Tuhansia sivuja-blogissa: Aurora Vaahteralaakson tyttö

 

Vuoden 1991 syksyllä ilmestyi esikoiskirjani Aurora Vaahteralaakson tyttö. Poikani Matti teki siihen kannen, josta osa yllä. Vuoden 1992 alussa tuli heti toinen painos.

Ilahduin kovasti, kun löysin blogista Tuhansia sivuja kirja-arvostelun tästä ensimmäisestä Aurora-kirjastani, joka ilmestyi melkein neljännesvuosisata sitten. Kiitos!

"--  jostain syvältä nousi kaipuu Pienen Runotytön maailmaan ja Anna-kirjojen aikaan. Pekkarisen [= Amnellin] kirjan kansi suorastaan hehkui tuota entisaikaa herkällä Auroran kuvallaan.

Hämmästyin suuresti, miten monia merkityksiä Aurora-nimellä on! Se voi viitata aamuruskoon ja meidän pohjoisiin valoilmiöihimme, revontuliin ja asteroidiinkin. Auroran nimeä ovat kantaneet niin kreikkalainen kuin roomalainen jumalatarkin ja sen mukaan on kastettu lukuisia laivoja, nimetty kaupunkeja ja rakennuksia. On seuroja, on perhonen ja jopa kivikin... Ja sitten tämä herkkä ja rohkea viisitoistavuotias suomalaistyttö, Pekkarisen [=Amnellin] tyttösarjan sankaritar.
--

Kun kyseessä on tyttökirja, voisin kuvitella sen kohderyhmää kiinnostavan ennen kaikkea tarinan romanttisen puolen ja matkajännityksen. Kirjalla on kuitenkin paljon ulottuvuuksia, ensinnäkin sen historiakytkökset ja silloiset olot Suomessa, Toisaalta Auroran palvelijan rooli ja tarinan vauraiden nuorten joutilas elämäntyyli asetetaan tarinassa rinnakkain. Yhteiskuntaluokkien erot ovat selkeät.
Mielenkiintoinen sukellus hetkeksi toiseen aikakauteen, omiin tyttökirjavuosiin vuosikymmenten taakse ja sipaisuun yhteen Suomen historian vaiheeseen."

Lisäys:

Vuonna 2014 painatin yhteisniteen Vaahteralaakson Aurora Aurora-sarjan  kolmesta ensimmäisestä kirjasta, nyt nimellä Anna Amnell. Otimme nimittäin koko perhe  jo 1990-luvulla käyttöön mieheni äidin (Aurora Amnell) tyttönimen, ensin aikuiset lapsemme ja sitten mekin mieheni kanssa.

Aurora-kirjat 1991-1999. Kustantajana oli Kirjapaja

 

(Klikkaa kuva suureksi.)

Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora 2014. ISBN 978-952-286-355-3 BoD. Sisältää teokset: Aurora Vaahteralaakson tyttö: Aurora ja Pietarin serkut: Aurora ja villikyyhkysten aika.

Aurora-kirjoista sanottua

Helmikuu: toteuta haaveesi

Helmikuussa 2007 uusi painos Aurora-kirjoista oli vasta haave. En olisi saanut toteutettua sitä ilman BoD:ta. Nyt yli kaksikymmentä vuotta ensimmäisen Aurora-kirjan ilmestymisestä se on totta.
Onneksi tämä kansikuva ei ollut ehtinyt haalistua, vaikka se oli ollut usein seinällä. Tämä oli alkujaan kirjan Aurora ja Pietarin serkut (1993) kansi.
Ole sitkeä ja toteuta unelmasi, vaikka maailma muuttuu ympärilläsi.




Syyskesällä 1991 ilmestyi esikoisteokseni Aurora, Vaahteralaakson tyttö.   Cadillac-ruusut olivat mieheltäni. Kirjasta tuli toinen painos heti seuraavan vuoden alussa. Kustantaja suunnitteli pitkää sarjaa. Mutta vuosien varrella linja muuttui jatkuvasti. Olen elänyt lamasta lamaan kirjojeni kanssa,

Vuonna 2014 ilmestyi yhteisnide Vaahteralaakson Aurora .

Asuimme vielä Kanadassa, kun aloin kirjoittaa ensimmäistä Aurora-kirjaa 1980-luvun loppupuolella. Sanoin, että sitä ei varmaankaan julkaista Suomessa, kun se kertoo sortovuosista. Lehtiartikkeleiden mukaan Kekkosen ajan Suomessa ei saanut julkaista edes poikakirjoja siitä ajasta - naapuri olisi suuttunut.

Kun kirja oli valmistumassa palattuamme Suomeen, olin kirjoittanut siit vasta 80 sivua, kun se haluttiin julkaista ja sain kustannussopimuksen.  En joutunut ollenkaan etsimään kustantajaa.

Kustannustoimittaja Eila Jaatinen soitti minulle nimittäin aivan muissa asioissa, kysyi onko minulla L. M. Montgomeryn päiväkirjoja, olinhan kirjoittanut 1987 Montgomerystä artikkelin Koululainen-lehteen. Kun kysyin, missä Eila oli töissä, hän kertoi, että Kirjapajassa. Siellä aloitettiin innokkaasti julkaista nuortenkirjoja.

Aurora-kirjoista oli määrä tulla pitkä sarja! Mutta kustantaja muutti kustannuslinjaansa, lopulta nuortenkirjat poistettiin ohjelmasta. Sitten taas puhalsi uusi tuuli vuonna 1999, ja minulta pyydettiin lisää: tuli Aurora ja Molly. Ja siten lopettetiin taas.

Ole sitkeä ja toteuta unelmasi, vaikka maailma muuttuu ympärilläsi.
P.S. Minulla on erittäin hyvät muistot kaikista kustannustoimitajistani. Ensimmäinnen heistä, runoilija Eila Jaatinen on jo kuolllut.

Olin syksyn 1991 esikoiskirjailija

Pekkarinen, Pirkko [Anna Amnell]: Aurora, vaahteralaakson tyttö. – Syksyn kotimaiset esikoiskirjailijat lähikuvassa. Kirjakauppalehti 1991: 7.

Siitä on kauan, kohta kolmetoista vuotta. Ensimmäinen Aurora meni hyvin kaupaksi. Painos loppui kirjakaupan mukaan jo joulukuussa, ja vuoden 1992 alussa otettiin toinen painos. Toivon, että olisi otettu jo joulukuussa. Taustalla näkyy kirjan kansilehden etuosaa, Aurora art nouveau -asussaan.

Siihen aikaan esikoiskirjailijoita pyydettiin kirjoittamaan lyhyt artikkeli Kirjakauppalehteen. Sama artikkeli on laajennettuna kirjassa:

Anna Amnell [Pirkko Pekkarinen] : Kun koti kävi ahtaaksi. -  Luovaa iloa: nuorisokirjailijoiden vuosikymmeniä. Toim. Ismo Loivamaa. Helsinki: Suomen Nuorisokirjailijat ry, 1996, s. 60-62.




Toinen painos tuli muutaman kuukauden kuluttua.

Optimistinen kirjailija sai kukkia

Löytyi hauska yli 20 vuotta vanha kuva. Kustantaja on lähettänyt esikoisteokseni ensimmäisen painoksen kirjailijankappaleet kotiin.Toivon, että olisin ottanut kuvan siitä laatikostakin, jossa lähetti toi ne. Siihen oli painettu suurin kirjaimin kirjani nimi ja minun nimeni.

Mieheni osti heti kukkia, ja kirjoista ja kukista otettiin kuva. Otin kuvat kameralla, jonka olin ostanut samana vuonna tehtyä pitkää Italian matkaa varten. Tämä kuva on kopio siitä kuvasta.

Laput muutamien kirjojen välissä kertovat, että osa kirjoista on lähdössä ystäville ja sukulaislle, jotka ovat saaneet odottaa kauan, että minusta tulee vihdoinkin kirjailija. Lähipiirini oli ollut varma, että minusta tulee kirjailija siitä lähtien, kun olin koululainen. He saivat odottaa liian kauan.

Tämän jälkeen alkoi arki: edelleen työn ohella kirjoittaminen, jatkuvasti toistuvat lamat ja niiden aiheuttamat ongelmat kustannusmaailmassa.

Kirjoitin kolme ensimmäistä kirjaa työn ohella, en ollut missään tekemisissä kirjallisten piirien kanssa. Ei ollut aikaa, kun oli työ, kodin hoitaminen - ja kirjoittaminen. En edes tiennyt kaikista kirjailijajärjestöistä.

Uskalla ruveta kirjailijaksi, vaikka se on kaikkea muuta kuin järkevä ratkaisu. Vain aniharva kirjailija rikastuu kirjoillaan, suurin osa ei tule edes toimeen kirjoittamisella näin pienen kielialueen maassa.

Kirjoittamisessa voi kokea onnenhetkiä. Siihen aikaan, kun kirjoitin (työpaikan ihmissuhteiden vuoksi ) raskaan työn ohella ohella, kirjoittaminen aamuvarhain tai viikonlopulla oli lepoa ihan konkreettisesti: pulssini laski, kun kirjoitin.

Tuota päivää on hauskaa muistella.
(Aurora. Vaahteralaakson tyttö. 1991, 2. painos 1992)

Muuttohaukka, musta orava ja majava

"Haukka liiteli puitten latvojen yläpuolella levottomana kuin etsien paikkaa, johon laskeutua. Sen alla levisi vihreä laakso, jonka reunoilla kasvoi jättiläismäisen suuria sokerivaahteroita. Laakson pohjalla kiemurteli kirkasvetinen joki ja sen rinnalla polku.

Tuuheahäntäisiä mustia oravia juoksenteli apilantuoksuisessa korkeassa ruohikossa. Niitten esivanhemmat olivat eläneet laaksossa jo ennen sitä aikaa, jolloin vain intiaanit meloivat jokea pitkin kevyillä tuohikanooteillansa ja kantoivat ne keskellä laaksoa olevan matalan kohdan yli.

Oravat olivat nähneet myös ensimmäisten valkoisten miesten tulevan laaksoon. - -Valkoiset miehet halusivat varsinkin vanhoja kuluneita majavannahkoja, sillä majavan pehmeistä aluskarvoista saatiin parasta huopaa miesten leveälierisiin hattuihin. "

Anna Amnell: Aurora, vaahteralaakson tyttö. 1991, 2. p 1992. Kirjapaja (julkaistu nimellä Pirkko Pekkarinen), sivut 7-8.

Castor Canadiensis.  Kuva: Wikpedia.
Viime keväänä löytyi terve ja hyvässä kunnossa oleva majava Toronton keskustasta Ontario-järven rannalta.

Maailman nopeimman eläimen, muuttohaukan lennolla alkaa Aurora, vaahteralaakson tyttö, ensimmäinen kirjani, joka ilmestyi 20vuotta sitten vuonna 1991. Siitä otettiin uusi painos heti seuraavan vuoden alussa, joten epätavanomainen alku ja lunnonkuvaus eivät karkottaneet nuoria lukijoita.

Don Valley -laakson voi sanoa olevan suorastaan yksi päähenkilö Aurora-kirjoissani.  Rakastin Toronton syviä laaksoja Kävelin niissä mieheni kanssa toisin ajoin miltei joka päivä.

Lue lisää Toronton laaksoista

Photo Wikipedia: Falco peregrinus sihoutte
Muuttohaukka on uhanalainen eläin, Torontossa ja Ontariossa on niitä muutama pari. Laji on falco peregrinus anatum eli amerikkalainen muuttohaukka (wandering peregrine)

Black squirrel Photo: Anitaa Wikipedia , Torontossa on harvinaisen paljon mustia oravia)