Aurora-nuket

Jaana Perttulin herttainen Aurora-nukke oli näytteillä Rikhardinkadun kirjastossa (ks. Helsingin Sanomat 18.9. 1996: Piikatytttöjä ja herrasneitejä vuosisadan alun Torontossa ja Helsingissä)
Täällä ovat kuvat muistakin Aurora-kirjoihin liittyvistä nukkehahmoista, jotka Jaana teki sisarelleen ja jotka ovat olleet monissa näyttelyissä vuosien varrella.

Virkagallerian näyttely "Lastenkirjojen Helsinki".

Hyppyjä Helsinkiin. Lastenkirjojen Helsinki. (taitto aukeamittain)  Hopp genom Helsingfors. Barnböckernas Helsingfors.
Toimittaneet Maija Korhonen, Ismo Loivamaa ja Tytti Tuunanen.
"Hyppyjä Helsinkiin-luettelo tarjoaa lukuvinkkejä kuvakirjaikäisistä nuoriin aikuisiin asti. "Luettelossa on kirjoja viimeisten 25 vuoden ajalta ja vielä varhaisempia klassikoita kuten Topelius ja Mary Marck. Tätä luetteloa saa Helsingin kaupungintalosta Virkagallerian näyttelystä Tarinoiden puisto - lastenkirjatapahtuma ja kuvitusnäyttely 5.11.2014 - 1.2.2015.

Pro lastenkirjallisuus - Pro barnlitteraturen ry toteuttaa Virka Galleriassa kaikkien aikojen suurimman suomalaista lastenkirjallisuutta ja -kuvitustaidetta esittelevän näyttelyn.

Hyppyjä Helsinkiin. Lastenkirjojen Helsinki. Virkagalleriassa olevassa näyttelyssä ovat myös kirjani "Aurora ja Pietarin serkut" (1993, nimellä Pirkko Pekkarinen) , joka sisältyy yhteispainokseen "Vaahteralaakson Aurora" (2014) sekä "Aurora ja Molly"(1999), jälkimmäiset nimellä Anna Amnell. Kannen kuva. Matti Amnell . Aurora ja Molly on luettelossa ryhmässä "Helsinki lastenkirjoissa" ja Aurora ja Pietarin serkut ryhmässä "Entisajan elämää". Kirjassani Aurora ja Pietarin serkut kanadalainen Thomas Austin tulee kosimaan Aurora Koivua ja asuu hotellissa Kauppatorin varrella, nykyisessä kaupungintalossa, jossa tämä näyttely on.

Mary Marckin kirjat herättivät kiinnostukseni Helsinkiin. Lue kirjoitukseni Yhteiskoululaisia Helsingissä

Aurora-nukke

Aurora-nukke, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Nuken vaatetti Jaana Perttuli.

Lentävä matto - näyttely kulttuurien kohtaamisesta

Kirjani "Aurora. Vaahteralaakson tyttö" (1991, 1992) on mukana Kansalliskirjaston "Lentävä matto" -näyttelyssä Pohjois- ja Etelä-Amerikka -vitriinissä. Kuva: Tuija Lehtinen. Luettelo näyttelyssä olevista kirjoista. 

Ajankohta: 16.5.2011 - 10.9.2011

Paikka: Kahvila & Agricola-huone

Kulttuurien kohtaamisia suomalaisessa lasten- ja nuortenkirjallisuudessa.

"Kansalliskirjaston näyttelyssä on esillä suomalaisia kirjoja ja lehtiä yli puolentoista vuosisadan ajalta Topeliuksesta nykykirjailijoihin. Näyttely valaisee, miten lapsille ja nuorille on kerrottu vieraista, usein pelottavaltakin tuntuneista maista ja kansoista, matkoista niihin ja parina viime vuosikymmenenä myös muualta tänne muuttaneista, omaa kulttuuriamme rikastuttavista uusista suomalaisista. "

Olen iloinen siitä, että tällainen näyttely on järjestetty.

Kaikki nuortenkirjani käsittelevät kansainvälisyyttä, siirtolaisuutta, pakolaisuutta, maahanmuutoa, paluumuuttoa. Aurora-kirjat (1991-1999 Kirjapaja) kertovat sortovuosien ajan karkotetuista ja muuttoliikkeestä Pohjois-Amerikkaan.

 "Aurora ja Pietarin serkut" (1993) myös Venäjällä asuvien suomalaisten paluusta Suomeen.  Tämä kirjasarja  sai alkunsa Kanadassa, jossa olimme koko perhe siirtolaisina melkein koko 1980-luvun ajan. Ehkä siihen vaikutti myös vaihto-oppilasvuosi Yhdysvalloissa 1950-luvun lopulla, ainakin kokemus laivamatkasta myrskyisen Atlantin yli.

Kansalliskirjaston nykyisen pääjohtajan Jussi Nuortevan väitöskirja " Suomalaisten ulkomainen opinkäynti ennen Turun Akatemian perustamista  1640" (1997, 1999)  ja Juhana-herttuan kosintamatka Lontooseen vuonna 1559 antoivat historiallisen pohjan kirjoille Kyynärän mittainen tyttö (2004 Lasten keskus) ja Pako Tallinnaan (2006) ja uudelle, vielä julkaisemattomalle jatko-osalle. Lucia Olavintyttären veli Erasmus Olavinpoika lähtee Wittenbergiin opiskelemaan, ja se mullistaa Lucian ja koko perheen elämän odottamattomalla tavalla.

Ensimmäinen Aurora-kirja ilmestyi 20 vuotta sitten. Kirjoitin sen nimellä Pirkko Pekkarinen. Neljäs Aurora-kirja, Aurora ja Molly, ilmestyi jo nimellä Anna Amnell (Koko perheen sukunimen muutos tapahtui vuonna 1998). Kaikkien kirjojeni kansien kuvat ja kuvituksen on tehnyt poikani Matti Amnell, joka oli opiskelija ensimmäisten kirjojen ilmestyessä.

Näyttely Rikhardinkadun kirjastossa

Kuvassa Jaana Perttulin tekemät nuket Aurora-kirjojen henkilöistä Vasemmalta Pekka, Iida, Aurora ja Thomas.
Lastenosaston pöydälle oli koottu muitakin 1900-luvun alusta kertovia kirjoja.

Näin aika kuluu: Kohta 20 vuotta ensimmäisestä Aurora-kirjasta

Irja Båsk: "Aurora-tyttökirjatkin osallistuvat piikakeskusteluun" ilmestyi Hesarin Kaupunki-sivuilla 18.syyskuuta 1996, jolloin Helsingin Rikhardinkadun kirjastossa oli avattu näyttely "Piikatyttöjä ja herrasneitejä vuosisadan alun Helsingissä ja Torontossa". Se kertoi Aurora-kirjoista ja niiden taustoista. Klikkaa kuvaa ja lue haastattelu.

Julkaisin ensimmäisen Aurora-kirjan vuonna 1991. Vuonna 1995 niitä oli ilmestynyt jo kolme, ja seuraavan vuoden syys-lokakuussa oli Helsingin Rikhardinkadun kirjastossa näyttely, jossa oli esillä muiden muassa Jaana Perttulin nukkeja puettuina 1900-luvun alun asuihin Aurora-kirjojen henkilöiksi.

Lasivitriinipöydässä oli "kirjailijan pöytälaatikkko", esineitä, jotka liittyivät Aurora-kirjoihini mm vaahteranlehtiä Torontosta, valokuvia henkilöistä, jotka ovat olleet esikuvina, esimerkiksi sisareni Tuula, kaukainen sukulaiseni Aino Ackte ja anoppini, häneltä Aurora sai nimensä. Olin valmistanut itselleni 1900-luvun asun, joka päälläni pidin esitelmän. Sitä tuli kuuntelemaan parikymmentä henkilöä.

Tapasin aivan sattumalta näyttelyä laitettaessa Hesarin valokuvaajan, joka oli tullut ottamaan kuvia nukeista. Hän halusi kuvan minustakin. Esillä oli onneksi hattu rekvisiitaksi. Minulla ei ollut mitään meikkiä, joten tuli aito 1900-luvun alun kuva.

Olin kirjoittanut ensimmäiset lehtijuttuni ja kirjani nimellä Pirkko Pekkarinen. Vuonna 1998 otimme koko perhe käyttöön mieheni äidin suvun nimen Amnell. Lisäsin siihen itselleni viralliseksi toiseksi nimekseni äitini etunimen Anna. "Rupesit minun kaimakseni", sanoi äitini ilahtuneena. Sain perinnöksi naisenergiaa kahdelta naiselta, jotka ovat vaikuttaneet paljon elämääni ja joista pidin hyvin paljon. Seuraava kirja "Aurora ja Molly" ilmestyi vuonna 1999 nimellä Anna Amnell.

Kuvia Jaana Perttulin nukeista. Mukana myös lehtikuva ihastuttavasta Aurora-nukesta, joka istui kirjaston lasten- ja nuortenosaston leveällä ikkunalaudalla syksyisessä maisemassa puistonpenkillä.

Aurora-nukke näyttelyssä

Aurora-nukke näyttelyssä
Originally uploaded by amnellanna
Jaana Perttulin Aurora-nukke pääsi lehteen, kun Aurora-kirjoista oli näyttely "Palvelustyttöjä ja herrasneitejä 1900-luvun alussa Torontossa ja Helsingissä.
Rikhardinkadun kirjastossa 1990-luvulla.