Kevään merkkejä

Kevään merkkejä
Viime vuonna leskenlehtiä tuli vasta 27.4. Miten tänä vuonna?




Luonto yhdistää meidät menneisyyden ihmisten kanssa.



Kevään vihreys virkistää



Aurinko lämmittää vanhoja taloja niin kuin sata vuotta sitten.



Kevät Töölönlahdellakin on sama kuin ennenkin


Kevät Kaivopuistossa. Monet asiat ovat Helsingissä samaa kuin ennen.




Puissa on jo silmuja, ruoho vihertää. 1900-luvun alun perhe kevätasuissa. Erik Tryggelin: Läsflickor (rippikoulutyttöjä, 1903-1905 eli Aurora-kirjojen aika). Pohjoismainen museo Tukholma. Nordiska Museet
Isoilla tytöillä ja äidillä on pitkä hame, nuorimmalla pikkutytön asu, lyhyt hame.
(Tämä on yhtenäinen maalaus, mutta se on lasin takana kuin paneeleina, joten jouduin tekemään siitä kollaasin.)

Magnolia

Magnolia
Makrokuvat Flower
Photo: Anna Amnell

Lue lisää-- Kotipihamme magnolia Torontossa

Tässä myös Puunvihaajat. Kuinka joku haluaa kaataa tämän kauniin puun?
Tästä puusta on vain muisto jäljellä.



Magnolia kukassa Helsingissä Honkanummen hautausmaalla, korkeus 3-4m.
Magnolian viihtyminen Suomessa. Tässäkin neuvotaan laittamaan talon seinustalle, kuten kanadansuomalainen rouva oli tehnyt.
http://www.viherrinki.fi/2012/06/magnolia-kukkivien-puiden-kuningatar/

Kukkien kulttuurihistoriaa

Turun museokeskuksen uusin julkaisu, Kukkien lumoa. 2014.  Lue lisää Turun museokeskuksen tutkijan Kari Hintsalan Kaponieeri-blogista.

Celosia

Celosiaa on viljelty puutarhoissa jo 1700-luvulla. Se oli tärkeä Viktorian ajan puutarhoissa.  Kuvassa kukontöyhtö celosia.

Kirjojen salainen puutarha

Frances Hodgson Burnettin Salainen puutarha on eräs kaikkein rakastetuimpia kirjoja. Siinä yhtyvät vuosisadan alun maailma ja puutarha, nuo nykyihmisille nostalgiset käsitteet. Kukkia ja puutarhoja on monissa muissakin romaaneissa. Vanhan ajan tyttökirjoissa istutaan sireenien alla ja kävellään laaksoissa ja varsinkin hautausmailla, jotka olivat usein paikkakunnan ainoat puistot ja 1800-luvun tyyliin hyvin kauniit ja romanttiset. 





Lukevan yleisön suuressa suosiossa ovat monet "ruusukirjat", joista menestyneinen on varmaankin Umberto Econ Ruusun nimi, eräs suosikeistani sekä kirjana että elokuvana. Paronitar Emmuska (mikä nimi!) Orczyn luoma sankari urhea Sir Percy Blakeney pelastaa ranskalaisia vallankumouksen hirmuista kauheimmalta, giljotiinilta.

Tämä kukka kuuluu Punaiselle neilikalle Paronitar Orczyn luomalle sankarille, jonka seikkailuista useita on suomennettu. Olen onnistunut löytämään antikvariaatista yhden kirjan ja olen seurannut televisiosta ihastuksella urhean Sir Percy Blakeneyn muuntautumista ylimmän aateliston keikarista pelottomaksi anarkiaa vastustavaksi sankariksi.

Vaatimaton samettiruusukin on saanut oman kirjansa. Marigold, tageta (samettikukka, jota sanotaan myös samettiruusuksi (Kuva Wikipedia) kasvaa luonnossa Kanadassa ja Yhdysvalloissa.



L. M. Montgomery: Magic for Marigold (1929, suomentamaton)
Frances Hodgson Burnett: Salainen puutarha (The secret garden 1911)
Louisa May Alcott: Sireenien alla, suom. 1960 (Under the Lilacs )

Louisa May Alcott: Kun ruusu puhkeaa 1992 (Rose in Bloom 1876)
Paronitar Orczyn Punainen neilikka (Scarlet pimpernel)

uudempia:
Umberto Eco: Ruusun nimi
Milla Keränen: Sisilian ruusu (historiallinen romaani, 1200-luku)
Tanja Kanerva: Ruusu-unelmia (kuvia ruusuista ja mietelmiä)

Vaahteralaakson tyttö piirtää ja maalaa kukkia.

Tuomien aika

Helsinki

Sireenien aika

Sireenit kukkivat Mannerheimintien varrella Töölönlahden puistossa.