Kun keisari vieraili Iisalmen pappilassa

Elisabeth (Lisette) Christina Crohns

Kirkkoherra Collanin vaimo, kauneutensa vuoksi Karjalan ruusuksi sanottu Elisabet Collan.

"Elisabet Collan veljelleen E. A. Crohnsille: ”Maaherra pyysi meitä varustautumaan siihen, että 6 viikon kuluttua saisimme keisarin vieraaksemme ja kuvitteleppa paras veljeni mikä hyörinä täällä on siitä pitäen. Collan tekee tilauksia ja valitsee parhaan puusepän, maalarin ja muurarin korjaamaan ja täydentämään kaikkea mikä on puolivalmista tai tekemätöntä huoneissamme.Minä puolestani olin eilen heti kun olin saanut matkan jälkeen unen hierottua silmistäni navetoissa ja tarkastin hiehot, vasikat, kalkkunat, hanhet ja porsaat, joita heti aletaan juottaa ja ruokkia, että hyvin maistuisivat hänen Majesteetilleen. Sisareni istuvat kirjailemassa, jotta kaikki näyttäisi joten kuten siistiltä. Sofie koettelee kureliivejään ja palvelustyttö panee olutta tänään.Tästä näet paras veli että askaroimme parhaan kykymme mukaan. Vieläpä Jeremias vie tänään myllyyn kolme kuormaa viljaa lestytettäviksi. Vain isänäiti oleskelee tyynenä huoneessaan kerii vyyhtiään ja laulaa säkeitään milloin istuen, milloin seisten...”

Heikki Rantatupa: Eläköön Keisari tulee. Aleksanteri I:n vierailun Savon kohteet 1819, erityisesti Iisalmi ja Vieremä

https://www.vierema.fi/loader.aspx?id=e2541577-db6f-464c-b583-20b9fa436355

Muotokuva: Museovirasto

Elisabeth (Lisette) Christina Crohns is Pirkko Anna Amnell's 11th cousin twice removed!

Juhani Ahon museo

Juhani Ahon museo Iisalmessa. Kuva: Seija Pajunen

omia kuviani Juhani Ahon museosta




Ahon työpöytä

140-vuotias IIsalmen kirkonkylän koulu

Iisalmen seudun ensimmäisen koulun 
Kirkonkylän koulun perustamisen 140-vuotisjuhla
13.8.2017 ALKAEN KLO 13
KIRKONSALMEN KIVIKOULULLA (Koulutie 4)

This wooden building was the first permant school (1877) in Iisalmi area, Finland. Before that the teacher held school for several weeks in different areas at the farms

Iisalmen kirkonkylään perustettiin koulu vuonna 1877. Vasta seuraavana vuonna perustettiin Iisalmen kaupunkiin koulu. Rakennuksen keskiosan oli rakennuttanut lukkari Hahl. Siihen rakennettiin sivuosat, joissa oli kummassakin luokka. Keskiosasta tuli johtajaopettajan asunto. Tätä ennen oli ollut vain kiertokouluja.

Katso hakusanoilla löytyvät muut kirjoitukset.

 Muita kuvia https://www.flickr.com/…/amnellanna/albums/72157624708078620

Ensimmäinen Iisalmen kirkonkylän kansakoulu Kirkonsalmelta päin kuvattuna. Tämä kaunis rakennus purettiin 1960-luvulla, ja tilalle rakennettiin uusi talo.




Aaro Pekkarinen  (1903-1975) oli melkein koko työuransa Iisalmen kirkonkylän koulun johtajaopettana, vuodet 1929 - 1964).




Kivikoulu 40-luvulla sota-aikana ja pitkäaikaisen johtajaopettajan Aaro Pekkarisen lapset Tuulikki, Kaija, Erkki ja Matti (joka otti vuonna 1988 perheensä kanssa käyttöön äitinsä opettaja Lempi Aurora Pekkarisen tyttönimen Amnell. )





Opettajat kahvitunnilla johtajaopettajan kotona - jonka työhuone oli myös opettajainhuone. On kevät 1938, puoli vuotta ennen talvisodan syttymistä.




Johtajaopettaja ja opettaja Aili Sihvonen soittavat. Aili Sihvonen oli taitava pianisti ja opetti lukuisat iisalmelaiset koululaiset soittamaan piano. Hän oli mieheni Matin kummitäti ja antoi Matille soittotunteja yli 10 vuotta. (6-vuotiaasta asti)




Lempi Aurora Amnell  (1904-1982) , jolta otin nimen Aurora-kirjojeni päähenkilölle.




Kivikoulu (1930) , 87 vuotta
Myöhemmin samalle laajalle tontille rakennettiin tämän kauniin puurakennuksen lisäksi "uusi koulu", kivirakennus (1930).
Tämä rakennus on hellyydellä kunnostettu Kivikouluthdistyksen toimesta.

Iisalmen Kirkonkylän koulun perustamisen 140-vuotisjuhla

Iisalmen seudun ensimmäisen koulun
Kirkonkylän koulun perustamisen 140-vuotisjuhla
13.8.2017 ALKAEN KLO 13
KIRKONSALMEN KIVIKOULULLA (Koulutie 4)
Juhlassa julkistetaan Kivikoulun historiikki
Keltainen koululaukku
Kahvitarjoilu
TERVETULOa!

Kesä: näin elettiin ennen

Tämä 1800-luvulla rakennettu kioski on ollut minulle kesän ja seikkailujen symboli lapsesta asti. Se on Iisalmen satamapuistossa, joka oli vuosikymmenet vilkas paikka, sillä Iisalmen satamasta lähti laivoja ulkomaille asti, ensin Pietariin ja sitten muualle Eurooppaan, kun Pietari sulkeutui vallankumouksen vuoksi.
Makrokuvat: Kesä. Summer



Aallonmurtajan taakse tulivat syvään veteen laivat, rahtilaivat ja matkustajalaivat 1950-luvun alkuun asti. Aallon murtajan tällä puolen oli ennen venevalkama, mutta se muuttui uimarannaksi.



Rannasta tuli iisalmelaisten lasten kesäparatiisi, uimahuone, joka edustaa 1920-luvun rantakulttuuria, aikaa ennen uimahalleja. Siihen liittyy paljon ihania muistoja uintiretkistä (ja talvella luistelusta, sillä rakennuksessa oleva pukuhuone oli käytössä talvisinkin). Joinakin vuosina äitini ui tällä rannalla jäiden tuloon asti. Kesä jatkui.
Lue lisää tästä arkkitehtonisesti merkittävästä rakennuksesta, joka oli aikaisemmin Nostalgia-haasteessa.:
http://aurorakirjat.blogspot.fi/2015/10/nostalgiaa-uimaranta-ja-luistinrata.html



Kesään kuuluvat kirpputorit. Kaikkea ei tarvitse ostaa, voi ottaa valokuvia.



Olen aina kesät kaupungissa, sillä Helsinki on minusta silloin parhaimmillaan.  Matkustamme syksyllä tai keväällä.
Lähipuistot ja merenrannat kuuluvat kesääni: Aikaisemmin Kaivopuisto. Nykyään Töölönlahti on kesämaisemani, palanen maaseutua keskellä kaupunkia.  Onneksi sitä ei ole vielä tuhottu ja peitetty kokonaan asvaltilla.

Töölönlahti on lähellä, ja siellä voin kohdata luonnon. Seuraan kukkien kasvua ja eläimiä eri vuodenaikoina. Sininen rantahuvila yhdistää 1900-luvun alkuun, joka on minulle läheinen aikakausi.




Vuodenajat vaihtuvat.




Uusia kukkia ilmestyy entisten kuihduttua.



Tämän kesän yllätysvieras: valkoinen sorsa. Onkohan näitä nähty ennenkin. Näkivätkö Töölönlahden asukkaat valkoisia sorsia?
"Leukistiset eläimet ovat harvinaisia, mutta eivät kuitenkaan äärimmäisen harvinaisia." HS
Vitivalkoinen sorsa. Ei albino vaan, leukismia. Lue lisää Hesarista.
http://www.hs.fi/kaupunki/a1452744594075

Nostalgiaa: uimaranta ja luistinrata

Kesällä uimala, talvella luistinrata olivat pikkukaupungin lapsille ja koululaisille paratiisi. Kuvassa olevat ovet vievät Iisalmen uimalan pukusuojarakennukseen. Siellä laitettiin kesällä päälle uimapuvut ja talvella jalkaan luistimet. Kioskista ostettiin jäätelö ja limonaadia.

Osallistun tällä kirjoituksella Pieni Lintu-blogin Nostalgia-haasteeseen. 

Arkkitehti Eino Pitkäsen suunnittelema funktionalistinen Iisalmen uimarannan kioski- ja puhuhuonerakennus vuodelta 1934 edustaa samaa aikakautta kuin Helsingin Hietarannan pukusuojarakennus.Tämä uimala on mukana arkkitehti Ville Ylösen Hietsun paviljonki -tutkimuksessa esimerkkinä saman ajan uimarannan pukusuojarakennuksesta.

”Pukusuoja liittyy myös sosiaalihistorian vaiheeseen jolloin kaupungit ja kunnat alkoivat parantaa yleisten uimarantojen palvelutasoa vapaa-ajan vieton yleistyessä keskiluokan parissa." (Ville Ylönen Hietsun paviljonki - tutkimuksensa tiivistelmässä.)

Uljaita uimareita Hietalahden kirpputorilla Helsingissä.

Luvussa Rakennuksen tyyli ja aikakausi Ylönen kirjoittaa: ”Erityisesti 1920-luvulla kesänvietto sai uusia piirteitä; varjoisat puistotiet vaihtuivat hiekkarannalla loikoiluun ja leikkiin. Ilmaisten uimarantojen suosion kasvaessa tyhjenivät rannalle rakennetut uimahuoneet. Näissä suljetuissa ja maksullisissa rakennuksissa ihmiset olivat aiemmin vaihtaneet vaatteensa ja uineet rajatulla alueella."

 

"Julkisten uimapaikkojen perustaminen siis liittyi 1920- ja 1930-lukujen ruumiinkulttuurin ihailuun, mutta myös kansanterveydelliseen edistystyöhön – erityisesti taisteluun tuberkuloosia vastaan." (2.3.2. Kansankulttuurin murroskausi)

Katso kaikki kuvat lapsuuteni paratiisista. Iisalmi: uimala, beach





Lapsuuden luistinrata ja talvinen pikkukaupunki ovat vain muistoissa. Järven jäälle oli aurattu luistinrata, kovaäänisistä kuului tunnelmallista musiikkia, ja me lapset syöksyimme luistimilla suoraan korkeisiin lumikasoihin, joita oli kerääntynyt luistinradan ympärille. Iloisina ja posket punaisina kävelimme luistimet jalassa pukuhuoneeseen ja riisuimme luistimet. Vain harvoilla tytöillä oli kaunoluistimet. Yleensä meillä oli monoihin kiinnitettävät luistimet tai isommilla tytöillä hokkarit, jotka oli saatu vanhemmilta sisaruksilta tai serkuilta. Kadut olivat lumisia ja korkeiden lumikinosten reunustamia. Ilma oli puhdas ja raikas.
Olen ottanut tunnelmallisen talvikuvan Porvoossa Pariisin Ville -hotellissa 21.12.2012. 

Mukaan arkkitehti Ville Ylösen tutkimukseen ovat päässeet Iisalmen Haukiniemen uimarannan kioski- ja pukuhuonerakennus ja tässäkin kirjoituksessa olevat kaksi valokuvaani siitä (toinen ja kolmas kuva):

Lue lisää blogistani
blogisisko.blogspot.com/2012/02/hietsun-paviljongista-hel...


Tutustu tutkimukseen:

Ylönen Ville: Hietsun paviljonki  (PDF)- Hietarannan vanhan pukusuojarakennuksen korjaus- ja muutossuunnitelma kylätaloksi. Diplomityö. Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Arkkitehtuurin laitos 24.1.2012

Arkkitehti Ville Ylönen SAFA, (kuvat ja tekstit)
Iisalmen Haukiniemen uimarannan kioski- ja pukuhuonerakennus esiintyy sivulla 23 (ks. Kuvalähteet E: Anna Amnell)

Huom!

Uusi Helsinki?   Millainen on Helsingin tulevaisuus, ja onko sille vaihtoehtoja?

"Tässä kirjassa eri alojen asiantuntijat kertovat rakastamastaan Helsingistä. Jokainen kirjoittaja on valinnut kaupungista jonkin osan, joka on herättänyt hänessä iloa, inhoa, surua tai intoa. Kirjassa katsotaan paitsi pääkaupungin menneisyyteen ja lähihistoriaan myös mietitään, millainen Helsinki voisi olla." Arkkitehti Ville Ylönen kirjoittaa Hietsun paviljongista.

Talvinen matka Iisalmeen

Winter journey
Värikollaasi 219: Kylmä
Alimpana 36 kuvan mosaiikki talvisesta kaupungista

Kultturimatka Juhani Ahon lapsuudenmaisemaan. Tien päässä pilkottaa kirkko, jossa Juhani Ahon isä oli kirkkoherrana. Theodor Brofelt oli kuuluisa kansanomaisuudestaan ja hyvistä, hauskoista saarnoistaan. Hänellä oli rahakas, mutta raskas virka, sillä Iisalmen seurakunta oli hyvin suuri pinta-alaltaankin. Hän oli usein matkalla, talvella reellä, kesällä rattailla ja laivalla. Juhani Ahollekin tuli laaja kansantuntemus, josta hän ammensi romaaneihinsa ja lastuihinsa.




Kustaa Aadolfin kirkko, entinen Iisalmen maaseurakunnan kirkko
Linkissä on lisää kuvia, myös sisältä.




Tunnelmallinen hautausmaa, jonne myös Juhani Aho on haudattu.




Muut talvimatkani kuvat. Oli hyvin kylmä. Matka alkaa rautatieasemalta ja palaa rautatieasemalle. Klikkaa kuvaa ja mene Flickriin, kulje mosaiikin alapuolella olevien linkkien avulla, jotka vievät mosaiikin muodostaviin kuviin. Valitan: yksi kuva kadonnut.
Go to Flickr:  this mosaique and the links that take you to the individual photos in a larger size. Sorry one photo has disappeared.

Kuin pikkukaupungissa: Koulupuistikko

Koulupuistikko, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Olen asunut tämän puistikon vieressä melkein 25 vuotta. Opiskelijana Iso Roobertinkadulla ja Pikku Roobertinkadulla ja perheeni kanssa Johanneksenkirkon vieressä, jossa olen kirjoittanut kaikki kirjani, viimeisimmänkin melkein kokonaan. Tämä tuntuu toiselta kotikaupungiltani.

Minusta tuntuu siltä, että on kaupunki-ihmisiä ja maaseutuihmisiä. Ja sitten vielä pikkukaupunki-ihmisiä ja suurkaupunki-ihmisiä. Minusta tuntuu, että olen pikkukaupunki-ihminen, joka viihtyy suurkaupungeissa, sillä todellisuudessa niissä eletään paljolti omassa kaupunginosassa, mikäli se on viihtyisä.

Helsingin ydinkeskusta on "pikkukaupunki", kaikki tarpeelliset paikat kävelymatkan tai raitsikkamatkan päässä (Meillä ei ole ollut koskaan autoa Suomessa asuessamme.). Töölö, jossa asun nyt, ei ole "pikkukaupunki". Onneksi on raitsikat.:)
Kirjoitin tämän alkujaan kommentiksi Facebook-keskusteluun

Iisalmen kaupunginkirjasto ennen

Entinen kirjasto yäkuvassa kollaasina ja alempana muita rakennuksia, jotka ovat jäljellä lapsuus- ja kouluvuosieni ajalta: kansakoulu, tyttölyseo ja eräs taloista, joissa kotiväkeni asui vuokralaisena opiskeluvuosien aikana.
Kirjasto edestäpäin ilman lisärakenteita

En osaa kuvitella elämääni ilman kirjoja.
Tämä kirjasto oli kouluvuosina toinen kotini ja naapurissa asuvan toimittajan ullakon kirjat aarreaittani. Sain lukea mitä halusin ja luin yleensä kaiken, mitä sain käsiini.

Sekä kirjastolla että toimittajanaapurilla oli kuitenkin laatukriteerit. Kirjastossa asetettiin rajoituksia myös siihen, montako kirjaa sai lainata ja miltä osastolta. Jouduin lukemaan pitkään pelkästään lastenosastolta ikäni vuoksi, vaikka olin ullakkokirjastossani lukenut esimerkiksi Balzacin ja Dumas'n kirjoja ja joukon salapoliisiromaaneja.

Olen kiitollinen kaikille kirjailijoille, jotka veivät minut mukanaan seikkailuihin ja toisiin maailmoihin. Kiitollisuudesta syntyivät myös omat kirjani.




Wivi Lönnin suunnitelema entinen Otavan koulu,  jossa kävin tyttölyseota. Samalla tontilla on kivirakennus, jossa kävin neljä luokkaa kansakoulua.

Entinen kirjastorakennus sijaitsee Savonkadun varrella vastapäätä vesitornia. Siinä toimii nykyään koulu. Vanhan kirjaston pääovea vastapäätä on Viwi Lönnin suunnitelema koulurakennus entinen Otavan koulu, nykyinen Edwin Laineen koulu,  jossa toimi Iisalmen Tyttölyseo vuosina 1949-1956. Sitten Tyttölyseo muutti uuteen rakennukseen, nykyisen Juhani Ahon koulun rakennukseen.




Tämän vanhan kirjaston korttelissa, sen vieressä Savonakadun varrella on jäljellä myös puutalo, jossa kotiväkeni asui opiskeluvuosieni aikana. Kävimme siinä usein kesälomilla ja joululomilla vanhimman lapsemme Matin kanssa, joka on kuvittanut Aurora-kirjat.  Rakennus näkyy kirjastokollaasin oikeassa alakulmassa. Uimarannanpuoleista julkisivua ei ole muuteltu. Sisäpihalta talo ei muistuta enää entistä rakennusta. Oikealla oleva ikkuna oli siskojeni huoneessa, jossa asuimme muun maussa erään joululoman aikana. Ikkunoista näkyy uimarannalla sijaitsevan paviljongin, jossa sisareni ja minä kävimme lapsina.

(Nykyinen Iisalmen kaupunginkirjasto ja Kulttuuritalo on Kirkkopuistonkadun varrella)

Iisalmen rantakioski: vain suullista perimätietoa

 Rakennusajankohta ja rakentajat: Vain suullista perimätietoa. Jaakko Rytkönen ja/vai Kalle Väisänen? "Tieto on [Kalle Väisäsestä] luultavasti peräisin kaupungin inventointikortista, jossa suullisina lähteinä mainitaan kaupungin rakennusmestari Esa Hakala sekä Eeva Remes." Muistikuvia Iisalmesta. Salmetari/Iisalmen Sanomat 25.8.2013.

Kirjeeni Muistikuvia palstalle: "Iisalmen rantakioskiin liittyy sukutarina, jonka olen kuullut lapsesta asti.  Iäkkäät sukulaiset kertoivat, että isoisäni suksimestari, nuoruudessaan kiertelevänä puuseppänä ja viulupelimannina toiminut Jaakko Rytkönen (1875-1969) oli rakentanut rantakioskin. Kun haastattelin sukulaisiani 1990-luvulla, he kertoivat, että heitä paljon vanhemmat naapurit sanoivat aina laivan tullessa Iisalmen rantaan: ”Kun minä tulin tähän laivalla, Jaakko oli tuota kioskia tekemässä. ” Pohjois-Savon kulttuuriympäristö kertoo, että kioskin rakensi puuseppä Kalle Väisänen Haukiniemenkatu 6:ssa sijainneessa verstaassaan 1890-luvulla. Isoisäni oli silloin nuorimies (synt. 1875!).

Samalla nettisivulla kerrotaan, että Satamapuiston kioski rakennettiin samoihin aikoihin kuin tullikamaripakkahuone, joka rakennettiin vuonna 1893  ja siirrettiin nykyiselle paikalle 1909. Siirrettiinkö myös kioski vuonna 1909? Olisiko mahdollista, että ukki on ollut töissä Kalle Väisäsellä kioskia pystytettäessä, siirrettäessä  tai korjattaessa ja naapurit olisivat nähneet hänet silloin kioskia nikkaroimassa? Voiko arkistoista lukea kioskin rakentamisesta ja nähdä myös, ketä Väisäsellä oli töissä?

Olipa tämä sukutarina totta tai ei, se on mielenkiintoinen: ”Historiantutkimuksessa muistitiedon asema on vahvistunut. --Muistitiedossa ei enää painoteta asioiden tai tapahtumien todellisuutta, vaan ihmisten kokemuksia ja tunteita.” (Heli Mäki esipuheessa toimittamaansa kirjaan ”Junalla sotaan ja sotaa pakoon” 2011 Helsingin Yliopisto). Ehkä innostun joskus penkomaan arkistojakin.

Lisää kuvia tästä Iisalmen Satamapuiston kioskista

 P.S. Tilaamme Salmettaren ihan näiden muistikuvien vuoksi. (Ukki teki vuoden 1957 iisalmelaislehden lehtihaastattelun mukaan suksia Iisalmen Visan edustushiihtäjille, mm Joonas Ryhäselle, joka voitti ukin tekemillä suksilla Salpausselän kisat.)

Wivi Lönn: Otavan koulu = Iisalmen Tyttälyseo = Edwin Laineen koulu

Iisalmen Tyttölyseo (1949-1957): Wivi Lonn designed this school, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Iisalmen Tyttölyseo (1949-1957) Wivi Lönn designed this school. Otavan koulu, ent. kansakoulu, Iisalmi (1908) Vuonna 1957 Tyttölyseo siirtyi uuteen rakennukseen, josta tuli 1974 Juhani Ahon koulu. 2007- Nykyisin Wivi Lönnin suunnittelema rakennus toimii osana Edvin Laineen koulun tiloja. Keskustan ja Otavan koulut yhdistettiin 1.8.2007 jolloin myös koulun nimi muuttui Edvin Laineen kouluksi.
Koulun purkaminen ei ole ollut esillä. Rakennus on myös osa valtakunnallisesti merkittävää Kirkkoaukion puistoakselin kulttuuriympäristöä.
Katso kuvasarja Wivi Lönnin suunnittelemasta koulusta.
Photo: Anna Amnell

Kirjoituslipasto

Kirjoituslipasto, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Vanhan ajan kirjoituslipasto. Lipasto Iisalmen Partalan Moisiosta eli Partalan talosta, joka mainitaan Vänrikki Stoolin tarinoissa.

Nimi Aurora

Tämä tyttö antoi nimen Aurora-kirjoilleni ( ilmestyneet 1991-1999). Hän on Lempi Aurora Amnell, mieheni äiti. Aurora oli hyvin tavallinen nimi Amnellin suvussa. Hän pääsi ylioppilaaksi Lohjan yhteiskoulusta kuten sisarensa ja veljensäkin, ja hänen molemmat kotitalonsa ovat edelleen pystyssä, Nummella sijaitseva lapsuudenkoti ja Lohjalla sijaitseva kouluaikojen koti. Kerron hänen vanhemmistaan Broken Star -blogissani. Hänen isänsä muurarimestari Oskar Amnell rakensi Nummella olevan talon. (yliopiston Muisti-projekti)

Lohjalla oleva talo.

Kuva: Anna Amnell
Oskar Amnell muutti Lohjalle, jotta hänen lapsensa saisivat käydä oppikoulua. Hän osti Terijoelta venäläisen huvilan, dachan, ja pystytti sen Lohjalle. Talo on yhä siellä, kuten yllä olevasta kuvasta näkee.

Mikä vei Lempi Auroran Iisalmeen? Opettajaseminaari Kajaanissa, jossa opiskeli myös komea ja musikaalinen Aaro Pekkarinen. Ks kuvasarja Iisalmi, kirkonkylän koulu.

Lue myös Auroran muista kummeista ja kaimoista Blogisisko-blogistani.
Miten Aurora kirjat syntyivät?

Iisalmi ja Aurora-kirjat

Koulu, jonka suunnitteli Wivi Lönn (kuvakansio)

Asuin Iisalmessa koko kouluaikani, ja se on vaikuttanut paljon Aurora-kirjoihin. Iisalmi oli kouluvuosieni aikana erittäin kaunis ja tyylikäs, suorastaan valokuvauksellinen puutalokaupunki. Minun oli helppoa kuvitella, millaista oli asua 1900-luvun alun Helsingissä, joka oli myös enimmäkseen puutalokaupunki.

Iisalmen kirkonkylän kansakoulu (katso kuvaa suurempana ja lue lisää)

Olen käyttänyt Iisalmen kirkonkylän koulua, kaunista, valitettavasti purettua puutaloa Auroran vanhempien kesäasuntona, johon Aurora muuttaa isänsä ja perheen vanhan palvelijattaren kanssa, kun Auroran leskeksi jäänyt isä menettää sortovuosien aikana virkansa Helsingissä. Poistin rakennuksen siivissä olleet luokat. Maisema talon ympärillä on sama: talo on tien varrella, ikkunoista näkyy järvelle.

Tuo koulurakennus tuli minulle hyvin tutuksi, sillä mieheni isä oli koulun johtajaopettaja, jolla oli virka-asunto juuri tuossa talossa. Anoppini pääsi omaan luokkaansa keittiöstä, appi omaansa työhuoneesta. Pihalla oli lisäksi "uusi koulu", valkeaksi rapattu kivirakennus, joka on edelleen paikallaan, mutta vanhan puutalon paikalla on moderni koulurakennus. Valitettavasti Iisalmi on purkanut melkein kaikki kauniit puutalot.


 Iisalmen koulut -kuvakansioni

Auroran koulu on minun kouluni tyttölyseon ajoilta

(Kuopion korttelimuseon lääkärintalo (Säätyläiskoti)esiintyy Auroran tädin Helsingin Bulevardin talona. Sen sisustus puolestaan on siirtynyt Auroran kodiksi, joka on vain ulkoapäin yllä olevan koulun näköinen)
Idyllinen Iisalmi, kuvia Iisalmesta

Iisalmen rautatieasema

Iisalmen rautatieasema
Originally uploaded by amnellanna
Tältä asemalta lähtevät Aurora ja Iida vuonna 1903 junalla Helsinkiin ja sieltä laivalla Kanadaan vuonna 1903. Asema oli silloin uusi (1900-1902, laajennukset vuosina 1904 ja 1930). Suunnittelija arkkitehti Bruno Granholm.

Olettaisin, että oikea siipi on ollut identtinen vasemman siiven kanssa.

Auroran koulu ja minun kouluni

UUTTA! Wivi Lönn designed my school Kuvasarja Iisalmen Tyttölyseon (1949-1957, 1957- 1974) ensimmäisestä ja toisesta koulurakennuksesta. Iisalmen Tyttölyseosta tuli Juhani Ahon koulu vuonna 1974.

Kuvakansioni Iisalmen kouluista

Samana vuonna jolloin aloitin oppikoulun eli vuonna 1949 lopetettiin Iisalmessa yhteiskoulusysteemi. Tytöt alkoivat käydä Iisalmen tyttölyseota, joka toimi ensimmäiset kahdeksan vuotta tässä Wivi Lönnin suunnittelemassa rakennuksessa. Pojat jäivät entiseen yhteiskouluun.

"Vuonna1908 valmistunut puurakenteinen kansakoulu rakennettiin lisärakennukseksi viereisellä tontilla sijainneelle Iisalmen kauppalan ensimmäiselle kansakoululle. Tämä ns. koulun uusi puoli oli arkkitehti Wivi Lönnin suunnittelema yksikerroksinen rakennus, johon tuli kuusi luokkahuonetta ja juhlasali. Raken-nus katettiin rautapellillä. Koulun pihamaaksi jäi molempien koulujen välinen alue. Rakennus edustaa Iisalmessa harvinaista jugend-arkkitehtuuria." (Iisalmen kulttuuriympäristöä, Pohjois-Savon kulttuuriympäristö)

Vuonna 1957 valmistui Iisalmen tyttölyseolle uusi rakennus. Pääsin ylioppilaaksi Iisalmen Tyttölyseosta vuonna 1959. Vuodesta 1974 entisestä tyttölyseosta tuli Juhani Ahon koulu ja entisestä poikalyseosta Iisalmen lukio. Palattiin yhteiskouluun.

Kävin keskikoululuokat ja ensimmäisen lukioluokan tässä Wivi Lönnin suunnittelemassa koulussa ja kaksi viimeistä luokkaa uudessa rakennuksessa, josta pääsin ylioppilaaksi vuonna 1959 oltuani välillä vuoden American Field Service -vaihto-oppilaana USA:ssa. (Kävin sielläkin lukiota ja "pääsin ylioppilaaksi" eli kävin viimeisen luokan ja suoritin loppukokeet, yliopistoon pääsykokeet ja sain todistuksen. (High School Graduation)

Wiivi Lönnin koulusta tuli myös Auroran koulu, josta hän näki unta Kanadassa.

Wivi Lönn oli merkittävä 1900-luvun alun arkkitehti. Hän suunnitteli paljon nimenomaan kouluja.

Wivi Lönn

Iisalmen kirkonkylän koulu

Käytin mallina Auroran kotiin tätä koulua, sekä itse rakennusta että sen sijaintia. Vain koulun siivet (tyttöjen ja poikien luokkiin vievät eteiset jäivät pois.