30.12.2018

Kirja-arvosteluja nejännesvuosisata myöhemmin


Kirjoitin 1990-luvulla Aurora-kirjat, kertomuksen suomalaisen tytön elämästä 1900-luvun alussa suomessa ja pakolaiseksi joutunutta isäänsä etsimässä Kanadassa. Isä on suomalainen ja äiti venäläinen. Tämä on ollut asetelma alusta asti. en tiedä, miksi. Kävin Venäjällä ensi kerran vasta vuonna 2006, kun sisareni diplomaattipoika muutti sinne työnsä vuoksi.

 Lukeva yleisö otti kirjat hyvin vastaan. Ensimmäisestä kirjasta tuli nopeasti 2.painos, ja lehdistössä sekä maaseudulla että pääkaupungissa oli kirja-arvosteluja ja haastatteluja. Koko  tämän ajan olin työssä aikuisopettajana. Opetin englantia, alkeiskrsseja, kertauskursseja ja suggestopedisia kursseja aikuisille.

Hämmästyin kovasti, kun aloin löytää uusia kirja-arvosteluja Aurora-kirjoista jopa 25 vuotta ensimmäisen kirjan ilmestymisen jälkeen. Se oli erittäin yllättävää, sillä olin alkanut kirjoittaa jo vuonna 1999 nykyisellä nimelläni Anna Amnell. Olimme ottaneet aikuisten lastemme aloitteesta käyttöön mieheni äidin tyttönimen Amnell. Kaikki lapsemme tekivät työtä englanniksi, välillä ulkomaisille firmoille ja ulkomailla ja olivat kokeneet jo Kanadan vuosinamme  sukunimen Pekkarinen hankalaksi.

Kirja-arvosteluja Ainon kirjablogssa Sheferijm – ajatuksia kirjoista.

[Anna Amnell = ]Pirkko Pekkarinen: Aurora. Vaahteralaakson tyttö. Kirjapaja 1991
Sheferijm – ajatuksia kirjoista . 15.5.2016

 [Anna Amnell = ] Pirkko Pekkarinen: Aurora ja Pietarin serkut. Kirjapaja 1993 -
Sheferijm – ajatuksia kirjoista 22.6.2016

 [Anna Amnell = ] Pirkko Pekkarinen: Aurora ja villikyyhkysten aika. Kirjapaja 1995  
Sheferijm – ajatuksia kirjoista 13.6.2017

Ainon blogi on monipuolinen ja mielenkintoinen. Oli hauskaa tutustua siihen.

Tarkoitus oli alussa, että siitä tulee sarja, ja minulla oli muun muassa 1900-alun Pariisia koskevaa aineistoa matkalaukullinen ja juonikin päässä. Sitten Kirjapajan kustannusjohto vaihtui, ja historialliset nuortenromaanit hylättiin. [Muutaman  vuoden kulttua tuli taas uusi johto ja uusi kustannuspäällikkö, joka piti Aurora-kirjoista. Ehdin kirjoittaa lasten version ensimmäisestä Aurorasta ja aloittaa lahjateoksen, yhteispainoksen, kun johto oli taas muuttanut mielensä. Siinä vaiheessa kyllästyin ja otin kaikkien Aurora-kirjojen oikeudet itselleni. Luottamus oli mennyt minulta. En sanoisi seikkailua Kirjapajassa kuitenkaan täysin virheeksi, sillä kustannustoimittajat olivat miellyttäviä,]


1990-luvun Aurorat


ja


2000-luvulla omakustanteena ilmestynyt yhteisnide Vaaheralaakspn Aurora, jossa on Aurora-trilogia ja loppusanat, joissa kerron kirjojen synnystä.

Tarkoituksena on ottaa myös Aurora ja Molly -kirjasta uusi painos.



7.12.2018

Sokeroituja kastanjoita



Aurora ja Molly kertoo Auroran tarinan orvon palvelustytön Mollyn näkökulmasta. Hän ystävystyy Auroraan, joka tulee töihin samaan kartanoon, jossa Molly on palvelijana, vaikka hän on vasta lapsi. Kun Aurora lähtee pois, Molly on epätoivoinen.

Molly itki kauan, pyyhki sitten kyyneleensä ja otti hameensa syvästä taskusta erään aarteistaan, pienen silkkipaperikäärön, johon oli kirjoitetty Marrons Glaces. Se oli makeinen, mehevä sokeroitu kastanja. Edward-herra oli tuonut noita kalliita herkkuja Pariisista.
  Molly piteli käsissään silkkipaperikääröä, haisteli sen sokerista tuoksua ja avasi paperin. Vesi herahti hänen kielelleen, kun hän näki kastanjan herkullisen pyöreyden. Nyt olisi oikea aika syödä se. Sitten vasta hän olisi ikuisesti synkkä ja alakuloinen.
  Molly puraisi palasen ja sulki silmänsä. Sokerilla kuorrutettu kastanja oli enemmän kuin ihana, se oli taivaallinen, se oli enkelten ruokaa, päätteli Molly. Ja Pariisissa syötiin koko ajan tällaisia!

Aurora ja Molly ilmestyi jo vuonna 1999, sitä on kirjastoissa.
Huom. Kirja Aurora ja Molly ei kerro Auroran lapsuudesta.
Klikkaa hakusanoja "Aurora ja Molly" ja lue lisää.



AURORA-KIRJANI 1991-1999

Yhteispainos vaahteralaakson Aurora ei sisällä Aurora ja Mollly -kirjaani.
Klikkaa hakusanoja "Aurora ja Molly" ja lue lisää.

5.12.2018

joululahjaksi tyttärelle, äidille tai isoäidille


Osta joululahjaksi tyttärelle, äidille tai isoäidille


Tämä kirja on useimmiten lastenosastolla, mutta se on monille aikuisille nostalgiakirja ja 1900-luvun alun siirtolaiskuvaus. Alkuperäiset Aurora-kirjani ovat loppuneet esimerkiksi Helsingin kirjastoista melkein kokonaan, ehkä kuluneet puhki tai muuten vain poistettu. Olisi toivottavaa, että tätä kirjaa hankittaisiin useampia kappaleita. Nyt tätä voi hankkia nettikaupoista. Kirjastot voivat hankkia tämän yhteispainoksen nidottuna. Yhteispainoksn kanskuva on sama kuin kirjassani Aurora ja Pietarin serkut (1993) ja sen on tehnyt poikani Matti Amnell (aikaisemmin Pekkarinen)
E-kirja ehtii vielä joululahjaksi

Otteita arvioista:

Aurora. Vaahteralaakson tyttö (1991, 2. painos 1992 )


Anna Amnell "on kirjoittanut vanhan kunnon tyttökirjan, jossa suomalainen päähenkilö seikkailee Amerikan mantereella".
Kirjamaailma ja uudet kirjat, kirjakerhoesitteet

"Kirjaan eläytyy niin paljon, että luulisi olevan yksi palvelijoista."
Maria Suokas, 11 v, Iltalehden lastenraati

"…sitä voisi luonnehtia myös eräänä näkökulmana lähihistoriaamme – nuoren tytön silmin katsellaan vain eri asioita kuin aikamiessiirtolaisen vinkkelistä."
Jaana Viuhko, Iisalmen Sanomat

"--kertojanansiot ovat miljöökuvauksessa, lähes visuaalisissa Kanadan luonnon ja maisemien tunnelmissa."
Kerttu Manninen, Lapsen maailma

"Rasismista ja kansallisesta itsekkyydestä on mahdollista ohjata ulos näin kiehtovalla tavalla."
Anna-Maija Raittila, Kotimaa

"Nykyajan nuorella ja Auroralla on ainakin yksi yhteinen piirre: molemmat elävät turvattomassa maailmassa. Auroran ja nykyajan nuoren turvattomuuden syyt ovat tosin erilaiset."
Kati Haapakoski, Vaahteranlehti

Aurora ja Pietarin serkut (1993)

"Vuosisadan alun pikkuporvarillinen pääkaupunki juhlineen, juoruineen ja kommelluksineen on elävänä läsnä. - - Henkilöistä Olga on aidoin. Hän on juuri niin raikas, raju ja mököttävä, kuin vain murrosikäinen tyttö voi olla."
Eila Jokinen, Etelä-Suomen Sanomat

Tuntee katselevansa maalausta, kuvaa, jonka nähtyään tietää vuosisadan vaihteesta jotain aistien kautta välittynyttä."
Tuula Hortamo, Iisalmen Sanomat

"Kokonaan oma suvaitsevaisuuden ja ihmisarvokysymysten problematiikka kätkeytyy romaanien herrasväen ja palveluskunnan välisiin suhteisiin. Tämä on kummankin romaanin keskeisiä teemoja."
Salla Korpela, Kirkko ja kaupunki

Aurora ja villikyyhkysten aika (1995) Kirjapaja

"Osäkerhet, men även framåtande och äventyrslust samsas inom de tre böckernas pärmar. Olika åldersgrupper serveras internationell underhållning. Här finns möjlig historisk förankring, miljökännedom och insikt i den föräldralösa 18-åringens livsöde och trots det 100-åriga perspektivet tangerar den beresta pedagogen Pirkko Pekkarinen (= Anna Amnell) många dagsaktuella problem. Övernaturliga fenomen utreds till allas lättnad och happy-end-känslan infinner sig stilentligt."
Majlis Qvickström kirja-arvostelussa:
Tuffa unga kvinnor. Sommar i Toronto.
Hufvudstadsbladet 9. 9. 1996 '

"Kirjan kerronta on sujuvaa ja mukaansatempaavaa, jännitystäkin löytyy. Sopii hyvin nykynuorten luettavaksi kielenkäyttönsä ansiosa, sillä kirjan kieliasu on loistava." Outi Lievonen, Kirkko ja kaupunki