Talvi Helsingissä 1900-luvun alussa

Vanhat suomalaiset postikortit. Henrikin esplanadi, nykyinen Mannerheimintie

Talvinen pikkukaupunki-idylli Porvoossa

Luistelu oli entisajan talven iloja. Näkymä Porvoosta.
Kuvia Porvoosta Flickr-albumi




puutalokaupunki, joka on säilynyt.



Sydämellinen joulukatu Porvoossa.



Kurkistus menneisyyteen.

Aurora-kirjan kansi ja Helsinki 1800-1900-luvulla

Kokoomateoksessa Vaahteralaakson Aurora 2014 on käytetty kirjassani Aurora ja Pietarin serkut (1993) - kannessa olevaa poikani Matti Amnellin tekemää akvarellia. Hän luonnosteli sen Pohjoisrannassa.




Kirjoitin ensimmäiset Aurora-kirjat  nimellä Pirkko Pekkarinen. Sitten ensin lapsemme ja heidän ideastaan me mieheni kanssa otimme käyttöön mieheni Lohjalta kotoisin olevan äidin (Aurora os. Amnell) sukunimen Amnell. Otin uudeksi etunimekseni äitini nimen Anna, jota on ollut suvussani satojen vuosien ajan. Kirjan Aurora ja Molly (1999) kirjoitin jo nimellä Anna Amnell.



Takakansi. Kustantaja oli Kirjapaja, joka julkaisi siihen aikaan myös historiallisia nuortenkirjoja.

Kirjailijakollegani Timo Saarto lähetti tänään kuvan, joka kertoo saman aikakauden Helsingistä, ja siinähän näkyy tämä Auroran ja Olgan (Aurora ja Pietarin serkut 1905) luistinrata hiukan toisesta näkökulmasta kuvattuna. Kuva on teoksesta "Höyryä Helsingin vesillä".

Samasta luistinradsta kertoo toinen teos:
"Etelä- ja Pohjoissatamaan kunnostettiin luistinradat, jotka olivat kaupunkilaisten suuressa suosiossa. Gunnar Berndtdonin piirros teoksesta 'Finland i 19de seklet. "

TM Timo Saarto on kirjoittanut useita dekkareita 1900-luvun  alun Helsingistä ja saanut Vuoden johtolanka 2018 -dekkaripalkinnon kirjasta Kuoleman kuukausi, jota olen suositellut jo aikaisemmin tässä blogissa. Linkki vie myös kirjailijan kotisivuille. Hänen kirjoissaan elää vanha Helsinki.

Hyvää hiihtolomaa hoijakan kyydissä

Matti Amnellin kuvitusta Anna Amnellin kirjaan Lucia ja Luka.

Länsisuomalaiset käyttävät sanaa 'hoijakka' kieseistä. Mutta kyllä nykysuomen sanakirjani (1976, 5. painos) tuntee sanan 'hoijakka' myös 'karusellina', ja sitähän tämä napakelkka/vipukelkka jäljittelee. Se symboloi kirjassani myös hovielämää. Työnimenä kirjalleni oli 'kultainen hoijakka'. Esimerkkilauseena sanakirjassa: "sitten taas alkaisi entinen elämän karuselli, oikea hoijakka, joka kiitäisi vilisten napansa ympäri." Railo 
Ja merkityksessä sekasortoinen hälinä ja kuhina. Esim Kiannolla.

Mikä ihme on hoijakka?

Hoijakan kyydissä: 
Nauru ja iloiset huudot kohosivat järven jäältä. Hannu Olavinpoika juoksi ympyrää ja työnsi kaksin käsin vinoittain olevaa seivästä, joka oli kiinnitetty jäähän upotettuun pylvääseen. Seipään toisessa päässä oli kelkka, jossa istuivat Hannun sisar Lucia ja palvelustyttö Vehnäpää. Hoijakka pyöri huimaa vauhtia. Tyttöjen nauru ja kiljuminen innostivat Hannun juoksemaan yhä kovempaa. 
Anna Amnell: Lucia ja Luka, 2013

1910 talvimuotia

https://www.facebook.com/pg/JuhanSuku/photos/

Kuva: Matti Amnell (Jr)

Luisteluasuja, vähän vanhanaikaisia eli vuoden 1905 muotia. Poikani piirsi nämä asut 1900-luvun alun muotilehtien mukaan. Myös värit!
Olgan äiti hankki nämä asut tyttärelleen ja sisarvainajansa tyttärelle Auroralle Italiasta, jossa hän oli hermojaan lepuuttamassa, kun vanhempi tytär oli ollut vähällä karata anarkistiopiskelijan mukana.
(Kirjani Aurora ja Pietarin serkut (1993) kannessa ja myös yhteisniteen "Vaahteralaakson Aurora" (2014)  kansikuva.




Kuin 1900-luvun alussa. Talvitunnelmaa Porvoossa Pariisin Villen ruokasalissa

Talvinen matka Iisalmeen

Winter journey
Värikollaasi 219: Kylmä
Alimpana 36 kuvan mosaiikki talvisesta kaupungista

Kultturimatka Juhani Ahon lapsuudenmaisemaan. Tien päässä pilkottaa kirkko, jossa Juhani Ahon isä oli kirkkoherrana. Theodor Brofelt oli kuuluisa kansanomaisuudestaan ja hyvistä, hauskoista saarnoistaan. Hänellä oli rahakas, mutta raskas virka, sillä Iisalmen seurakunta oli hyvin suuri pinta-alaltaankin. Hän oli usein matkalla, talvella reellä, kesällä rattailla ja laivalla. Juhani Ahollekin tuli laaja kansantuntemus, josta hän ammensi romaaneihinsa ja lastuihinsa.




Kustaa Aadolfin kirkko, entinen Iisalmen maaseurakunnan kirkko
Linkissä on lisää kuvia, myös sisältä.




Tunnelmallinen hautausmaa, jonne myös Juhani Aho on haudattu.




Muut talvimatkani kuvat. Oli hyvin kylmä. Matka alkaa rautatieasemalta ja palaa rautatieasemalle. Klikkaa kuvaa ja mene Flickriin, kulje mosaiikin alapuolella olevien linkkien avulla, jotka vievät mosaiikin muodostaviin kuviin. Valitan: yksi kuva kadonnut.
Go to Flickr:  this mosaique and the links that take you to the individual photos in a larger size. Sorry one photo has disappeared.

Vanhan ajan puhelin ja kynttilälyhty

Näin syntyy entisajan tunnelma



Katulyhty lumisessa kaupungissa.

Mykkä dokumenttielokuva Moskovasta 1908 talvella

Hätkähdyttävä dokumentti vuoden 1908 talvesta Moskovassa.  Luminen kaupunki, vilkasta liikennettä: hevosia ja rekiä, naisia hiihtämässä kadulla pitkissä hameissa, lumisia taloja, hymyileviä ihmisiä torilla. Kadotetttu maailma. En ole nähnyt koskaan mitään tällaista.

Talvi 1908 Moskovassa.

Vanhat talot Helsingissä

Talo Tehtaankadulla Eirassa pakkasella varhain aamulla.

Kappeli jouluasussa

Esplanadipuistossa oleva Kappeli-ravintola joulunaikaan 2014. Photo: Matti Amnell
Kappelin historiaa Kappeli avattiin vuonna 1867

Kappelin edessä näkyy Tove Janssonin isän Viktor Janssonin veistos "Leikki".

Korkeavuorenkatu

Korkeavuorenkatu, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Pyryssä voi kuvitella olevansa 1900-luvun alun Korkeavuorenkadulla.

Winter in Porvoo

Talvinen katu Porvoossa.

Kuva: Matti Amnell

Winter_Porvoo_20120108_009

Winter_Porvoo_20120108_009, a photo by Brin d'Acier on Flickr.

Porvoo talvella. Jouluinen katu.

Helsinki talvella ennen ja nyt

Ravintola-kahvila Kappeli rakennettiin vuonna 1867.

Talvikuvia vanhasta Helsingistä

Thomas tulee Helsinkiin kosimaan Auroraa

Talvella 1905-1906 Helsingissä oli paljon lunta aivan niin kuin vuonna 2010. Thomas lumisessa Helsingissä.

Lumimyrskyn jälkeen

Lunta katoilla Korkeavuorenkadulla lumimyrskyn jälkeen vuonna 2008.



Samat talot tammikuussa 2007

Kun meren jäällä luisteltiin Helsingissä

Saimme hauskan joulukortin. Se on tehnyt Pekka Vuori Katajanokka -seura ry:lle. Toinen kuva on Matti Amnellin kuvitusta historialliseen nuortenkirjaani Aurora ja Pietarin serkut, jossa Aurora ja Olga luistelevat Uspenskin vieressä jäällä talvella 1905-1906.

Luminen Helsinki 1900-luvun alussa

Luminen Helsinki 1900-luvun alussa (Blogisisko-blogissani).

Lunta oli katoilla näissä taloissa 1900-luvun alussakin. Vasemmalla ns Ohranan talo(1888) ja Kihlmanin talo (1898) Korkeavuorenkadulla. Helsingissä olivat talvet siihen aikaan kylmiä ja lumisia.

Luistelemassa meren jäällä

Helsingin suosituin luistinrata oli 1900-luvun alussa Pohjoisrannassa meren jäällä, jossa voit nähdä Auroran ja hänen pietarilais-helsinkiläisen serkkunsa luistelemassa. He ovat lämpimästi pukeutuneita. ks oikeanpuoleinen sivupalkki "Aurora ja Pietarin serkut". Kuva: Matti Amnell.

Viime vuosisadalla oli paljon kylmempää kuin nyt. Merikin meni jäähän. Helsingissä voitiin hiihtää keskustan kaduillakin. Ajettiin reellä ja laskettiin kelkkamäkeä. Työnnettin pikkulapsia tai vaikkapa tyttöystävää potkukelkassa. Ulkoiluasusteissa otettiin mallia ulkomaiden muotilehdistä. Asut olivat ehkä vähän yksinkertaisempia kuin nämä, mutta ei kaikilla. Joillakin oli varaa teettää kauniit ulkoiluasut ompelijalla tai he olivat itse taitavia. Tehtiin vanhasta uutta, ja pienemmät lapset perivät isompien lasten vaatteet, kelkat, sukset ja luistimet.

Luistinradat olivat nuorten seurustelupaikkoja. Radat oli valaistu ilalla: soihdut paloivat ja tarjottiin kuumaa juotavaa ja naposteltavaa. Lapset luistelivat päivällä äidin, kotiopettajan tai ison siskon valvonnassa.

Thomas talvisessa Helsingissä Auroraa kosimassa.