Aurora on siirtolainen ja paluumuuttaja

Eräänä päivänä hakkasin Torontossa keittiön pöydän ääressä punaista kirjoituskonettani ja näin mielessäni kolmiulotteisena, kuin monivärisenä hologrammina vaalean tytön, joka pyyhki pölyjä viktoriaanisessa kartanossa. Annoin tytölle nimen Aurora ja aloin kirjoittaa. Muutimme takaisin Suomeen yhdeksän vuoden siirtolaisuuden jälkeen ja jatkoin kirjaani uudesta suomalaisesta Aurorasta, sortovuosien tytöstä, joka joutuu muuttamaan vuonna 1903 Kanadaan etsimään Suomesta karkotettua isäänsä. Syntyi Aurora vaahteralaakson tyttö (1991, 2. Painos)

29.10.2010

Matkalla Berliinissä 1800-luvulla


Eduard Gaertner: Berlin, Unter den Linden [Lehmusten alla, kuuluisa katu Berliinissä] vuonna 1853. Osa maalauksesta.

Matkustan Berliiniin kahdeksi viikoksi marraskuun alussa ja asuntona on uusi Berliinin kirjailijaresidenssi (josta kerron myöhemmin muissa blogeissani). Berliini on minulle uusi, jännittävä seikkailu, sillä en ole ollut siellä koskaan aikaisemmin.Tavanomaisten matkaoppaiden lisäksi otan mukaan erään tärkeän teoksen, johon on koottu suomalaisten kirjailijoiden vaikutelmia Berliinistä. Ensimmäisenä on  Johan Wilhelm Snellman, jonka mielestä Berliini vuonna 1840 ei ollut vielä kunnon suurkaupunki:

"Väkiluku on tuoreimpien laskelmien mukaan toki peräti 350 000, mutta missään noin suuri ihmismäärä ei osaa paremmin piiloutua kuin Berliinissä. --Edes Unter den Linden ei voi ylpeillä suurkaupunkimaisesta vilkkaudesta. Sen varrella sijaitseekin kahviloiden ja kirjakauppojen lisäksi vain pikkupuoteja."--

Berllinin "kaduilla ei ole koreiden yksityisajoneuvojen eikä omnibussien vilinää. Vuokra-ajurien kuormarattaat, niin sanotut droskat, ovat enimmäkseen kamalia ajoneuvoja, joita vetävät kamalat kuskit."

Johan Wilhelm Snellman: Saksan matka 1840-1841. - Ritva Hapuli (toim): "Berliini. Kirjailijan kaupunki" SKS 2004.

Zachris Topelius oli Berliinissä vuonna 1856 ja sanoo kaupungin edistyneen siitä ajasta, jolloin Snellman oli siellä. Topelius löytää Berliinistä kauneutta:
"Paljon pysyväisemmän vaikutuksen tekee --yleisillä paikoilla olevien kauniiden patsaiden lukuisuus, ja siinä suhteessa ei ole Saksassa Berliinin vertaista, ellei mahdollisesti Munchen kilpaile etusijasta."
Zachris Topelius: Itämeren eteläpuolella.1856. -  - Ritva Hapuli (toim): "Berliini. Kirjailijan kaupunki" SKS 2004.

Berliini 1800-luvulla (tärkeimmät tapahtumat)

Berliini 100 vuotta sitten. Kaponieerin blogissa on kokonainen kuvasarja ja selostus vanhoista rakennuksista, joista osa on säilynyt. Kaponieeri Berliini (Kuvat saa suuriksi)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti