Pink for ever

Vermeer: A Glass of Wine. n.1568-1660
Vaaleanpunainen on pikkulasten, nuoruuden, kauneuden ja rakkauden väri. Se on ollut ajoittain suosittu myös arkkitehtuurissa. Sitä on monia sävyjä (ks värit!)  hennosta vaaleanpunaisesta hot pink-sävyyn.Tässä liikutaan ajalla 1500-1800, paitsi kuva pilvistä, joka on ajaton.
Värikollaasit 233-246 Pinkki

Vermeerin maalauksen paikka Gemäldegalerie, BerlinKlikkaa kuvat suuriksi
Koko maalaus (Huomaa, miten lasimaalausikkuna on avattu tuuletukseen.)

Historian elävöittämistä Eremitaasin pihalla Pietarissa.
Koko asu ja kavaljeeri Eremitaasin pihalla.
Pietari Suuren (1672 - 1725) aika




Suuriruhtinatar Alexandra Nikolaevna (1825 – 1844),  lempinimeltä "Adini", Nikolai I:n kaunis ja rakastettu nuorin tytär. Puoliso Hessen Fredrik, Tanskan kruununperijä. Eremitaasi. Maalaus: Christina Robertson. Myös nimellä Lady with a Dog. (suuri koko maalausta)
19-vuotias Adini sairastui tuberkuloosiin jo ennen häitään ja kuoli lapsivuoteeseen, myös lapsi kuoli. Vanhemmat surivat loppuikänsä Adinin kuolemaa. Myöskään nuori aviomies ei voinut unohtaa ensimmäistä vaimoaan.




Eräs Helsingin kauneimmista taloista. Vuodelta 1889. Valtio on myynyt sen, ja se  muutetaan jälleen asuinrakennukseksi, mikäli Museovirasto antaa luvan. Talo on ollut Venäjän tsaarin poliisin eli Ohranan päämajan lisäksi marsalkka Carl Gustav Emil Mannerheimin johtaman Puolustusneuvoston toimistona ennen sotaa. Ohranan talo (kansio) on Korkeavuorenkadulla, ja näin sen kotimme ikkunoista joka päivä 20 vuoden ajan. Sillä oli oma vaikutuksensa sortovuosista kertovien Aurora-kirjojeni syntyyn. 




pink sky over Helsinki 2006
Voimme nähdä taivaalla vaaleanpunaisen kaikki sävyt.

Pink-kansioni Flickrissä. Siellä on paljon kukkia, taloja ja muuta.

https://www.flickr.com/photos/amnellanna/sets/72157612546321169

 

Minulla on vain yksi kuva, jossa on hot pink. Sekin on ajaton. Tai kuka tieiää, milloin nämä lajit on kehitetty-:)
Parempaa kesäsäätä!

1900-luvun alun tytöt

Erik Tryggelin: Läsflickor (1901-1909), a photo by Anna Amnell on Flickr.

Erik Tryggelin: Läsflickor (1901-1909)
suuri koko/ a large size

Erittäin kookas maalaus pohjoismaisen museon (Nordiska Museet) seinällä. Läsflickor= rippikoulutytöt. Koko perhe on menossa kahden isomman tytön ripillepääsytilaisuuteen. 15-vuotiailla tytöilä on jo pitkät hameet, naisten kauniit lierihatut ja juhlapäivän kunniaksi kukat rinnassa. Nuorimmalla tytöllä on lyhyt hame ja koulutyttömäinen asu ja pitkä tukka alhaalla vapaana.

Isällä on korkea silinterihattu sen aikakauden tyyliin ja äidillä mustat vaatteet, maata laahaava hame ja viitta. On nähtävästi varhainen kevät.

Maalaus oli museon ala-aulassa lasilevyjen takana, jonka vuoksi sitä piti kuvata useassa osassa,

1800-luvun lapsia

1800-luvun lapsia, a photo by Anna Amnell on Flickr.

sisarukset, children

Nuori nainen 1800-luvulta

Nuori nainen, a photo by Anna Amnell on Flickr.

maalaus museosta

Eetu Isto: Hyökkäys

 

Valokuva: Anna Amnell
Kuva on otettu postitalon näyttelyssä
Koska kuka hyvänsä olisi voinut ottaaa vastaavan kuvan, tällä kuvallani ei ole copyrightia, vaan se on vapaasti käytettävissä.

Eetu Iston "Hyökkäys" oli 1900-luvun alun kuuluisin ja suosituin suomalainen maalaus. Se pelastettiin sensuurin kynsistä, vietiin rullalle käärittynä Ruotsiin, jossa siitä painettiin julisteita. Ne levisivät suurin piirtein joka kotiin Suomen suuriruhtinaskunnassa.

Eetu Isto's painting Attack was extremely popular in Finland in the beginning of 20th century.
Olen kuvannut tämän maalauksen Postimuseossa ilman salamaa.

Samaa maalausta käytettiin monilla tavoin, esim kortteina ja vaikkapa puuterirasiaan kaiverrettuna. Lue ote kirjastani Aurora ja Pietarin serkut.
Yhteisnide, jossa Aurora-kirjat yksissä kansissa on Vaahteralaakson Aurora 2015 BoD, myös e-kirjana

Olga oli seurannut Auroran tervetuliaisjuhlaa syrjästä, kateellisena. Juhla-ateria, kukkia ja serenadi Auroralle, kuusi kummitätiä ja pari kummisetää lahjoineen. Ja vielä valittivat, etteivät kaikki kummit päässeet mukaan. Auroralla oli ainakin tusina kummeja. Sitä vanhojen tätien kaakatusta, ihastelua ja höpinää! Se kaikki oli Olgalle liikaa.

Olgan ensimmäinen päivä Helsingissä oli ollut kamala: satoi, ajurin umpivaunu haisi kessulle, Kasimir-setä oli vuoteessa sairaana, hella oli rikki ja äkäinen keittäjä tarjosi kylmiä leikkeleitä.

Olga pakeni kesken Auroran juhlien ullakolle ja hiipi tyttöjen huoneeseen vasta sitten, kun näki vieraitten lähtevän ja Auroran ryntäävän pihalle pian sen jälkeen.

Koko huoneessa ja Auroran matkatavaroissa oli vieras tuoksu. Olga painoi amerikkalaisen aikakauslehden nenäänsä vasten: se oli kai Amerikan tuoksu. Ruusut pöydällä tuoksuivat taas Suomelle.

Ruusujen vieressä oli kortti. Siinä oli Auroran näköinen pitkätukkainen nainen myrskyisen meren rannalla ja Venäjän kaksipäinen kotka, toinen nokka raastamassa lakikirjaa naisen sylistä, toinen irvistelemässä naiselle. Olgan äidillä oli sama kuva kaiverrettuna hopeisen puuterirasian kanteen.

Tämä on ote kirjastani "Aurora ja Pietarin serkut" (1993), joka kuvaa pietarinsuomalaisen koulutytön Olgan ja taideopiskelija Auroran lukuvuotta 1905-1906. 1905 oli suurlakkovuosi. Kirjassa kuvataan suurlakkovuotta nuorten tyttöjen näkökulmasta koettuna.

Aurora-kirjat ovat loppuunmyytyjä. Niitä saa kirjastoista.