pietarin serkut -kirjan Olga on venäläinen maahanmuuttaja vuonna 1905. Häntä ryssitellään ja kiusataan koulussa. Vielä enemmän vihattiin Suomessa vallankumouksen jälkeen tulleita pakolaisia. 

On kummallista, että suomalaiset kohdistivat vihansa juuri venäläisiin pakolaisiin, jotka olivat kommunismin uhreja. Heitä ei vihattu muualla yhtä paljon kuin Suomessa. On liikuttavaa lukea näiden ihmisten elämästä.

Näitä pakolaisia vihattiin niin paljon, että Mannerheimkin joutui salaamaan suomalaisilta yhteytensä venäläisiin emigrantteihin, joita hän auttoi monin tavoin taloudellisesti ja muutoinkin.

Emigrantteja levisi vallankumouksen jälkeen kaikille maailman kulmille. Ensin pakenivat oppineet ja varakkaat, mutta heidän jälkeensä pakeni ihmisiä kaikista yhteiskuntaluokista ja kaikkialta Venäjältä. 

Ainahan on puhuttu kenraaleista, jotka päätyivät autonkuljettajiksi ja hissinkuljettajiksi Pariisiin, mutta on unohdettu, että suurin osa vallankumosta paenneista oli tavallisia ihmisiä, jotka menettivät isänmaansa, kotinsa ja kaiken omaisuutensa. Pahinta oli menettää kokonaan menneisyytensä ja kotimaansa.

Ks. Leonid & Marina Vlasov: "Gustaf Mannerheim ja valkoiset emigrantit. Historia kirjeissä." 2007 Suom. Jukka Mallinen'
Myös Natalia Baschmakoffin ja Marja Leinosen teos "Russian Life in Finland 1917-1939: Local and Oral History."(2001).