Aurora on siirtolainen ja paluumuuttaja

Eräänä päivänä hakkasin Torontossa keittiön pöydän ääressä punaista kirjoituskonettani ja näin mielessäni kolmiulotteisena, kuin monivärisenä hologrammina vaalean tytön, joka pyyhki pölyjä viktoriaanisessa kartanossa. Annoin tytölle nimen Aurora ja aloin kirjoittaa. Muutimme takaisin Suomeen yhdeksän vuoden siirtolaisuuden jälkeen ja jatkoin kirjaani uudesta suomalaisesta Aurorasta, sortovuosien tytöstä, joka joutuu muuttamaan vuonna 1903 Kanadaan etsimään Suomesta karkotettua isäänsä. Syntyi Aurora vaahteralaakson tyttö (1991, 2. painos 1992.)

15.4.2010

Tarinamaanantai: Toronton synty


(Kuva Englannista)
Haukka liiteli puiden latvojen yläpuolella levottomana kuin etsien paikkaa, johon laskeutua. Sen alla levisi vihreä laakso, jonka reunoilla kasvoi jättiläismäisen suuria sokerivaahteroita. Laakson pohjalla kiemurteli kirkasvetinen joki ja sen rinnalla polku.

Tuuheahäntäisiä mustia oravia juoksenteli apilantuoksuisessa korkeassa ruohikossa. Niiden esivanhemmat olivat eläneet laaksossa jo ennen sitä aikaa, jolloin vain intiaanit meloivat jokea pitkin kevyillä tuohikanooteillaan ja kantoivat ne keskellä laaksoa olevan matalan kohdan yli.

Oravat olivat nähneet myös ensimmäisten valkoisten miesten tulevan laaksoon.He olivat ranskalaisia ja englantilaisia turkiskauppiaita, jotka vaelsivat intiaanioppaansa jäljessä Mississauga-intiaanien luo vaihtokauppaa käymään. He veivät intiaaneille rautapatoja, puukkoja, peilejä, silkkiä ja pellavaa ja saivat heiltä maissia, taitavasti punottuja koreja ja turkiksia.

Valkoiset miehet halusivat varsinkin vanhoja kuluneita majavannahkoja, sillä majavan pehmeistä aluskarvoista saatiin parasta huopaa miesten leveälierisiin hattuihin. Majavannahat tuottivat valkoisille miehille Euroopassa monikymmenkertaisen voiton.

Merten ja vuorten takaa tuli lisää miehiä ja naisia, jotka ostivat koko seudun Mississauga-intiaaneilta ja rakensivat peninkulman päässä olevan suuren Ontariojärven rannalle kaupungin. He antoivat sille nimen York, mutta huomasivat pian, että intiaanien muinoin antama nimi Toronto eli kauppapaikka sopi sille paljon paremmin.

Näin alkaa kirjani Aurora - vaahteralaakson tyttö 1991 (2.p 1992) Kirjapaja

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti