Makrotext theme: Treasure
Mikael Agricola (1510
-1557)
Suomen kirjakielen ja suomenkielisen
kirjallisuuden isä Mikael Agricola (=maanviljelijä, sukunimi isän ammatin
mukaan). Lahjakas kaksikielinen poika pääsi kouluun, jossa oppi latinan
ja kreikan, ja ovet avautuivat yliopisto-opiskeluun Wittenbergissä. Piispa,
diplomaatti, valtiomies Mikael Agricola oli suunnattoman ahkera ja tunnollinen
ihminen, jolla oli myös luovuutta ja huumorintajua. Kun oma aika ei hänen
kirjallista työtään osannut arvostaa, hän kirjoitti vuonna 1544 suomentamaansa
rukouskirjaan: Älä polje kirjaa kuin sika, vaikka
siinä on jokunen vika. Mikael Agricolan patsas Turussa Tuomiokirkon vieressä. Kaikki kuvat: Anna Amnell Klikkaa kuvat suuriksi.
Adolf Neovius
(1958-1913) , historioitsija ja myöhemmin Lohjan kirkkoherra, oli nuorena
apupappina Karjalassa Sakkolassa ja
alkoi kerätä kansanrunoutta. Vuosina 1887- 1894 hän tallensi
Larin Parasken (1834-1904) muistamia runoja, ja syntyi laajin yhdeltä ihmiseltä
koottu runoaineisto. Runonlaulaja Larin Paraske oli inkerikko eli Inkerin
alkuperäistä itämerensuomalaista
varhaiskarjalaista väestöä, joka jakaantui 800-900 –luvulla nykykarjalaisiin
ja inkerikkoihin . Patsas on Mannereheimintien varrellla, oikealla keskustasta tullessa.
Johan Ludvig Runeberg (1804-1877)
Suomen kansallisrunoilija.Isänmaallinen
suomalainen kirjailija, joka kirjoitti ruotsiksia ja vaikutti myös Ruotsin kirjallisuuteen.. Hän oli opiskellut filosofiaa ja klassisia kieliä ja
toimi opettajana ja lehtimiehenä. Pidin lapsena aivan valtavasti Runebergin runosta Lähteellä, lauluna, sullä mummolassani oli lähde. Lue Suomalainen lapsuus. Lähteellä. Patsas Esplanadipuistossa.
Zachris
Topelius (1818 - 1898)
Monipuolinen ja tuottelias kirjailija, jonka
historialliset romaanit ovat kansainvälisesti tunnettuja.Topeliuksen näytelmät
ja kirja Välskärin kertomuksia olivat lapsuuteni ratkaisevia
kulttuurielämyksiä.Kansallisbibliografiassa on hyvin kiinnostava kuvaus
Topeliuksesta. Patsas on Koulupuistossa Johanneksenkirkon lähellä.
http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/2854/
http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/2854/
Aleksis
Kivi, oik. Alexis Stenvall
(1834-1872)
Kaksikielisessä suutarinperheessä
kasvanut Alexis Stenvall sanoi jo nuorena poikana aikovansa ruveta runebergiksi. Helsingissä Kansallisteatterin edessä.
Juhani Aho (vuoteen 1907 Johannes Brofelt, 1861-1921) Iisalmen kirkkoherran poika, joka tutustui jo Kuopion lyseota käydessään Kuopion läänin kuvernöörin kulttuuriperheeseen. Kuvernöörin vaimo Elisabet oli venäläistä, alkujaan balttilaistaaatelissukua. Hän innosti lahjakkaat lapsensa ja heidän koulutoverinsa ja ystävänsä Juhani Ahon sekä suomalaisuuteen että kansainvälisiin kulttuurivirtauksiin ja suurilla maailmankielillä kirjoitettuun kirjallisuuten, ja sillä oli ratkaisebva vaikutus Juhani Ahon kirjalliseen työhön.
Sama patsas on Eirassa Helsingissä ja Iiisalmen Kirkkopuistossa.
Makrotext theme: Treasure
Sanat ovat suomalaisten aarre. Kieli,
Klikkaa sanaa patsaat. Siellä on vielä kuva mm Lönnrotin patsaasta,
Patsaat
Tuttaja tyyppejä kaikki. Patsaista vierain tuo Juhani Aho, jota en ihan yhtä montaa kertaa ole nähnyt livenä. Piti ihan netistä tarkistaa missä se sijaitsee :D
VastaaPoistaHerrojen hengentuotoksista itselle tutuinta on Z.Topeliuksen sadut. Lukiossa pidin niistä oikein esitelmän. Sitä varten piti lukea toistakymmentä satua.
Minulle he ovat vaikuttaneet hyvin paljon eri aikoina elämässäni. Kävin tyttölyseota, ja koulussa laulettiin paljon, esitettiin näytelmiä koulun juhlissa. Luin lapsena ja koululaisena ihan mahdottoman paljon, ensin naapurina asuvan toimittajan vintin kirjoja , sitten kirjastossa.
PoistaLukeminen on tuo aarre ja se, mitä tuo MIkael Agricola käänsi.
VastaaPoistaAarre verraton todellakin.
PoistaOlipa hieno näkökulma haasteeseen!
VastaaPoistaKiitos!
PoistaKultaomenia hopeamaljassa, niinpä!
VastaaPoistaSanat ovat rakkaita.
PoistaLukutoukalle aarteen valintasi osui nappiin. Upeita kuvia.
VastaaPoistaT. Täysin arkista
Meillä on ollut hyviä kuvanveistäjiä, jotka ovat osanneet tehdä taiteellisesti korkeatasoisia patsaita, jotka ovat kuvattavan näköiisä.
Poistakiitos jälleen hienosta teemasta
VastaaPoistaErilainen ja hieno vastaus haasteeseen :)
VastaaPoistaOli kertynyt kuvia.
PoistaErittäin samaa mieltä!:) Kieli on niin paljon. Hieno postaus!:) Mun blogissa on pyörinyt Biblia-seuran mainos, jossa on ollut Agricola-leivoksen ohje. Kirjoitin ohjeen itselleni muistiin, ja ajetelin, että yllätän työkaverini opehuoneessa kirjakielen isän leivoksilla.;D
VastaaPoistaAgricola-leivos hyvä idea!
PoistaHauskaa, ollaan löydetty sama aarre samalta suunnalta =)
VastaaPoistaKieli on tarpeen.:)
PoistaSanat ovat aarteemme. Siihen ei ole mitään lisättävää. Se on totta.
VastaaPoistaSanoilla toimimme täälläkin.:)
PoistaKiva postaus!
VastaaPoistaHauskaa, että pidät siitä.
PoistaTotta! Ilman kirjoja ja sanoja maailma olisi kovin tyhjä ja sanaton.
VastaaPoistaUlkomailla asuessa sen huomaa, jos ei osaa lainkaan kyseisen maan kieltä. Ei ymmärrä, mitä ihmiset puhuvat. Ei voi lukea kirjastosta kirjoja - muuttuu lukutaidottomaksikin.:)
PoistaMukava, erilainen vastauts haasteeseen. Eipä sitä tule jokapäivä mietittyä, että mitä jos meillä ei olisi sanoja?
VastaaPoistaSanat ovat valmiina meitä odottamassa, kun avaamme silmämme ensimmäisenä elinpäivänämme.
PoistaTotta, sanat ovat aarteita monella tavalla <3
VastaaPoistaVarsinkin äidinkielen sanat.
PoistaVau, hyvä ja mielenkiintoinen vastaus haasteeseen! Sinulla taitaa olla aikamoinen aarrearkullinen myös mielenkiintoisia kuvia varastossa, kun pystyt näin hienon koosteen tekemään. :)
VastaaPoistaOlen ottanut digikuvia vuodesta 2005 alkaen, jolloin sain mieheltäni joiululahjaksi digikameran. Vanhat kuvat ovat albumeissa, ei niitä jaksa skannata. Digikuvat ovat tallessa Flickrissä.
PoistaHienot kuvat.
VastaaPoistaKiitos, Tellu.
PoistaKiitos. Olen ollut flunssassa, joten en oie jaksanut kiertää vielä katsomassa muiden Sanat -kuvia.:)
VastaaPoistaJälleen koskettava ja ajatuksia herättävä lähestymistapa Aarre-teemaan! Kiitos.
VastaaPoistaKiitos!
Poista