Aurora on siirtolainen ja paluumuuttaja

Eräänä päivänä hakkasin Torontossa keittiön pöydän ääressä punaista kirjoituskonettani ja näin mielessäni kolmiulotteisena, kuin monivärisenä hologrammina vaalean tytön, joka pyyhki pölyjä viktoriaanisessa kartanossa. Annoin tytölle nimen Aurora ja aloin kirjoittaa. Muutimme takaisin Suomeen yhdeksän vuoden siirtolaisuuden jälkeen ja jatkoin kirjaani uudesta suomalaisesta Aurorasta, sortovuosien tytöstä, joka joutuu muuttamaan vuonna 1903 Kanadaan etsimään Suomesta karkotettua isäänsä. Syntyi Aurora vaahteralaakson tyttö (1991, 2. painos 1992.)

26.8.2013

Iisalmen rantakioski: vain suullista perimätietoa

Finland: a gazebo/kiosk in a small town

 Rakennusajankohta ja rakentajat: Vain suullista perimätietoa. Jaakko Rytkönen ja/vai Kalle Väisänen? "Tieto on [Kalle Väisäsestä] luultavasti peräisin kaupungin inventointikortista, jossa suullisina lähteinä mainitaan kaupungin rakennusmestari Esa Hakala sekä Eeva Remes." Muistikuvia Iisalmesta. Salmetari/Iisalmen Sanomat 25.8.2013.

Kirjeeni Muistikuvia palstalle: "Iisalmen rantakioskiin liittyy sukutarina, jonka olen kuullut lapsesta asti.  Iäkkäät sukulaiset kertoivat, että isoisäni suksimestari, nuoruudessaan kiertelevänä puuseppänä ja viulupelimannina toiminut Jaakko Rytkönen (1875-1969) oli rakentanut rantakioskin. Kun haastattelin sukulaisiani 1990-luvulla, he kertoivat, että heitä paljon vanhemmat naapurit sanoivat aina laivan tullessa Iisalmen rantaan: ”Kun minä tulin tähän laivalla, Jaakko oli tuota kioskia tekemässä. ” Pohjois-Savon kulttuuriympäristö kertoo, että kioskin rakensi puuseppä Kalle Väisänen Haukiniemenkatu 6:ssa sijainneessa verstaassaan 1890-luvulla. Isoisäni oli silloin nuorimies (synt. 1875!).

Samalla nettisivulla kerrotaan, että Satamapuiston kioski rakennettiin samoihin aikoihin kuin tullikamaripakkahuone, joka rakennettiin vuonna 1893  ja siirrettiin nykyiselle paikalle 1909. Siirrettiinkö myös kioski vuonna 1909? Olisiko mahdollista, että ukki on ollut töissä Kalle Väisäsellä kioskia pystytettäessä, siirrettäessä  tai korjattaessa ja naapurit olisivat nähneet hänet silloin kioskia nikkaroimassa? Voiko arkistoista lukea kioskin rakentamisesta ja nähdä myös, ketä Väisäsellä oli töissä?

Olipa tämä sukutarina totta tai ei, se on mielenkiintoinen: ”Historiantutkimuksessa muistitiedon asema on vahvistunut. --Muistitiedossa ei enää painoteta asioiden tai tapahtumien todellisuutta, vaan ihmisten kokemuksia ja tunteita.” (Heli Mäki esipuheessa toimittamaansa kirjaan ”Junalla sotaan ja sotaa pakoon” 2011 Helsingin Yliopisto). Ehkä innostun joskus penkomaan arkistojakin.

Lisää kuvia tästä Iisalmen Satamapuiston kioskista

 P.S. Tilaamme Salmettaren ihan näiden muistikuvien vuoksi. (Ukki teki vuoden 1957 iisalmelaislehden lehtihaastattelun mukaan suksia Iisalmen Visan edustushiihtäjille, mm Joonas Ryhäselle, joka voitti ukin tekemillä suksilla Salpausselän kisat.)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti