Kenkäveron pappila

Kenkäveron pappila (1869). Kuvat: Aune Kämäräinen (FB)

"selityksen nimen alkuperälle antaa nimitoimiston entinen toimistopäällikkö Eeva Maria Närhi Hiidenkivi-lehdessä 5/98. Hänen mukaansa kenkävero-nimi viittaa kirkollisveroihin. Muinaisruotsissa on ollut sana gengärp, josta käytettiin myös muotoja gengiärdh ja gingerdh. Sanalla tarkoitettiin keskiajalla mm. kuninkaan ja hänen virkamiehensä tai piispan matkakestitystä varten kerättyjä ruokavaroja ja myöhemmin näistä kehittynyttä veroa. Edellä mainituista ruotsinkielisistä sanoista gingerdh vääntyi muotoon kinkeri ja gengärp muotoon kenkä. Suomessa alettiin puhua piispankinkeristä eli piispalle kerättävästä verosta, mutta myös kinkeriverosta ja kenkäverosta. Kinkerivero-sana jäi elämään, mutta kenkävero katosi täysin muualta kuin Mikkelin Kenkäveronniemestä. Syynä tähän saattaa Närhen mukaan olla se, että kenkävero-sanan elinvoimaa ehkäisi kielessä jo käytössä ollut jalkinetta tarkoittanut sana kenkä." (Mikkelin historia/Kenkäveron pappila)



Kenkäveron kaunis puutarha




Kenkävero
"Kenkäveron historia ulottuu yli 550 vuoden taakse. Ensimmäinen papin asumus rakennettiin silloiselle saarelle 1400 –luvun puolivälissä. Viimeisen kerran Kenkävero toimi pappilana 1969."

This building was a parsonage (15th century - 1969).
"Kenkävero is a magnificent tourist attraction and prides itself on having the biggest and most beautiful vicarage in all Finland, in an impressive milieu. It has something to interest everyone at all times of the year: fine restored buildings, exciting exhibitions and events, exquisite handicrafts as gifts, souvenirs or simply to enjoy. In summer it is further enhanced by a garden and handicraft workshops, and delicious food  is served in the restaurant daily all year round."

Viktorian ajan puutarhat

Image: Seed catalogue by Webb and Sons, the Queen's Seedsmen, 1885. British Library

Hyvää juhannusta!

Viktoriaaninen puutarha

Jane C. Loudonin kirjasta  "The Ladies' Flower-Garden of Ornamental Annuals" (1842
Lahjakas Jane kirjoitti kauhutarinoita, feministisiä romaaneja ja puutarhanhoito-oppaita.

Victorian Garden and Jane C. Loudon

Fredrika Runebergin puutarha Porvoossa

Runebergien kotimuseo

Kirjojen salainen puutarha

Frances Hodgson Burnettin Salainen puutarha on eräs kaikkein rakastetuimpia kirjoja. Siinä yhtyvät vuosisadan alun maailma ja puutarha, nuo nykyihmisille nostalgiset käsitteet. Kukkia ja puutarhoja on monissa muissakin romaaneissa. Vanhan ajan tyttökirjoissa istutaan sireenien alla ja kävellään laaksoissa ja varsinkin hautausmailla, jotka olivat usein paikkakunnan ainoat puistot ja 1800-luvun tyyliin hyvin kauniit ja romanttiset. 





Lukevan yleisön suuressa suosiossa ovat monet "ruusukirjat", joista menestyneinen on varmaankin Umberto Econ Ruusun nimi, eräs suosikeistani sekä kirjana että elokuvana. Paronitar Emmuska (mikä nimi!) Orczyn luoma sankari urhea Sir Percy Blakeney pelastaa ranskalaisia vallankumouksen hirmuista kauheimmalta, giljotiinilta.

Tämä kukka kuuluu Punaiselle neilikalle Paronitar Orczyn luomalle sankarille, jonka seikkailuista useita on suomennettu. Olen onnistunut löytämään antikvariaatista yhden kirjan ja olen seurannut televisiosta ihastuksella urhean Sir Percy Blakeneyn muuntautumista ylimmän aateliston keikarista pelottomaksi anarkiaa vastustavaksi sankariksi.

Vaatimaton samettiruusukin on saanut oman kirjansa. Marigold, tageta (samettikukka, jota sanotaan myös samettiruusuksi (Kuva Wikipedia) kasvaa luonnossa Kanadassa ja Yhdysvalloissa.



L. M. Montgomery: Magic for Marigold (1929, suomentamaton)
Frances Hodgson Burnett: Salainen puutarha (The secret garden 1911)
Louisa May Alcott: Sireenien alla, suom. 1960 (Under the Lilacs )

Louisa May Alcott: Kun ruusu puhkeaa 1992 (Rose in Bloom 1876)
Paronitar Orczyn Punainen neilikka (Scarlet pimpernel)

uudempia:
Umberto Eco: Ruusun nimi
Milla Keränen: Sisilian ruusu (historiallinen romaani, 1200-luku)
Tanja Kanerva: Ruusu-unelmia (kuvia ruusuista ja mietelmiä)

Vaahteralaakson tyttö piirtää ja maalaa kukkia.