Kanadan vuosina osuimme eräällä lomamatkoistamme Yhdysvalloisssa Missourin osavaltiossa sijaitsevaan pieneen kylään, johon Laura Ingalls Wilder ja Almanzo Wilder muuttivat. Laura ja Almanzo olivat pieniä kooltaan, ja Almanzon rakentama ihastuttava valkoinen talo on kuin nukkekoti. Se on kauniissa ympäristössä Ozark-vuoristossa. Laura ja Almanzo olivat hyvin aktiivisia kyläyhteisössä. He lähettivät ainoan lapsensa Rosen sukulaisten luo suurkaupunkiin, jotta tämä saisi hyvän koulutuksen.
Laura alkoi muistella lapsuuttaan tyttärensä Rosen innostamana, ja Almanzo rakensi hänelle talon kylkeen pienen kirjoitushuoneen. Laura oli jo kuusikymppinen kirjailijanuransa alussa. Ensimmäinen kirja ei kelvannut alussa kustantajille, vaikka toimittajatytär Rose oli hankkeessa mukana. Pieni talo preerialla -kirjoja pidetään Yhdysvalloissa historiallisina romaaneina, joissa on kansatieteellisesti merkittävää aineistoa. Uskon, että tästä Ingalls-museon linkistä voi olla iloa Pieni talo preerialla -kirjojen ja -elokuvien ystäville.
--äskettäin Laura Ingalls Wilderin kirjoista on ollut monenlaista kohua, muun muassa se, että ne olivat alkujaan paljon realistisempia, mutta kustantaja sensuroi niitä. Lapsuuden aikana saatu kuva näistä kirjailijoista on kokonaan muuttunut, kun olen lukenut heistä paljon.
Ingallsin kotimuseossa oli eräs hauska paikka, autotalli, jonka seinälle Almanzo oli naulannut talteen kaikkien heidän autojensa rekisterilaatat. Niitä oli monta.Museossa oli myytävänä eräs Pieni talo preerilla -kirjoista myös suomeksi, ja optimistinen mieheni osti sen minulle ja kirjoitti siihen 'omalle kirjailijalleni-- '. Se oli paljon ennen kuin aloin kirjoittaa kirjoja.
Lauran talon kuva on matka-albumista pimeänä päivänä kuvattu :)
Laura Ingalls Wilder -kotimuseo
Sensuroimaton versio näistä kirjoista on ilmestynyt.Guardian kirjoittaa vuonna 2015
http://www.theguardian.com/books/2015/jan/08/pioneer-girl-laura-ingalls-wilder-review-little-house-prairie
Voi Anna, tuo on sun oma kuva! Olet saanut kokea jotain upeaa: Katsoin Pinei talo preeriall kuopukseni kanssa, mutta kirjoja ne ole lukneut,. Sen sijaan nyt tuntuu, että Lauran elämäkerta olisi tosi kiinnostava luettava. Sellainen lienee tehty, joten sinähän olet sopiva sen kääntämään♥
VastaaPoistaKesälomamatkat Yhdysvalloissa olivat siirtolaisuuden parasta aikaa, koko perheen yhteinen kuukausi kerran vuodessa. Teimme matkat isolla farmariautolla ja telttaillen, vain suurkaupungeissa asuimme hotelleissa. Amerikan kaunista luontoa on ikävä.:) Lauran talo oli Ozark-vuorten upeissa maisemissa.
VastaaPoistaEn tee käännöstöitä. Aloitin kaunokirjallisuuden kirjoittamisen niin myöhään, että keskityn siihen, varsinkin kun olen hidas kirjoittaja - innostun liikaa taustojen tutkimiseen. Meillä on Suomessa runsaasti hyviä kääntäjiä.
Kommenttini Leenan blogissa:Ei etiäistä.:) Lapsuuteni ja kouluvuosieni ystävät - joihin tuleva miehenikin kuului jo lukiossa- olivat sitä mieltä, että minusta tulee kirjalija, sillä luin lapsesta asti paljon ja kirjoitin hyviä aineita, jopa runojakin. Tarkoitukseni oli aloittaa jo aikaisemmin, mutta suomalainen kirjallinen maailma politisoitui niin pahasti, että päätin pysyä siitä kaukana. Vaikeaa oli Veikko Huovisellakin, joka oli aloittanut jo 1950-luvun alussa ja oli kansan suosikki jo ennen kuin hullut vuosikymmenet alkoivat ja jatkoi työtään, vaikkei käynyt Helsingissä. Minä en ole niin paksunahkainen. Aloin opiskella englantia (=englanninkielistä kirjallisuutta) ja vietin ihanat vuodet kotiäitinä. Luimme lapsille ääneen, ja lastenkirjalisuus tuli hyvin tutuksi.
VastaaPoistaEdellä oli kommenttejani Leena Lumi -kirjallisuusblogissa, jossa keskusteltiin Sara Kokkosen uudesta tietoteoksesta Kapina ja kaipuu. Kultaiset tyttökirjaklassikot.