Westminster Abbey

Maailman huomion keskipisteenä on tänään puolenpäivän aikaan Westminster Abbey, jossa vietetään kaikkien aikojen kuninkaalliset häät. Jo myyttiseksi tulleen "sydänten kuningattaren" Dianan poika vihitään englantilaisen kaivosmiehen jälkeläisen Kate Middletonin kanssa. Tämä on meidän aikamme satu. Morsiamella on hääpäivänään Williamin nuorena kuolleen äidin Dianan sormus ja oksa myrtistä, jonka on istuttanut itse kuningatar Victoria, Williamin esiäiti, joka vihittiin vuonna 1840 Albertin kanssa. Victoria istutti myrtin häittensä jälkeen puutarhaansa Wightin saarelle, ja siitä on otettu aina oksa kuninkaallisten morsianten hääkimppuun.

Kaikki alkoi Viktoriasta ja Albertista. (kuvat ja linkki Victorina-lehden Royal Weddiings-aineistoon)

Minulla on myrttiseppele päässä hääpäivänäni.

1900-luku. Gramafoni, radio

kuva poistettu

Toronton laaksot ja Aurora-kirjat

Tämä Don-joen laaksossa sijaitseva puisto on mukana Aurora-kirjoissa sellaisena, kuin se oli 1900-luvun alussa.

Toronton syvät laaksot muodostavat urbaanin metsän. Laaksojen jyrkät reunat, vuolaasti tulvivat joet ja laaksoissa usein raivonneet rajut myrskyt ovat olleet syynä siihen, että laaksoihin ei ole  rakennettu taloja. Suurin osa laaksoista on säilytetty luonnonpuistoina, jotka ovat miltei koskemattomassa tilassa.
Toronton seutu muodostui viimeisen jääkauden aikana eli noin 12000 vuotta sitten.

Suurin laaksoista, Don Valley, on Suomessakin tunnettu Ernest Thompson Setonin luontokirjoista, joissa se esiintyy vielä luonnontilassa. Juuri Don Valley on joutunut kokemaan suuria muutoksia Toronton muuttuessa suurkaupungiksi.

Ernest Thompson Seton asui kouluvuotensa 1800-luvun loppupuolen Torontossa, jonne hänen perheensä oli muuttanut Englannista. Hänen sukulaisensa omistivat torontolaisen laakson reunalla olevan Spadinan kartanon, joka on ollut osittain esikuvana Aurora-kirjojeni kartanolle. Spadina toimii museona, ja on nykyään entistettynä 1920-luvun asuun (ks Facebook/Spadina Museum).

Vierailin Spadinassa useaan kertaan Torontossa asuessani. Siihen aikaan se oli sisustettu lähinnä viktoriaanis-edwardiaaniseen tyyliin. Kirjani kartano sai nimensä torontolaisen Rosedale-kartanon mukaan, vaikka ensimmäisen kirjani nimessä esiintyvä Vaahteralaakso sopii sille paljon paremmin, ja kolmanteen painokseen tulen muuttamaan kartanon nimen siihen muotoon. (Rosedale on nykyään eräs Toronton kaupunginosista.)

Aurora-kirjojen Vaahteralaakso on yhdistelmä useita laaksoja, joissa olen kävellyt Torontossa asuessani .  Laaksojen luonto on ainutlaatuista, sillä jääkauden aikana niihin muodostui aivan oma kasvillisuus, joka poikkeaa niitä ympäröivästä luonnosta. Pidin luontopäiväkirjaa laaksossa kävellessäni, sillä aloin jo silloin 1980-luvun lopppuolella suunnitella kirjaa Torontosta. Laaksolla oli siinä hyvin tärkeä osuus. Niinpä esikoiskirjani alkaakin kuvauksella laaksosta, joka on tavallaan yksi päähenkilöistä sekä ensimmäisessä että kolmannessa kirjassani.

Sekä ensimmäinen että kolmas Aurora-kirjani alkavat tästä myyttisestä laaksosta. Toronton synty ensimmäisessä ja kolmannessa myrsky, joita oli laaksoissa usein. Kirjoitin Aurora-kirjat palattuani Suomeen, vasta 1990-luvulla. Kirjat ovat loppuunmyytyjä, mutta niitä on kirjastoissa.



Toby-kissa haudattiin laaksoon. Toby esiintyy Aurora-kirjoissa omana itsenään.

Artikkelini sokerivaahteroista Suomen luonto -lehdessä
Don Valley -laaksossa kasvoi yli 40 metriä korkeita sokerivaahteroita, jotka olivat yli metrin läpimitaltaan. (Charles Sauriol "Rememebering Don")

Käsistään taitavat naiset

Crafts in Finland Summer 2011 at Wetterhoff

"Käsistään taitavat naiset" ovat aiheena tänään Kemppisen blogissa. Hänen anoppinsa opiskeli Hämeenlinnassa Wetterhoffin käsityöopistossa, joka on nykyään osa Hämeen ammattikorkeakoulua.

Opettajien rouvat perustivat Hämeenlinnaan suomalaisen tyttökoulun. Sen  ensimmäisenä rehtorina toimi Pariisissakin opiskellut Fredrica Wetterhoff.

Vuonna 1885 toimintansa aloittanut Fredrika Wetterhoffin käsiteollisuusopisto eli työkoulu siirtyi silloisen Panimokadun varteen rantatontille 1893. Wetterhoffin lisärakennus (Palokunnankatu 9 ) Linkki vie Hämeenlinnan kirjaston Lydia-historiasivuille, joilta löytyy kiinnostavia vanhoja valokuvia.

Ompelukoneen ääressä

Rauhallista kotielämää