Aurora-kirjat ja siirtolaisuus Pohjois-Amerikkaan

Matkustajia valtamerilaivan kannella. Siirtolaiset matkustivat vaatimattomammin Amerikkaan. Kuva: Dover.
"Aurora oli katsellut laivan kannelta herrasväkeä, joka meni toisen ja ensimmäisen luokan osastoihin. Hän tiesi, että siellä olisi hienot matot lattialla, verhot isoissa ikkunoissa ja kohteliaat tarjoilijat kantamassa pöytään herkullisia ruokia. Mutta mitäpä siitä. Matka olisi vain pieni vaiva."

Pohjoismaiden väestöstä noin 2.5 miljoonaa henkeä muutti Pohjois-Amerikkaan vuosina 1830-1930. Suomesta lähti Amerikkaan vuosina 1870-1929 noin 389000 siirtolaista, heistä 150 000 vuosina 1900-1909.  Vuosi 1902 oli Suomessa kaikkien aikojen siirtolaisuuden huippuvuosi.

Vaahteralaakson Aurora-yhteispainoksen (2014 syksy) ensimmäinen osa kertoo siitä, miten Aurora Koivu joutuu lähtemään Suomesta Kanadaan sortovuosien aikana vuonna 1903. 
http://aurorakirjat.blogspot.fi/2014/07/vaahteralaakson-aurora-on-yhteispainos.html

Kirjailija Anna-Maija Raittila kiinnitti huomionsa juuri tähän keskeiseen asiaan kirja-arvostelussaan joulukuussa 1991:

"- Aurora, Vaahteralaakson tyttö on monitasoinen nuorisokirja. Se alkaa tahallisen hitaasti, haukan leijaillessa kanadalaisen laakson yllä joskus vuosisatamme alkuvuosina. Mutta juuri alun levollisuus sai minut kiinnostumaan - ja seuraamaan suomalaisen murrosikäisen tytön seikkailua Amerikan siirtolaisuuden ja koko pohjoista pallonpuoliskoa kouraisseen sosiaalisen mullistuksen keskellä. 

Auroran vanhemmat ovat kuuluneet itsenäisyyttään valmistelevan Suomen sivistyneistöön, toimittajaisä on radikaalisuutensa takia joutunut maanpakoon Atlantin taa, äiti on kuollut -- [Aurora] liittyy naapuritalon palvelustytön kanssa maastamuuttajien vellovaan joukkoon--"

Anna-Maija Raittila: Kirja Aurora-tytöstä antaa paljon tietoa. Kotimaa 17.12.1991 (kirja-arvostelu kirjasta Aurora - vaahteralaakson tyttö 1991, 2. painos 1992)

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/02/28/amerikansuomalaiset-kultaa-vuolemassa

Aamuvirkku Aurora

"Et voi sulkea taivaan ikkunoita, kun Aurora kurkistaa sieltä kirkkain kasvoin.." kirjoitti James Thompson runossaan auringonnoususta. Auroraan liittyy paljon symboliikkaa, yksi asia on auringonnousu, aamu, kaiken alkaminen. Se sopi minusta hyvin kirjaan, joka kertoo aamuvirkusta tytöstä, joka rientää varhain sunnuntaiaamuisin laaksoon kävelemään, piirtämään ja keräämään kasveja. Suuren kartanon kaikki muut asukkaat ovat vielä nukkumassa. Runoteos on vertauskuva ahkeruudesta.
James Thompson, The Castle of Indolence (1748)

Nämä säkeet inspiroivat minua, kun kirjoitin ensimmäistä kirjaani. Skotlantilaisen Thompsonin runoteos on vaikuttanut romantiikan ajan runouteen (Byron, Keats).

(vrt. myös revontulet, aurora borealis)
Ks Suomen luonnon artkkeli "taivaalliset väriurut2, pylväshaloefekti

Vaahteralaakson Aurora on yhteispainos kirjoista Aurora 1-3

Klikkaa kuva suuremmaksi! 
Aurora-kirjat vihdoinkin yksissä kansissa. 362 sivua 2014

ISBN 978-952-286-355-3

Merkintä L842 puuttuu kannesta, sillä BoD laittaa vain ISBN:n.
info på svenska Kirjasampo.fi

Lopussa on kirjoitukseni Lukijalle. 
Myös E-kirjana esim
https://kirja.elisa.fi/ekirja/vaahteralaakson-aurora
http://www.adlibris.com/fi/e-kirja/vaahteralaakson-aurora-9789522867247

Kuvituksena on poikani Matti Amnellin kuvitusta kirjasta Aurora ja Molly (1999)  sekä Matin tekemiä Aurora-kirjojen kansikuvia. Mukana on myös Insitute of Migration Instituten lainaama siirtolaisen postikortti ja Aune Kämäräisen ottama kirjailijakuva loppukirjoitukseni Lukijalle alkuun.

Tätä suunniteltiin jo 20 vuotta sitten, mutta sitten kustantajani siirtyi monien muidenkin kustantajien lailla julkaisemaan pelkästään aikuisten kirjoja. Halusin nämä kirjat talteen. Nyt ne ovat ostettavissa kirja kerrallaan joko suoraan BoD:lta tai kirjakaupoista ostaen/tilaten tai eKirjana. 

Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora on yhteispainos kirjoista

Aurora, vaahteralaakson tyttö 1991 (2. painos 1992), Aurora ja Pietarin serkut (1993) ja Aurora ja villikyyhkysten aika (1995

Kaikenikäisille historian ja luonnon ystäville. Kirjat kertovat fiktiivisen taiteilijaksi aikovan Aurora Koivun elämästä 1900-luvun alussa, kaikkina vuodenaikoina, mutta valitsimme tämän talvisen Helsinki-kuvan kanneksi muistoksi ajoista, jolloin Helsingissä luisteltiin meren jäällä. Kuvituksena on myös muita Aurora-kirjojen kuvia, myös kuvitusta Aurora ja Molly-kirjasta ja yllätyskuva Siirtolaisinstituutin arkistoista.

Tietoja kirjasta:

Tekijä: Amnell, Anna

Teoksen nimi: Vaahteralaakson Aurora/Anna Amnell ; kuvitus: Matti Amnell, Institute of  Migration Archive

Julkaisutiedot:  Helsinki: Books on Demand, 2014 (Norderstedt, Saksa: Books on Demand, 2014)

https://www.bod.fi/kirja/anna-amnell/vaahteralaakson-aurora/9789522863553.html

ISBN: 978-952-286-355-3

ekirja

Huomautus: Yhteispainos ilmestynyt ensi kerran vuonna 2014

Sisältö: Aurora – Vaahteralaakson tyttö; Aurora ja Pietarin  serkut ; Aurora ja villikyyhkysten aika  

Huomautus: Ilmestyneet aikaisemmin nimellä Pirkko Pekkarinen: Aurora – Vaahteralaakson tyttö (1991, 2.p 1992); Aurora ja Pietarin  serkut (1993); Aurora ja villikyyhkysten aika (1995) 

Kieli: suomi

Aineistolaji: KIRJA/BOK

Ulkoasu: 362 s. ; kuv. ; pehmeäkantinen; 14,8 x 21

Muu nimike:

Aurora 1-3

Asiasanat:

1903, 1905, 1906, 1900-luvun alku

Aurora Koivu, fikt. , Vaahteralaakso, fikt.

romaanit, historialliset romaanit, tyttökirjat, nuortenkirjallisuus, kaunokirjallisuus

siirtolaisuus, kanadansuomalaiset, Kanada, Toronto,

Helsinki, sortovuodet,  suurlakko

kansainvälisyys, luonto,

kummitukset,

Aurora-kirjoista sanottua (otteita arvosteluista)

Kirjat ja kannet vuosina 1991-2014 (myös takakannet näkyvissä)

Sukututkijan loppuvuosi: Kenraalikuvernöörin maaakuntakierros 1909

Sukututkijan loppuvuosi: Kenraalikuvernöörin maaakuntakierros 1909: Nähtyäni Rautatiemuseossa keisarillisen junan komeuden ymmärsin, miksi kenraalikuvernöörinvaunu joutaa seisomaan aidatulla yksityisalueel...

” Alice Blue Gown” eli Alicen sininen mekkko

Presidentti "Teddy" Rooseveltin (1901-1909) ainoa tytär Alice Roosevelt vuonna 1902. Kuva: Frances Benjamin Johnston. United States Library of Congress -kuva.

Ensimmäinen Aurora-kirjani ilmestyi jo vuonna 1991. Kun nyt teen viimeisiä tarkennuksia ensimmäiseen yhteispainokseen Aurora-kirjoistani,  joudun ottamaan kantaa muutoksiin, joita on tapahtunut tänä aikana. 

Aurora-kirjoissa on tärkeä esimerkiksi tietty (hyvin vaalea taivaansininen) sininen väri,  joka kuului 1900-luvun alun maailmaan:

Aurora  ”näki vuoteensa päällä suuren lahjapaketin. Hän arvasi, että se oli Vanessalta. Hän avasi sinisen rusettinauhan ja repi nopeasti lahjapaperin auki - sisällä oli vaaleansininen silkkimekko. Sen väri oli Alicen sininen, josta he olivat Vanessan kanssa puhuneet, samanlaista sinistä kuin presidentti Rooseveltin ainoalla tyttärellä Alicella oli tapana käyttää.”

Vaahteralaakson Aurora, yhteispainos 2014 (ilmestyy syyskesällä), sivu 114.

Keskustelin Kielitoimiston kanssa siitä, onko tästä väristä vakiintunutta suomalaista nimeä.  Ei ole.  Oma versioni, jonka laitan tähän yhteispainokseen on ”Alicen sininen”. Eräs liikeyritys on rekisteröinyt alkuperäisen nimen (väri ole kylläkään aivan oikea) , ja siksi siitä käytetään nyt englanniksi nimeä AliceBlue. 

Vuonna 1919 musikaalissa ”Irene” on laulu ” Alice Blue Gown” jonka esittää tässä vuoden 1920 levytyksessä Edith Day. (Kuva Pininterest, paljon kuvia Alicen sinisestä) 

Tämä väri on tärkeää edelleen. Se on Yhdysvaltain laivaston väri ja merkittävä myös internetissä.
Tarkin ilmaisu on tämän värin hex-merkki  # FOF8FF

Ks. esim

http://www.colorhexa.com/f0f8ff

Käytetään myös sanaa 'jäänsininen'.

1940 elokuva Irene.

Tämä tyttäreni prinsessa-asun vaaleansininen hame on tehty iltapuvusta, jota käytin Yhdysvalloissa vaihto-oppilaana.  SE om minusta Alice blue.