Aurora-kirjat, sortovuodet, suomettuminen

Luen Aleksi Mainion kirjaa Erkon kylmä sota. Helsingin Sanomat Moskovan varjossa. 2018. Kuvassa sivu, jossa kerrotaan Erkon perheen lähdöstä Amerikkaan karkotettuina. Vieressä on sivu kirjastani Aurora Vaahteralaakson tyttö (1991, 2. painos 1992)

Kirja-arvostelut ensimmäisistä Aurora-kirjoistani Helsingin Sanomissa 1991 ja 1994. Julkaisin kirjat nimellä Pirkko Pekkarinen, Otimme koko perhe 1990-luvun lopulla käyttöön mieheni äidin tyttönimen Amnell, ensin lapsemme ja sitten mieheni ja minä. Ensimmäisen Aurora-kirjani helppolukuinen versio ilmestyi uudella kirjailijanimelläni. Anna Amnell: Aurora ja Molly. 1999.
 Aurora-kirjojen 1-3 yhteispainos on myynnissä paperikirjana ja E-kirjana.
Otteita muista kirja-arvosteluista. 
https://aurorakirjat.blogspot.com/p/aurora-kirjoista-sanottua.html

Mandela-yhteys Aurora-kirjoissa

Kun olin siirtolaisena Kanadassa 1980-luvulla, haastattelin Torontossa asuessani Nelson Mandelan vanhinta tytärtä Maki Mandelaa (Dr Makaziwe Mandela). Hän oli pakolaisena silloisesta rotusortoa harjoittavasta Etelä-Afrikasta. Keskustellessani Makin ja hänen miehensä kanssa kerroin, että Suomestakin lähti sortovuosien aikana pakolaisia Amerikkaan. Asia kiinnosti heitä, ja ajattelin, että se saattaisi kiinnostaa muitakin. Niin syntyivät Aurora-kirjat, jotka kertovat Suomen suuriruhtinakunnasta karkotetun miehen tyttärestä. Käytin kirjassani Auroran ajatuksena erästä Makin lapsuuden aikaista toivetta: Toivoin, että isäni olisi ollut tavallinen isä. 
Artikkeli ilmestyi vuonna 1990 Nelson Mandelan vanhin tytär: Kaikki vapauden vuoksi. Askel 1/1990.
Artikkelin Copyright Pirkko Anna Amnell (vuoteen 1998 Pekkarinen).
Ks. myös Miten Aurora-kirjat ovat syntyneet.