Aurora ja villikyyhkysten aika: Villikyyhkyset kuolivat sukupuuttoon

Villikyyhky eli muuttokyyhky

Muuttokyyhky herätetään henkiin DNA:n avulla

Niin myös Aurora-kirjani, joissa muuttokyyhky vielä nähdään. 
Käyn läpi Aurora kirjojani, joista kolme laitetaan tänä vuonna yksiin kansiin. Tuntuu ihmeelliseltä lukea kirjaa, jonka on kirjoittanut 20 vuotta sitten (Aurora ja villikyyhkysten aika 1995). Villikyyhkyt eli muuttokyyhkyt kuolivat sukupuuttoon, vaikka niitä oli suunnattomasti vielä 1900-luvun alussa Pohjois-Amerikassa, varsinkin Toronton laaksoissa:

Aurora tiesi, että hänen isänsä mielestä Toronton laaksot olivat luonnontieteilijän paratiisi. Ne olivat kuin viidakkoja mahtavine itkupajuineen, köynnöksineen, hemlokkeineen ja sokerivaahteroineen. Niissä viihtyivät ketut, pesukarhut, piikkisiat ja peurat. Saattoi nähdä satoja erilaisia lintuja ja mitä ihmeellisimpiä kasveja.
Toisen ikkunan edessä aukeni kukkameri: magnolia oli puhjennut kukkaan. Taloa korkeampi lehdetön puu oli täynnä teevadin kokoisia vaaleanpunaisia kukkia, joista tuli mieto tuoksu. 

Puitten latvat olivat mustanaan lintuja. Aurora arvasi, että ne olivat tulleet etelästä Ontariojärven yli. Joitain sinertäviä oranssirintaisia variksenkokoisia lintuja tepasteli nurmikolla pitkää pyrstöään heiluttaen. Ne olivat villikyyhkysiä, joita sanottiin myös muuttokyyhkyiksi.
Anna Amnell: Aurora ja villikyyhkysten aika, 1995 Kirjapaja (julkaistu nimellä Pirkko Pekkarinen)

[Suomessa on ollut käytössä 'muuttokyyhkyn' ohella myös nimi 'vaeltajakyyhkynen', vrt. passenger pigeon, wild pigeon englannissa.]

Vain muutama lehti kirjoitti tästä kirjasta arvostelun: HBL,  Kirkko ja kaupunki, kumpikin hyvän arvostelun. Siihen aikaan kustantajat saivat onneksi tukea vähälevikkisen arvokirjallisuuden julkaisemiseen.

"Osäkerhet, men även framåtande och äventyrslust samsas inom de tre böckernas pärmar. Olika åldersgrupper serveras internationell underhållning. Här finns möjlig historisk förankring, miljökännedom och insikt i den föräldralösa 18-åringens livsöde och trots det 100-åriga perspektivet tangerar den beresta pedagogen --många dagsaktuella problem. "
Majlis Qvickström, HBL [Aurora ja villikyyhkysten aika 1995]

"Kirjan kerronta on sujuvaa ja mukaansatempaavaa, jännitystäkin löytyy. Sopii hyvin nykynuorten luettavaksi kielenkäyttönsä ansiosa, sillä kirjan kieliasu on loistava." Outi Lievonen, Kirkko ja kaupunki