Näytetään tekstit, joissa on tunniste kirjailijat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kirjailijat. Näytä kaikki tekstit

15.2.2019

Anni Swan seitsemäs serkkuni



Kaikenlaista kivaa löytää sukututkimuksesta. Geni kertoi: "Anni Swan is your 7th cousin twice removed. " (twice removed=Kahden sukupolven päässä.) 

En tiennyt tästä, kun Suomen Kirjasäätiön Kirja koulussa -kampanjassa 2005 koululaisten tuli verrata kahden kirjailijan kirjoja, nimittäin Anni Swanin Iiris rukkaa ja minun Aurora-kirjojani:
 "Vertaile tyttöjen kokemuksia Helsingissä. Kirjat kertovat samasta ajasta, mutta ne on kirjoitettu eri aikaan. Miten tämä näkyy kirjoissa? " 
Aurora-kirjojen yhteispainos Vaahteralaakson Aurora. myös E-kirjana. (nettikaupoissa)
 [Huom! 'Aurora ja Pietarin serkut' tapahtuu kokonaan Helsingissä. 'Villikyyhkysten aika' Torontossa. 'Vaahteralaakson tyttö' Savossa, Helsingissä ja Torontossa]

"PEKKARINEN, Pirkko (= Anna Amnell, kirjoitin ensimmäiset kolme kirjaa nimellä Pirkko Pekkarinen]
Aurora, Vaahteralaakson tyttö Kirjapaja 1991.
Aurora ja Pietarin serkut Kirjapaja 1993.
Aurora ja villikyyhkysten aika Kirjapaja 1995.
15-vuotias suomalaistyttö matkustaa Kanadaan etsimään sortovuosien aikana karkotettua isäänsä. Suomeen palattuaan hän asuu sukulaistensa luona Helsingissä.

SWAN; Anni
Iris rukka. WS 1916
Äiditön maalaistyttö muuttaa enonsa perheeseen Helsinkiin.
Vertaile tyttöjen kokemuksia Helsingissä. Kirjat kertovat samasta ajasta, mutta ne on kirjoitettu eri aikaan. Miten tämä näkyy kirjoissa? "
lue koko blogikirjoitus Vanhan ajan tyttökirjat Iiris rukka ja Aurora

Klikkaa sanaa Swan ja lue, mitä muuta olen kirjoittanut Anni Swanista.

11.10.2017

Timo Saarto kirjoittaa Vanhasta Helsingistä



Ks Kirjailijan kotisivut
Timo Saarto
http://www.timosaarto.com/wordpress/kuoleman-kuukausi/
Lisäys :

Timo Saarto on palkittu ja suosittu.
https://yle.fi/uutiset/3-10093694

Vuoden paras kotimainen dekkari sukeltaa aikaan ennen Suomen sisällissotaa

Vuoden johtolanka -palkinnon on saanut Timo Saarto romaanista Kuoleman kuukausi.
Tänä aamuna 11.3. 2018 Kirjaston kysytyimpien listalla.
Kirjan sivulle

8.5.2015

Pushkin at work, reclining on a divan



Pushkin reclining on a divan. Pushkin at work with his books.
Museum of Russian Art, Saint Petersburg. Photo: Anna Amnell 2014
Kuvattu Pietarissa Venäläisen taiteen museossa
Pushkin (1799 – 1837) 

11.5.2014

Anna Ahmatova ja muut Pietarin kirjailijat. Museot



Runoilija nuorena. Maalaus on Venäläisen taiteen museossa, jossa on hätkähdyttävä kokelma taidetta eri ajoilta. Museo on Pietarin keskustassa, muutaman korttelin päässä Kazanin katedraalista ja Singerin talosta (kirjakauppa ja kahvila). Museossa kuluu hyvin kaksi tuntia, jonka jälkeen voi mennä kahvila/ravintolaan.

Anna Ahmatova -museo ja muita Pietarin kirjailijamuseoita (kuviani Flickr-kansioissa) Anna Ahmatova -museo käsittelee 1920-19540-lukua, mutta esineet ovat myös vanhemmalta ajalta. Dostojevski-museo on viktoriaanisen ajan koti.

16.1.2014

Olin syksyn 1991 esikoiskirjailija



Pekkarinen, Pirkko [Anna Amnell]: Aurora, vaahteralaakson tyttö. – Syksyn kotimaiset esikoiskirjailijat lähikuvassa. Kirjakauppalehti 1991: 7.

Siitä on kauan, kohta kolmetoista vuotta. Ensimmäinen Aurora meni hyvin kaupaksi. Painos loppui kirjakaupan mukaan jo joulukuussa, ja vuoden 1992 alussa otettiin toinen painos. Toivon, että olisi otettu jo joulukuussa. Taustalla näkyy kirjan kansilehden etuosaa, Aurora art nouveau -asussaan.


Siihen aikaan esikoiskirjailijoita pyydettiin kirjoittamaan lyhyt artikkeli Kirjakauppalehteen. Sama artikkeli on laajennettuna kirjassa:

Anna Amnell [Pirkko Pekkarinen] : Kun koti kävi ahtaaksi. -  Luovaa iloa: nuorisokirjailijoiden vuosikymmeniä. Toim. Ismo Loivamaa. Helsinki: Suomen Nuorisokirjailijat ry, 1996, s. 60-62.




Toinen painos tuli muutaman kuukauden kuluttua.




Optimistinen kirjailija sai kukkia

Löytyi hauska yli 20 vuotta vanha kuva. Kustantaja on lähettänyt esikoisteokseni ensimmäisen painoksen kirjailijankappaleet kotiin.Toivon, että olisin ottanut kuvan siitä laatikostakin, jossa lähetti toi ne. Siihen oli painettu suurin kirjaimin kirjani nimi ja minun nimeni.

Mieheni osti heti kukkia, ja kirjoista ja kukista otettiin kuva. Otin kuvat kameralla, jonka olin ostanut samana vuonna tehtyä pitkää Italian matkaa varten. Tämä kuva on kopio siitä kuvasta.

Laput muutamien kirjojen välissä kertovat, että osa kirjoista on lähdössä ystäville ja sukulaislle, jotka ovat saaneet odottaa kauan, että minusta tulee vihdoinkin kirjailija. Lähipiirini oli ollut varma, että minusta tulee kirjailija siitä lähtien, kun olin koululainen. He saivat odottaa liian kauan.

Tämän jälkeen alkoi arki: edelleen työn ohella kirjoittaminen, jatkuvasti toistuvat lamat ja niiden aiheuttamat ongelmat kustannusmaailmassa.

Kirjoitin kolme ensimmäistä kirjaa työn ohella, en ollut missään tekemisissä kirjallisten piirien kanssa. Ei ollut aikaa, kun oli työ, kodin hoitaminen - ja kirjoittaminen. En edes tiennyt kaikista kirjailijajärjestöistä.

Uskalla ruveta kirjailijaksi, vaikka se on kaikkea muuta kuin järkevä ratkaisu. Vain aniharva kirjailija rikastuu kirjoillaan, suurin osa ei tule edes toimeen kirjoittamisella näin pienen kielialueen maassa.

Kirjoittamisessa voi kokea onnenhetkiä. Siihen aikaan, kun kirjoitin (työpaikan ihmissuhteiden vuoksi ) raskaan työn ohella ohella, kirjoittaminen aamuvarhain tai viikonlopulla oli lepoa ihan konkreettisesti: pulssini laski, kun kirjoitin.

Tuota päivää on hauskaa muistella.
(Aurora. Vaahteralaakson tyttö. 1991, 2. painos 1992)

21.8.2012

Kommentti:

Kuluneet portaat

Museon kuluneet portaat voivat saada ajan hetkeksi pysähtymään. Biedermeiermuseo Berliinissä.

Kommentti Unan maailmaan:

Tuota olen tehnyt jo vuosikaudet, elänyt toisissa maailmoissa kuvien ja sanojen avulla. Sitä on historiallisten romaanien kirjoittaminen. Joskus on pieni sekunnin murto-osa, jolloin tuntuu, että verho heilahtaa hetkeksi syrjään, ovi raottuu, ja on todellakin siellä, menneisyydessä.

22.7.2012

Minna Canth

Minna ja minä by Anna Amnell
Minna ja minä, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Minna Canth ja minä opiskelijoina. Erilaiset vaatteet. Kuva: Matti T. Amnell. Minna opiskeli Jyväskylässä, minä Helsingissä.

24.4.2012

Jane Austen on vaikuttanut kirjoihini


Jane Austen House Museum, talo jossa Austen eli viimeiset vuotensa.

Eräs haastattelija kysyi minulta, mitä kirjoja toivoisin tyttöjen lukevan Aurora-kirjojen jälkeen. Vastasin, että tietenkin Jane Austenia. Haastattelija hämmentyi, ei laittanut mielipidettäni haastatteluun. En tiedä, mitä hän odotti minun sanovan. Joka tapauksessa englantilainen ja muukin eurooppalainen kaunokirjallisuus on minulle läheistä. Tunnen sitä aika hyvin, sillä pääaineina yliopistossa opiskellessani olivat englantilainen filologia ja maailmankirjallisuus, jossa valitsin ranskalaisen ja venäläisen kirjallisuuden.


Janen lapsuudenkoti oli tämä pappila

Jane Austen Today -blogi kertoo Austenista ja hänen maailmastaan. Janen isä oli pappi. Hän oli komea mies, Oxfordissa opiskellut ja sivistynyt ja halusi tytärtensä lukevan paljon kaunokirjallisuutta. Vanhempien avioliitto oli onnellinen. Perheessä oli kuusi poikaa ja kaksi tytärtä, Jane ja Cassandra.

Tuo ylinnä oleva talo on tyypillisesti englantilainen. Asuin samantyyppisessä punatiilitalossa Torontossakin, ja nykyisellä kotikadullani Runeberginkadulla Helsingissä on talo, joka voisi olla Englannista, punatiiltä ja valkoiset ikkunanpuitteet. Tuntuu kodikkaalta.

Jane Austen

Internetissä on paljon tietoa Janes Austenista. Suositut TV-sarjat antavat hyvän kuvan Jane Austenin ajan maailmasta. Pidän eniten 1900-luvun lopulla tehdyistä sarjoista. Niissä on saavutettu aito tunnelma.


Fiktiivinen muistokirjoitus Janen Austenin kirjan henkilölle.

29.10.2010

Matkalla Berliinissä 1800-luvulla


Eduard Gaertner: Berlin, Unter den Linden [Lehmusten alla, kuuluisa katu Berliinissä] vuonna 1853. Osa maalauksesta.

Matkustan Berliiniin kahdeksi viikoksi marraskuun alussa ja asuntona on uusi Berliinin kirjailijaresidenssi (josta kerron myöhemmin muissa blogeissani). Berliini on minulle uusi, jännittävä seikkailu, sillä en ole ollut siellä koskaan aikaisemmin.Tavanomaisten matkaoppaiden lisäksi otan mukaan erään tärkeän teoksen, johon on koottu suomalaisten kirjailijoiden vaikutelmia Berliinistä. Ensimmäisenä on  Johan Wilhelm Snellman, jonka mielestä Berliini vuonna 1840 ei ollut vielä kunnon suurkaupunki:

"Väkiluku on tuoreimpien laskelmien mukaan toki peräti 350 000, mutta missään noin suuri ihmismäärä ei osaa paremmin piiloutua kuin Berliinissä. --Edes Unter den Linden ei voi ylpeillä suurkaupunkimaisesta vilkkaudesta. Sen varrella sijaitseekin kahviloiden ja kirjakauppojen lisäksi vain pikkupuoteja."--

Berllinin "kaduilla ei ole koreiden yksityisajoneuvojen eikä omnibussien vilinää. Vuokra-ajurien kuormarattaat, niin sanotut droskat, ovat enimmäkseen kamalia ajoneuvoja, joita vetävät kamalat kuskit."

Johan Wilhelm Snellman: Saksan matka 1840-1841. - Ritva Hapuli (toim): "Berliini. Kirjailijan kaupunki" SKS 2004.

Zachris Topelius oli Berliinissä vuonna 1856 ja sanoo kaupungin edistyneen siitä ajasta, jolloin Snellman oli siellä. Topelius löytää Berliinistä kauneutta:
"Paljon pysyväisemmän vaikutuksen tekee --yleisillä paikoilla olevien kauniiden patsaiden lukuisuus, ja siinä suhteessa ei ole Saksassa Berliinin vertaista, ellei mahdollisesti Munchen kilpaile etusijasta."
Zachris Topelius: Itämeren eteläpuolella.1856. -  - Ritva Hapuli (toim): "Berliini. Kirjailijan kaupunki" SKS 2004.

Berliini 1800-luvulla (tärkeimmät tapahtumat)

Berliini 100 vuotta sitten. Kaponieerin blogissa on kokonainen kuvasarja ja selostus vanhoista rakennuksista, joista osa on säilynyt. Kaponieeri Berliini (Kuvat saa suuriksi)

26.9.2010

Helsinki Writers' House, Villa Kivi

079 Helsinki Writers' House, Villa Kivi


Villa Kivi valmistui vuonna 1890. Monet 1900-alun kulttuurihenkilöt ovat asuneet siinä . Lue lisää tämän kauniin huvilan historiasta.

Klikkaa alla olevaa hakusanaa ja katso muitakin kuviani Villa Kivestä.