Treasure: Sanat ovat aarteemme

 Makrotext theme: Treasure

Mikael Agricola (1510 -1557)

Suomen kirjakielen ja suomenkielisen kirjallisuuden isä Mikael Agricola (=maanviljelijä, sukunimi isän ammatin mukaan). Lahjakas kaksikielinen poika pääsi kouluun, jossa oppi latinan ja kreikan, ja ovet avautuivat yliopisto-opiskeluun Wittenbergissä. Piispa, diplomaatti, valtiomies Mikael Agricola oli suunnattoman ahkera ja tunnollinen ihminen, jolla oli myös luovuutta ja huumorintajua. Kun oma aika ei hänen kirjallista työtään osannut arvostaa, hän kirjoitti vuonna 1544 suomentamaansa rukouskirjaan: Älä polje kirjaa kuin sika, vaikka siinä on jokunen vika. Mikael Agricolan patsas Turussa Tuomiokirkon vieressä. Kaikki kuvat: Anna Amnell Klikkaa kuvat suuriksi.

Larin Paraske (1834-1904)

Adolf Neovius (1958-1913) , historioitsija ja  myöhemmin Lohjan kirkkoherra, oli nuorena apupappina Karjalassa  Sakkolassa ja alkoi  kerätä kansanrunoutta.  Vuosina 1887- 1894 hän tallensi Larin Parasken (1834-1904) muistamia runoja, ja syntyi laajin yhdeltä ihmiseltä koottu runoaineisto. Runonlaulaja Larin Paraske oli inkerikko eli Inkerin alkuperäistä itämerensuomalaista  varhaiskarjalaista väestöä, joka jakaantui 800-900 –luvulla nykykarjalaisiin ja inkerikkoihin . Patsas on Mannereheimintien varrellla, oikealla keskustasta tullessa.

Johan Ludvig Runeberg (1804-1877)

Suomen kansallisrunoilija.Isänmaallinen suomalainen kirjailija, joka kirjoitti ruotsiksia ja vaikutti myös Ruotsin kirjallisuuteen.. Hän oli opiskellut filosofiaa ja klassisia kieliä ja toimi opettajana ja lehtimiehenä.  Pidin lapsena aivan valtavasti Runebergin runosta Lähteellä, lauluna, sullä mummolassani oli lähde. Lue Suomalainen lapsuus. Lähteellä. Patsas Esplanadipuistossa.

Zachris Topelius (1818 - 1898)

Monipuolinen ja tuottelias kirjailija, jonka historialliset romaanit ovat kansainvälisesti tunnettuja.Topeliuksen näytelmät ja kirja Välskärin kertomuksia olivat lapsuuteni ratkaisevia kulttuurielämyksiä.Kansallisbibliografiassa on hyvin kiinnostava kuvaus Topeliuksesta.  Patsas on Koulupuistossa Johanneksenkirkon lähellä.
http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/2854/

Aleksis Kivi, oik. Alexis Stenvall  (1834-1872)

Kaksikielisessä suutarinperheessä kasvanut Alexis Stenvall sanoi jo nuorena poikana aikovansa ruveta runebergiksi. Helsingissä Kansallisteatterin edessä.

http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/



Juhani Aho (vuoteen 1907 Johannes Brofelt, 1861-1921) Iisalmen kirkkoherran poika, joka tutustui jo Kuopion lyseota käydessään Kuopion läänin kuvernöörin kulttuuriperheeseen. Kuvernöörin vaimo Elisabet oli venäläistä, alkujaan balttilaistaaatelissukua. Hän innosti lahjakkaat lapsensa ja heidän koulutoverinsa ja ystävänsä Juhani Ahon sekä suomalaisuuteen että kansainvälisiin kulttuurivirtauksiin ja suurilla maailmankielillä kirjoitettuun kirjallisuuten, ja sillä oli ratkaisebva vaikutus Juhani Ahon kirjalliseen työhön.
Sama patsas on Eirassa Helsingissä ja Iiisalmen Kirkkopuistossa.

Makrotext theme: Treasure
Sanat ovat suomalaisten aarre. Kieli,

Klikkaa sanaa patsaat. Siellä on vielä kuva mm Lönnrotin patsaasta, 
Patsaat