Näytetään tekstit, joissa on tunniste Amnell Anna. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Amnell Anna. Näytä kaikki tekstit

23.4.2016

Aurora-kirjat 25-vuotta

Aurora-kirjat 25 vuotta. Kuva: Matti Amnell

Onko siitä jo yli 25 vuotta!
päivitetty 2017




Yhteisnide:

Vaahteralaakson Aurora:


Aurora - Vaahteralaakson tyttö: Aurora ja
Pietarin serkut: Aurora ja villikyyhkysten
aika. 2014. Kuvitus Matti Amnell ja
Siirtolaisuusinstituuutti. 
BoD

Elisa, E-kirjana
Lue Elisasta näyte






Pirkko Pekkarinen (=Anna Amnell):
Aurora, Vaahteralaakson tyttö, 2. painos,

1991
Aurora ja Pietarin serkut, 1993
Aurora ja villikyyhkysten aika, 1995

Anna Amnell:
Aurora ja Molly. Kuvitus Matti Amnell, 1999




(Kaikki Aurora-kirjat kustansi 1990-luvulla Kirjapaja. Nyt oikeudet ovat kirjoittajalla ja kuvittajalla) 

Kirja-arvostelu vuodelta 2017:
Aurora ja villikyyhkysten aika on hieman erilainen kuin aiemmat sarjan teokset, vaikka jatkaakin Auroran ja Thomasin vaiheita ja kaipuu Pariisiin kytee edelleen nuorten mielissä. Erilaisuus tulee kummitustarinasta ja lopun jälkisanoista, jotka tavallaan luovat tarinaan legendamaista ja fantasianomaista otetta."
Lue koko arvostelu
Sheferijm-blogista (Suomi 100 kirjaa)



Kirja-arvostelu vuodelta 2016:


Mamman maailma-blogissa Unelma. kirjoittaa Aurora-kirjoista äänikirjoina 2/2016
"Virkatessani olen kuunnellut äänikirjoja, kolme Pirkko Pekkarisen (nyk. Anna Amnell) Aurora-kirjaa. Alunperin kirjasarja on tarkoitettu nuorille, mutta minua se ei haittaa. -- Näissä Anna Amnellin kirjoissa on herkullista ajankuvausta, siitä erityisesti pidän. Tässä minun iässäni  kirjan juoni ei ole niin niin tärkeää, nautin pienistä yksityiskohdista.
Kuunneltuna kirjan teksti avautuu jotenkin tarkemmin ja selkeämmin, ajatukset eivät karkaile keskittyessään vastaanottamaan lauseita toisen lukemana. Helppoja tuttuja käsitöitäkin voi siinä kuunnellessa tehdä


Aurora. Vaahteralaakson tyttö (1991, 2. painos 1992 ) 
 
Anna Amnell "on kirjoittanut vanhan kunnon tyttökirjan, jossa suomalainen päähenkilö seikkailee Amerikan mantereella."
Kirjamaailma ja uudet kirjat, 1991, kirjakerhoesitteet

"Kirjaan eläytyy niin paljon, että luulisi olevan yksi palvelijoista."
Maria Suokas, 11 v, Iltalehden lastenraati

"…sitä voisi luonnehtia myös eräänä näkökulmana lähihistoriaamme – nuoren tytön silmin katsellaan vain eri asioita kuin aikamiessiirtolaisen vinkkelistä."
Jaana Viuhko, Iisalmen Sanomat

"--kertojanansiot ovat miljöökuvauksessa, lähes visuaalisissa Kanadan luonnon ja maisemien tunnelmissa."
Kerttu Manninen, Lapsen maailma

"Rasismista ja kansallisesta itsekkyydestä on mahdollista ohjata ulos näin kiehtovalla tavalla."
Anna-Maija Raittila, Kotimaa

"Nykyajan nuorella ja Auroralla on ainakin yksi yhteinen piirre: molemmat elävät turvattomassa maailmassa. Auroran ja nykyajan nuoren turvattomuuden syyt ovat tosin erilaiset."
Kati Haapakoski, Vaahteranlehti


Aurora ja Pietarin serkut (1993)

"Vuosisadan alun pikkuporvarillinen pääkaupunki juhlineen, juoruineen ja kommelluksineen on elävänä läsnä. - - Henkilöistä Olga on aidoin. Hän on juuri niin raikas, raju ja mököttävä, kuin vain murrosikäinen tyttö voi olla."
Eila Jokinen, Etelä-Suomen Sanomat

Tuntee katselevansa maalausta, kuvaa, jonka nähtyään tietää vuosisadan vaihteesta jotain aistien kautta välittynyttä."
Tuula Hortamo, Iisalmen Sanomat

"Kokonaan oma suvaitsevaisuuden ja ihmisarvokysymysten problematiikka kätkeytyy romaanien herrasväen ja palveluskunnan välisiin suhteisiin. Tämä on kummankin romaanin keskeisiä teemoja."
Salla Korpela, Kirkko ja kaupunki



Aurora ja Pietarin serkut on jatko-osa kirjalle Aurora, Vaahteralaakson tyttö, jota en ole lukenut. Tämä ei suuresti haitannut Bulevardin varrella syksyllä 1905 asuvien ihmisten vaiheiden seuraamista. Päähenkilöinä ovat 13-vuotias Olga ja 17-vuotias Aurora, joista erityisesti ensiksimainittu on onnistunut tavanomaista elävämpänä hahmona. Ajan poliittista henkeä on mukana sivujuonessa ja päähenkilöt on työnnetty myös suurlakon joukkojen puristukseen.”



Aurora ja villikyyhkysten aika 1995 Kirjapaja
 
"Osäkerhet, men även framåtande och äventyrslust samsas inom de tre böckernas pärmar. Olika åldersgrupper serveras internationell underhållning. Här finns möjlig historisk förankring, miljökännedom och insikt i den föräldralösa 18-åringens livsöde och trots det 100-åriga perspektivet tangerar den beresta pedagogen Pirkko Pekkarinen (= Anna Amnell) många dagsaktuella problem. Övernaturliga fenomen utreds till allas lättnad och happy-end-känslan infinner sig stilentligt."

Majlis Qvickström kirja-arvostelussa: Tuffa unga kvinnor. Sommar i Toronto. Hufvudstadsbladet 9. 9. 1996 '


"Kirjan kerronta on sujuvaa ja mukaansatempaavaa, jännitystäkin löytyy. Sopii hyvin nykynuorten luettavaksi kielenkäyttönsä ansiosa, sillä kirjan kieliasu on loistava." Outi Lievonen, Kirkko ja kaupunki

"Nuortenkirja on tavallisesti kevennetty versio elämän ongelmia, pelkoja ja vastuksia, mutta onnellisesta lopusta pidetään huolta. Sama koskee Auroraa, mutta vanhassa kaavassa ei ole mitään pahaa. On hyvää tekevää pelätä, jännittää ja rentoutua myönteisen lopun riemussa."
Tuula Hortamo, Iisalmen Sanomat


Anna Amnell: Aurora ja Molly 1999
Auroran tarina nuoremmille lapsille kerrottuna. Kirjassa on osittain aikaisempaa aineistoa ja osittain aivan uutta, joka on kirjoitettu pienen palvelustytön Mollyn näkökulmasta. Kirjassa on mustavalkoinen piirroskuvitus, jonka on tehnyt taiteilija Matti Amnell.
"Kirjassa käydään läpi matka Helsinkiin, laivamatka Atlantin yli ja saapuminen maahan, joka ulottuu valtamerestä valtamerelle. - - Molly, kirjan toinen nimihenkilö on pieni, orpo piikatyttö, jonka suurin haave on oppia lukemaan. Molly on kömpelö ja arka, mutta Auroran ja Maryn hellässä hoivassa hän rohkaistuu ja oppii lukemaan. - - Aurora ja Molly saattaa innostaa nuorta lukijaa tarttumaan Aurorasta kertovaan trilogiaan ja sukeltamaan tyttökirjojen ihanaan maailmaan." Marketta Härkönen, Virikkeitä 1/99, s. 22. Ibby Finland.
"Lastenkirjallisuuden mittakaavassa Amnell onnistuu kuvaamaan luokkayhteiskunnan rujoutta siinä missä laaksomaiseman romanttista pehmeyttäkin." Ismo Loivamaa, Aurora ja Molly. Ilkka 17.6.1999.
Lue lisää: Kannet ja arvioita    

Kaikkien Aurora-kirjojen copyright siirtyi 2000-luvulla Kirjapajalta kirjoittajalle ja kuvittajalle.

Lisäys:
Huomaa myös Anna Amnellin 1500-luvusta kertovat kirjat:

Kyynärän mittainen tyttö. Kuvitus Matti Amnell, 2004
Pako Tallinnaan. Kuvitus Matti Amnell, , 2006
Edelliset alkujaan Lasten Keskus, nytr oikeudet kirjailijalla ja kuvittajalla
Lucia ja Luka. Kyynärän mittainen tyttö ja poika. Kuvitus Matti Amnell, Books on
   Demand, 2013
 
Olen ollut siitä iloinen, että kaikki kirjani ovat olleet lukudiplomilistoilla eri puolilla Suomea. Lucia Olavintytär -kirjat ovat nykyäänkin, myös uusin Lucia ja Luka. Aikaisemmin olivat kaikki Aurora-kirjatkin, jotka julkaisin alussa (1991-1995) nimellä Pirkko Pekkarinen. Joillakin seuduin ne ovat edelleen lukudiplomilistoilla, vaikka niistä loppuivat painokset jo ajat sitten. Yhteisnide Vaahteralaakson Aurora (myös e-kirja) on myös keksitty, vaikka se on nimellä Anna Amnell

4.9.2013

Kodikkaasti Lontoossa

Anna Amnell in London by Anna Amnell
Anna Amnell in London, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Kodikkaasti Lontoossa. Tämä voisi olla 1800-luvun lopulta tai 1900-luvun alusta, mutta siinä olen kuitenkin minä 1900-luvun jälkipuoliskolla. Matkalla Euroopassa. Lontoossa museot olivat kiinnostavimpia nähtävyyksiä.

21.11.2006

Anna Amnell and her historical novels



Anna Amnell in Toronto in her garden. Anna Amnell's historical novels read more
http://annaamnell.weebly.com/anna-amnells-historical-novels.html


Aurora-books 1-3, compiled edition 2014

Lucia-books

Haastattelut




4/2016 päivitetty lista
Anna Amnell [oik. Pirkko Anna Amnell, vuoteen 1998 Pirkko Pekkarinen, os Kolehmainen] haastattelussa, omaelämäkerralliset kirjoitukset, vaihto-oppilasvuoden haastattelut


omaelämäkerrallista:


Amnell, Anna: Firenzestä Turkuun. - Tyyris Tyllerö 4/2013, sivut 7-12. UUSI

Amnell, Pirkko Anna: Pappilajouluja. [Paluumuutto Kanadasta.] – Kotimaan joulu 1999, s. 18-22.

Pekkarinen, Pirkko [Anna Amnell]: Aurora, vaahteralaakson tyttö. – Syksyn kotimaiset esikoiskirjailijat lähikuvassa. Kirjakauppalehti 1991: 7.

Pekkarinen, Pirkko [Anna Amnell]: Kun koti kävi ahtaaksi. – Luovaa iloa: nuorisokirjailijoiden vuosikymmeniä. Toim. Ismo Loivamaa. – Helsinki: Suomen Nuorisokirjailijat ry, 1996, s. 60-61

Pekkarinen, Pirkko [Anna Amnell]: Iltarippikoulu ei sykähdyttänyt. Riparimuisto. – Kotimaa 20.6.1996.


Haastattelut, lehdistö ja kirjat:

Anon: Pöytälaatikosta kirjailijaksi – yhdellä klikkauksella. Anna Amnell [haastattelu] - Rovinssi 4/2013, sivut 29-30. Rovinssi on Suomen maakuntakirjailijat Ry:n lehti  Vastaukseni haastatteluun UUSI

Anon: Aurora ja Pietarin serkut on rakkaudentunnustus vanhalle Helsingille. [Haastattelu.] – Kamppi-Eira 10.11.1993.

Blinnikka, Vuokko: Pirkko Pekkarinen [Anna Amnell]. – Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2. Toim. Ismo Loivamaa. Hki 1999: BTJ Kirjastopalvelu, s. 197-199.

Blinnikka, Vuokko: Anna Amnell. – Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3. Toim. Ismo Loivamaa. Hki 2001: BTJ Kirjastopalvelu, s. 10-13.

Båsk, Irja: Aurora-tyttökirjatkin osallistuvat piikakeskusteluun. [Haastattelu.] – Helsingin Sanomat 18.9.1996. ks myös HS:n arkistosta: HS- Kaupunki - 18.9.1996.

Grönholm, Jouko: Lucia Olavintytär elää Juhana-herttuan ajan Turussa. Turun Sanomat/alio 24.3.2016. Pääkirjoitussivun alakerta-artikkeli. Kirjoittaja on turkulainen toimittaja ja kriitikko.


Hyvärinen, Hannu: Pekkariset loivat kanadansuomalaista kulttuuria. [Anna Amnell, haastattelu.] – Vapaa Sana, Toronto 21.7.1988. (Vapaa Sana oli Kanadan vanhin suomalaislehti. Se oli puolueeton ja poliittisesti riippumaton. Se on yhdistetty Kanadan Sanomat lehteen vuonna 2012. )

Hyvärinen, Helena: Ihannevuosi ulkomailla. [Haastattelu.] – Kodin Kuvalehti 2004: 1, s. [Siirtolaisuus ja paluumuutto]

Junkkari, Lari: Aurora-kirjojen kirjoittaja Pirkko Pekkarinen [Anna Amnell]: Nuoret tarvitsevat ihanteita. [Haastattelu.] – Sana 15.12.1993.

Kettunen, Raili: Satuhahmoja ja herrasneitejä. [Aurora-kirjojen maailma. Piikatyttöjä ja herrasneitejä vuosisadan alun Helsingissä ja Torontossa -näyttely Richardinkadun kirjastossa.] – Kotimaa 20. 9. 1996.

Kinnunen-Riipinen Lilja: Coppercliffin [sic; oik. Copper Cliff ] iisalmelainen pappila. [Haastattelu.] – Salmetar 18.6. 1980. 1980-luku

Koivulahti, Elvi: Kahden kerroksen väkeä Aurora-kirjoissa. [Haastattelu.] – Iisalmen Sanomat 14.10. 1996.

Korpela, Salla: Pirkko Pekkarinen [Anna Amnell] kirjoittaa tytöille elämyksellistä historiaa. Roihutkoon romantiikka! [Haastattelu.] – Kirkko ja kaupunki 13.10.1993.

Kämäräinen, Aune: Kaivoskaupungin roskispennusta pappilan lemmikiksi. Tiinan ihmeellinen kohtalo. [Tiina-kissa esiintyy omana itsenään 1. Aurora-kirjassa.] – Kissafani 1994: 6, s. 22-24.

Laurila, Natalia: Lastenkirja on tärkein kirjallisuuden laji. Juttusarja esittelee luovaa kirjoittamista opettajan, harrastelijan ja kirjailijan näkökulmasta. Tässä viimeisessä osassa haastatellaan kirjailija Anna Amnellia. - Vihdin Uutiset, sunnuntaina 17.syyskuuta 2006, s. 5.

Laurila, Natalia: Sananvapauden jäljillä. - Vihdin uutiset 17.9.2006. s. 5.

Lukka, Anneli: Aurora - kanadansuomalainen tyttöromaanin sankaritar. - Vapaa Sana, Thursday, December 9, 2004. No 50, s. 3. [haastattelu]

Mantere, Liisa: Romantiikan kauneus pehmentää arkea. [Haastattelu.] – Kauneus ja terveys. 1994: 7, s. 26-29 (Arto)

Mervi, Aino: Miksi en lähtenyt bikineissä. [Haastattelu Kyproksen sodan ajalta.] – Lasten kanssa sirpalesuojassa, sotilaskoneessa, leirillä. Uusi Anna 6.8.1974. 1970-luku

Nenola, Pirjo: Anna Amnell kertoi sankarittarensa Lucian ajasta. -
Iisalmen Sanomat/Kulttuuri, 27.10.2004. [haastattelu]

Paananen, Rauni: Vaahteramäen [sic] tytöstä tuli vahingossa ajankohtainen. [Haastattelu.] – Iisalmen Sanomat 16.11.1991.

Paananen, Rauni: Pirkko Pekkarisen [Anna Amnell] Aurora ja Pietarin serkutkin sen kertovat: Kansallisuus ei ole rodussa ja kielessä vaan sydämessä. [Haastattelu.] – Iisalmen Sanomat 16.9.1993.

Pekkarinen, Hanna: Sukupolvien ketju kiehtoo kirjailijaa. Ihminen löytää itsensä suvustaan. [Haastattelu.] – Pekkarinen-sukuseuran lehti. 8. (1997), s. 7.

Piha, Tiina: Pääsiäiskoristeisiin kätkeytyy piilotettuja merkityksiä. Kirkko ja me 3/2010 (PDF)

Pyykönen, Anna-Leena: Kanadan vuodet näkyvät Anna Amnellin tuotannossa. Laaksot ja sokerivaahterat jättivät jälkensä. – Kanadan Sanomat, January 25, 2012.

Seppälä, Olli: Nimeä vaihtamassa. – Käytäväpuheita. – Kotimaa 7.5.1999

Qvickström, Majlis: Sommar i Toronto.: Tuffa unga kvinnor. – Hufvudstadsbladet 9. 9. 1996

Julkaisemattomat lähteet:

Kämäräinen, Aune: "Kirkon torppareina" pappilasta toiseen. [Haastattelu 31.5. 2003.] – Suomen kulttuurihistorian haastattelututkimus. Hiiden opisto/Avoin yliopisto/Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus.

Saarimäki, Eija: C.S. Lewis, vuosisadan klassikko. Haastattelussa Pirkko Pekkarinen. – CAF jäsenkirje 1998:1.

Vaihto-oppilasvuosi. Kuvat leikealbumissa:


The New York Times kirjoitti meistä vuoden 1956-1957 AFS- vaihto-oppilaista etusivullaan:

Foreign Teen-Agers Here to Study. - The New York Times, August 19, 1956. [The New York Times, archives)

760 Exchange Students Chant 'We Like Ike' as President Greets them. [etusivu] - The New York Times, Friday, July 19, 1957. [The New York Times, Archives]

Exchange Student Arrives. Finnish Student Arrives For Year of School Here. - The Billings Gazette August, 1956 (elokuu,  old articles in Anna Amnell Album)

Group Surprises Hall Diteman With Housewarming Pitch-in Supper.  [Ryhmäkuva. Otin maalaustunteja Hall Ditemanilta. Kuvassa mm eräs luokkatoverini, jolla oli sivuosa elokuvassa Waterloo (1970)  ] -  The Billings Gazette, Sunday Morning, September 9, 1956.

Kathryn Wright: Finland's Christmas Customs Are Recalled. [ haastattelu] - The Billings Gazette, Sunday Morning, December 9, 1956.

Foreign Students Organization Outlines Activitis. Student Group is Organized. - The Billings Gazette, Sunday Morning, May 12, 1957. [photo of Kappa Phi]

Lukuisia kuvia ja lehtiuutisia samassa lehdessä, mm: "Hiland's Club is Scene of Annual Formal Party for Senior Students [seurapiirikutsut golf-klubilla, kuva iltapuvussa]. - The Billings Gazette, Sunday morning, June 2, 1957.
Uutisia puheista, joita pidin: "Finnish Student to be in Red Lodge (suomalaisseutu) Friday" tai Tales of the Town: " Pirkko Kolehmainen [Anna Amnell], exchange student from Finland --will speak on 'This is my country'--jne)

Stipendivuoden lopulla kiersimme busseilla  useilla paikkakunnilla, ja meitä kuvattiin ja jopa haastateltiin radiossa. Lehtiartikkeli Clinton Herald lehdessä"City Hosts Colorful Gathering of 65 Foreign Students". (Clinton, Iowa)