1.4.2014

Blogisisko ® Anna Amnell: Ei mitään aprillia: myrskyjä ja rajuilmoja

Blogisisko ® Anna Amnell: Ei mitään aprillia: myrskyjä ja rajuilmoja: On pelottavaa nähdä, kun myrsky alkaa, puut alkavat heilua kuin joku ravistelisi niitä ja suuri puu kaatuu rytisten. Tänä aamuna luen sa...

Lisäys:

Anna Amnell:  Vaahteralaakson Aurora. Aurora 1-3, yhteisnide 1990-luvulla ilmestyneistä kirjoistani. Myös eKirja. Noin 400 sivua. Ilmestyy syyskesällä 2014.  Sisältää kirjat Aurora Vaahteralaakson tyttö 1991 (2. painos 1992), Aurora ja Pietarin serkut 1993 ja Aurora ja villikyyhkysten aika 1995.

23.3.2014

Aili Nupposen blogi: Voi niitä aikoja: Kätilö Tyyne Kuronen muistelee kotisynnytyksiä

Voi niitä aikoja: Kätilö Tyyne Kuronen muistelee kotisynnytyksiä: Kätilö Tyyne Helena Hämäläinen (1909-1996) muutti elokuussa 1931 Tikkalaan (Onkamoon) kunnan kätilöksi. Hän avioitui Aarne Kurosen kanssa 1...

Aurora-kirjat: Mary

19th c servants', a museum by Anna Amnell
19th c servants', a museum, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Kuva: Anna Amnell
Aurora-kirjojen Mary syntyi sillä hetkellä, kun näin pienessä kanadalaisessa museossa tämän sinipukuisen herttaisen oppaan. Mary alkoi elää omaa elämäänsä mielikuvituksessani ja on ollut eräs keskeisiä henkilöitäni:

Mary oli ollut Vaahteralaakson kartanossa kaksitoistavuotiaasta asti. Silloin talossa oli ilkeä keittäjä, joka iski Maryä vähän väliä sormille milloin kauhalla milloin paistinlastalla. Mary oli itkenyt itsensä usein uneen puoliyön aikaan, kun työt vihdoin loppuivat. Hän oli vannonut silloin käsi Raamatulla, ettei koskaan lyö ketään ja oli lupauksensa pitänyt.
Mary tiesi, että talon työt kulkivat omaa tahtiaan niin kuin vuodenaikojen vaihtelut. Ne määräsi tuhatsivuinen ”Rouva Beetonin taloudenhoidon opaskirja”, joka oli nytkin emännöitsijän, rouva Simpsonin pöydällä.


Aurora - Vaahteralaakson tyttö  (1991, 2. painos 1992), sivu 25
Vaahteralaakson Aurora (yhteispainos, joka ilmestyy tänä vuonna)

Miten kirjojen henkilöt syntyvät?

18.3.2014

Aurora-kirjojen Toronto

Aurora ja Iida lähtevät Amerikkaan, tarkemmin Torontoon, Kanadaan eli Kanataan kuten Iida sanoo tietämättä, että sen sanan kuuli jo Jacques Cartier 1500-luvulla, ja se tarkoitti intiaanien kielellä kylää, kauppapaikkaa.

Tällainen oli Toronto 1900-luvun alussa, jolloin Aurora Koivu saapuu sinne naapurin palvelustytön Iida Suomalaisen kanssa.  Katso ihmisten vaatteet! Toronton silloin uuden kaupungintalon kellotornissa on samanalaiset "kivikoirat" eli gargoilit kuin Helsingin Johanneksen kirkossa. Olivathan nämä rakennukset valmistuneet  samaan aikaan, 1800-luvun lopussa.




Similar gargoyles in Helsinki. Samanlaiset gargoilit kuin Toronton vanhan kaupuntalon tornissa.

Torontossa oli silloin 200 000 asukasta, Helsingissä 100 000.  Toronto oli pitkälle 1950-luvulle asti hyvin englantilainen kaupunki, jonne oli tullut kuitenkin siirtolaisia monista Euroopan maista.

Aurora-kirjat ja yhteisnide "Vaahteralaakson Aurora" [Aurora of Maple Valley] , joka ilmestyy tänä vuonna.