1800-luvun rakennnuskulttuuria Englannissa

Viktorian ajan rakennus. Blyth, Northumberland
Kuva: Mimi Amnell

Punaiseksi maalattu valurautapenkki

South Shields, Tyne and Wear, UK Photo: Mimi Amnell

Jane Austen on vaikuttanut kirjoihini

Jane Austen House Museum, talo jossa Austen eli viimeiset vuotensa.

Eräs haastattelija kysyi minulta, mitä kirjoja toivoisin tyttöjen lukevan Aurora-kirjojen jälkeen. Vastasin, että tietenkin Jane Austenia. Haastattelija hämmentyi, ei laittanut mielipidettäni haastatteluun. En tiedä, mitä hän odotti minun sanovan. Joka tapauksessa englantilainen ja muukin eurooppalainen kaunokirjallisuus on minulle läheistä. Tunnen sitä aika hyvin, sillä pääaineina yliopistossa opiskellessani olivat englantilainen filologia ja maailmankirjallisuus, jossa valitsin ranskalaisen ja venäläisen kirjallisuuden.

Janen lapsuudenkoti oli tämä pappila

Jane Austen Today -blogi kertoo Austenista ja hänen maailmastaan. Janen isä oli pappi. Hän oli komea mies, Oxfordissa opiskellut ja sivistynyt ja halusi tytärtensä lukevan paljon kaunokirjallisuutta. Vanhempien avioliitto oli onnellinen. Perheessä oli kuusi poikaa ja kaksi tytärtä, Jane ja Cassandra.

Tuo ylinnä oleva talo on tyypillisesti englantilainen. Asuin samantyyppisessä punatiilitalossa Torontossakin, ja nykyisellä kotikadullani Runeberginkadulla Helsingissä on talo, joka voisi olla Englannista, punatiiltä ja valkoiset ikkunanpuitteet. Tuntuu kodikkaalta.

Jane Austen

Internetissä on paljon tietoa Janes Austenista. Suositut TV-sarjat antavat hyvän kuvan Jane Austenin ajan maailmasta. Pidän eniten 1900-luvun lopulla tehdyistä sarjoista. Niissä on saavutettu aito tunnelma.

Fiktiivinen muistokirjoitus Janen Austenin kirjan henkilölle.

Teollistuminen

1800-luvulla alkoi voimakas teollistuminen. Ympäristöä ei suojeltu, tehtaiden savu saastutti kaupunkien ilman. Monet vastustivat teollistumista ja kirjoittivat ihannoivasti ajasta, jolloin luonto oli puhdas ja kaunis. Teollistuminen tarjosi toisaalta paremman elintason ihmisille. Tavallisenkin perheen oli mahdollista hankkia huonekaluja, vaatteita ja muuta tavaraa, jota aikaisemmin saivat vain varakkaimmat.

Kirjailijat Charles Dickens ja Catherine Cookson, jotka olivat molemmat kasvaneet köyhyydessä, ovat kuvanneet romaaneissaan englantilaisen yhteiskunnan muutoksia 1800-luvulla ja Cookson myös 1900-luvun alussa, rikkaiden ja köyhien välistä eroa ja niitä mahdollisuuksia, joita heidän kaltaisillaan tarmokkailla ja lahjakkailla yksilöillä oli uudessa yhteiskunnassa.

Kuvassa saksalainen tehdas.

Ruotsin Viktoria on Englannin Viktorian jälkeläinen

Tukholma kesäkuussa 2010. Suuri koko/a larger size

Margaret of Connaught, "Daisy" (klikkaa linkkejä nähdäksesi kuvat)
(1882 – 1920)

Britannian kuningatar Viktorian pojantytär Prinsessa Margaret of Connaugh oli vierailemassa vanhempiensa ja sisarensa kanssa Kairossa ja tapasi siellä pitkän tummatukkaisen ruotsalaisen miehen. Nuoret rakastuivat toisiinsa ensi silmäyksellä.

Miehessä ei ollut muuta vikaa kuin se, että hän oli likinäköinen, käytti siksi silmälaseja ja oli lisäksi melkein vuoden nuorempi kuin Margaret. Mutta hän oli pitkä ja hoikka, sivistynyt, piti musiikista ja oli hyvä tanssija. Tämä nuori mies oli prinssi Kustaa Aadolf. Kustaa kosi Margaretaa Kairossa, Kustaa ja Margareta menivät naimisiin kesäkuun 15. päivänä vuonna 1905 St. Georgen kappelissa Windsorin linnassa.

Margareta ja Kustaa Aadolf neljän lapsensa kanssa

Onnellisessa avioliitossa eläneelle pariskunnalle syntyi viisi lasta. Vuonna 1907 Kustaan isästä tuli kuningas, ja Kustaasta kruunuprinssi. Toukokuussa vuonna 1920 kuudetta lastaan odottava 38-vuotias Margaret kuoli korvaleikkauksen jälkeiseen tulehdukseen. Vuonna 1923 Kustaa meni naimisiin vaimonsa sukulaisen Louisen kanssa, ja tästä tuli Ruotsin kuningatar.

Nykyisen kuninkaan isoisä kuningas Kustaa VI Adolf oli arvostettu arkeologi, joka osallistui tutkimusmatkoihin Kiinaan, Kreikkaan ja Italiaan. Hänet hyväksyttiin British Academyn jäseneksi kasvitieteen tutkimusten vuoksi ja hän perusti Ruotsin Instituutin Roomaan. Hän eli 90-vuotiaaksi.