Nostalgiaa: uimaranta ja luistinrata

Kesällä uimala, talvella luistinrata olivat pikkukaupungin lapsille ja koululaisille paratiisi. Kuvassa olevat ovet vievät Iisalmen uimalan pukusuojarakennukseen. Siellä laitettiin kesällä päälle uimapuvut ja talvella jalkaan luistimet. Kioskista ostettiin jäätelö ja limonaadia.

Osallistun tällä kirjoituksella Pieni Lintu-blogin Nostalgia-haasteeseen. 

Arkkitehti Eino Pitkäsen suunnittelema funktionalistinen Iisalmen uimarannan kioski- ja puhuhuonerakennus vuodelta 1934 edustaa samaa aikakautta kuin Helsingin Hietarannan pukusuojarakennus.Tämä uimala on mukana arkkitehti Ville Ylösen Hietsun paviljonki -tutkimuksessa esimerkkinä saman ajan uimarannan pukusuojarakennuksesta.

”Pukusuoja liittyy myös sosiaalihistorian vaiheeseen jolloin kaupungit ja kunnat alkoivat parantaa yleisten uimarantojen palvelutasoa vapaa-ajan vieton yleistyessä keskiluokan parissa." (Ville Ylönen Hietsun paviljonki - tutkimuksensa tiivistelmässä.)

Uljaita uimareita Hietalahden kirpputorilla Helsingissä.

Luvussa Rakennuksen tyyli ja aikakausi Ylönen kirjoittaa: ”Erityisesti 1920-luvulla kesänvietto sai uusia piirteitä; varjoisat puistotiet vaihtuivat hiekkarannalla loikoiluun ja leikkiin. Ilmaisten uimarantojen suosion kasvaessa tyhjenivät rannalle rakennetut uimahuoneet. Näissä suljetuissa ja maksullisissa rakennuksissa ihmiset olivat aiemmin vaihtaneet vaatteensa ja uineet rajatulla alueella."

 

"Julkisten uimapaikkojen perustaminen siis liittyi 1920- ja 1930-lukujen ruumiinkulttuurin ihailuun, mutta myös kansanterveydelliseen edistystyöhön – erityisesti taisteluun tuberkuloosia vastaan." (2.3.2. Kansankulttuurin murroskausi)

Katso kaikki kuvat lapsuuteni paratiisista. Iisalmi: uimala, beach





Lapsuuden luistinrata ja talvinen pikkukaupunki ovat vain muistoissa. Järven jäälle oli aurattu luistinrata, kovaäänisistä kuului tunnelmallista musiikkia, ja me lapset syöksyimme luistimilla suoraan korkeisiin lumikasoihin, joita oli kerääntynyt luistinradan ympärille. Iloisina ja posket punaisina kävelimme luistimet jalassa pukuhuoneeseen ja riisuimme luistimet. Vain harvoilla tytöillä oli kaunoluistimet. Yleensä meillä oli monoihin kiinnitettävät luistimet tai isommilla tytöillä hokkarit, jotka oli saatu vanhemmilta sisaruksilta tai serkuilta. Kadut olivat lumisia ja korkeiden lumikinosten reunustamia. Ilma oli puhdas ja raikas.
Olen ottanut tunnelmallisen talvikuvan Porvoossa Pariisin Ville -hotellissa 21.12.2012. 

Mukaan arkkitehti Ville Ylösen tutkimukseen ovat päässeet Iisalmen Haukiniemen uimarannan kioski- ja pukuhuonerakennus ja tässäkin kirjoituksessa olevat kaksi valokuvaani siitä (toinen ja kolmas kuva):

Lue lisää blogistani
blogisisko.blogspot.com/2012/02/hietsun-paviljongista-hel...


Tutustu tutkimukseen:

Ylönen Ville: Hietsun paviljonki  (PDF)- Hietarannan vanhan pukusuojarakennuksen korjaus- ja muutossuunnitelma kylätaloksi. Diplomityö. Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Arkkitehtuurin laitos 24.1.2012

Arkkitehti Ville Ylönen SAFA, (kuvat ja tekstit)
Iisalmen Haukiniemen uimarannan kioski- ja pukuhuonerakennus esiintyy sivulla 23 (ks. Kuvalähteet E: Anna Amnell)

Huom!

Uusi Helsinki?   Millainen on Helsingin tulevaisuus, ja onko sille vaihtoehtoja?

"Tässä kirjassa eri alojen asiantuntijat kertovat rakastamastaan Helsingistä. Jokainen kirjoittaja on valinnut kaupungista jonkin osan, joka on herättänyt hänessä iloa, inhoa, surua tai intoa. Kirjassa katsotaan paitsi pääkaupungin menneisyyteen ja lähihistoriaan myös mietitään, millainen Helsinki voisi olla." Arkkitehti Ville Ylönen kirjoittaa Hietsun paviljongista.

Selim A. Lindqvist: Töölön sähköasema 1911-1912

Selim A. Lindqvist: Sähköasema (1911-1912), a photo by Anna Amnell on Flickr.

1911 Runeberginkadun ja Töölönkadun kulmaan nousee Töölön sähköasema.

Jugend ja Art Deco

Sain tänään lahjaksi kaksi kaunista ja kiinnostavaa kirjaa. Pirjo Hämäläinen: Jugend Suomessa ja Michael Robinson & Rosalind Ormiston: Art Deco. The Golden Age of Graphic art & Illustration.

Olen ollut jo kauan kiinnostunut Viktorian ajan loppupuolesta ja 1900-luvun alusta, varsinkin Edwardin ajasta, Suomessa Jugendin ajasta. Siitä käytetään anglosaksisissa maissa yleensä nimitystä Art Deco, rasnkassa Art Nouveau. Europassa Art Deco, nimi joka tuli Pariisissa järjestetyn taideteollisen näyttelyn mukaan, tarkoittaa 1920-luvulla alkanutta suuntausta, joka oli siirtymää modernismiin.

Muutto vuosi sitten Töölöön, jossa on runsaasti nimenomaan 1920-luvun rakennuksia, on saanut minut kiinnostumaan tuosta minulle muutoin aika tuntemattomasta aikakaudesta. En ole opiskellut historiaa enkä taidehistoriaa, olen keskittynyt tutkimaan vain niitä aikakausia, jotka ovat olleet tärkeitä kirjoilleni. Näyttää siltä, että ainakin Töölössä elivät 1920-luvun jälkipuoliskolla rinnakkain Jugend, pohjoinen uusklassinen sunntaus, Art Deco ja esille vähitellen hiipivä modernismi. Kodeissa rehotti varmaankin vielä viktoriaaninen kertaustyyli sisustuksessa. Onhan täällä Keski-Töölössä joitain 1800-luvulla valmistuneita rakennuksiakin, ja Töölön linnoitusmaiset korttelit suurine sisäpihoineen suunniteltiin jo 1800-luvulla.

Olen kuvannut lahjakirjat Ljubljanasta ostamani puuvillapeioton päällä. Se sopii Jugend-kirjan väreihin ja siihen, että olen toipilaana, keuhkoputken tulehduksessa ja tutkin kirjoja vuuoteessa oikeammin divaanissa lepäillen. Uskon, että tämä tilanne lisää näiden kirjojen tuomaa iloa.

Kirjan kannessa on kuva tutusta paikasta. Katso kuviani Cafe Jugend vuonna 2009.

Lue myös Jugend -antiikkiesineet -artikkeli

Katso myös blogin muita kuvia tästä  aiheesta, klikkaa alla olevaa hakusanoja 'art nouveau'. Jugend, Art Deco. Kuvia on mm Berliinistä, Pietarista, Zagrebista, Prahasta ja Helsingistä

Töölönlahden huviloita

1900-luvun alussa helsinkiläiset menivät kesäksi huviloilleen esimerkiksi Töölöön. Klikkaa kuvaa ja katso se suurena!