Aurora on siirtolainen ja paluumuuttaja

Eräänä päivänä hakkasin Torontossa keittiön pöydän ääressä punaista kirjoituskonettani ja näin mielessäni kolmiulotteisena, kuin monivärisenä hologrammina vaalean tytön, joka pyyhki pölyjä viktoriaanisessa kartanossa. Annoin tytölle nimen Aurora ja aloin kirjoittaa. Muutimme takaisin Suomeen yhdeksän vuoden siirtolaisuuden jälkeen ja jatkoin kirjaani uudesta suomalaisesta Aurorasta, sortovuosien tytöstä, joka joutuu muuttamaan vuonna 1903 Kanadaan etsimään Suomesta karkotettua isäänsä. Syntyi Aurora vaahteralaakson tyttö (1991, 2. Painos)

29.7.2013

Wivi Lönn: Otavan koulu = Iisalmen Tyttälyseo = Edwin Laineen koulu

Iisalmen Tyttölyseo (1949-1957) Wivi Lönn designed this school. Otavan koulu, ent. kansakoulu, Iisalmi (1908) Vuonna 1957 Tyttölyseo siirtyi uuteen rakennukseen, josta tuli 1974 Juhani Ahon koulu. 2007- Nykyisin Wivi Lönnin suunnittelema rakennus toimii osana Edvin Laineen koulun tiloja. Keskustan ja Otavan koulut yhdistettiin 1.8.2007 jolloin myös koulun nimi muuttui Edvin Laineen kouluksi.
Koulun purkaminen ei ole ollut esillä. Rakennus on myös osa valtakunnallisesti merkittävää Kirkkoaukion puistoakselin kulttuuriympäristöä.
Katso kuvasarja Wivi Lönnin suunnittelemasta koulusta.
Photo: Anna Amnell

26.7.2013

Jane Austenin kasvot 10 punnan setelissä


200 vuotta Jane Austenin Ylpeys ja ennakkoluulo -romaanin julkaisusta. Jane Austen -setelit tulevat käyttöön 2016 tai 2017.



Postimerkit, joiden aiheena ovat Austenin romaanit.

21.7.2013

1900-alun alun uimapuku

IMG_3374 by Anna Amnell
IMG_3374, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Professori Tuhatkauno on pukeutunut 1900-luvun alun miesten uimapukuun. Samoin nämä reippaat naiset. More real Edwardian swimming suits/kuvia Edwardin ajan uima-asuista

  Uimapuku

20.7.2013

Aurora ja Niagara

Niagara on eräs tärkeä paikka Aurora-kirjoissa. Ensinnäkin sen näkeminen on ollut eräs merkittävimmistä kokemuksista elämässäni. Tämän kuvan on ottanut poikani Matti, joka on tehnyt Aurora-kirjojen kansien kuvat. Asuimme 1980-luvun Kanadassa, ja Niagara oli lähellä. Siihen aikaan pääsi aivan lähelle putousta. En unohda tuota Niagaran väriä, syvää vedenvihreää. Olen käyttänyt Niagaraa yhtenä "päähenkilönä" kaikissa Kanadassa tapahtuvissa Aurora-kirjoissani. Ne ovat edelleen lukudiplomikirjoja joillakin  paikkakunnilla, vaikka painos on loppunut ajat sitten. [1500-luvusta kertovat Kyynärän mittainen tyttö ja Pako Tallinnaan ovat Kirjadiplomin Aikamatkassa.]

Yhteispainos on Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora.  Aurora 1-3. 2014


Aurora, Vaahteralaakson tyttö (1991, 2. painos 1992) Kartanon esikuvana on Spadian kartanomuseo, joka sijaitsee nykyään miljoonakaupungiksi kasvaneen Toronton sydämessä. 1903:
Sisältyy yhteispainokseen


Puutarhan takaosaan oli rakennettu tiilistä ja kivistä näköalapaikka. Puita oli kaadettu sen edestä mäenrinteeltä, ja sieltä saattoi katsella edessä avautuvia peltoja ja farmeja sekä kauempana näkyvää kaupunkia. Kaupunki oli jo levittäytynyt soisen lahden ympärille ja oli kapuamassa arasti kukkuloille päin. Keskustassa kohosi siellä täällä muutama julkinen rakennus, jossa oli useita kerroksia, mutta enimmäkseen talot olivat matalia. Vaahteralaakson talonväki istui usein vanhojen tammien varjostamilla saniaiskoristeisilla valurautapenkeillä ja lepuutti itseään tenniksen ja kroketinpeluun jälkeen. Etäällä siinsi suuri Ontariojärvi, jossa purjeveneet lipuivat iltaisin pois näköpiiristä etelään ehkä Yhdysvaltoihin asti. Siellä kauempana olivat myös Niagaran putoukset, joista nousi sumua kilometrien päähän. (s. 17)

Kirjan lopussa Auroran isä on saanut työtä Yhdysvalloista, jonne isä ja tytär matkustavat junalla ja isä lupaa: "Matkalla poikkeamme myös Niagaralla". Niagara talvella! Se onkin näky. Joskus putoukset menevät jäähän! Ehkä luonnonhistorian tohtori Aug. Koivu ostaa tyttärelleen matkamuistoksi vuonna 1900 painetun kirjan, jossa on kuvia Niagarasta eri vuodenaikoina. (Internet Archive)

Aurora palaa Kanadaan kirjassa "Aurora ja villikyyyhkysten aika" (1995). Matti Amnell (Jr) kannen kuva Vaahteralaakson kartanon palmuhuoneesta on alla:



Aurora ja villikyyhkysten aika (1995) on kummitustarina ja alkaa Niagaralta. Lue lisää: Voiko tyttökirjassa olla kauhua ja jännitystä? (Sisältyy yhteispainokseen Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora 2014. BoD

Kevätmyrsky lähti liikkeelle Niagaralta ja pyyhälsi vaahtopäät aallot kintereillään Ontariojärven toiselle puolen Torontoon. Se repi kattopeltejä, kiskoi puita juurineen ja ravisteli kaupungintalon kellotornia niin kovaa, että kivinen koira irtosi tornin seinämästä ja loikkasi villinä vapauteen. Myrskytuuli riensi sitten kaupungin ulkopuolelle vihreille kukkuloille ja sukelsi syvälle tummaan laaksoon.

Kyhmyinen villiomenapuu natisi rajuilmassa, muutama kiemurainen oksa taittui ja lensi laakson pohjalla juoksevalle purolle, mutta omenapuu ei murtunut. Se oli kokenut pahempiakin myrskyjä.

Ukkonen jyrisi, salamoi. Korkeat sokerivaahterat huojuivat laakson reunoilla, vanha hemlokki kaatui rytisten ja puitten juurilla pesissään kyyhöttävät pesukarhut ja haisunäädät vapisivat pelosta.

Salamat välähtelivät ja valaisivat laakson reunalla kohoavaa isoa kartanoa. Myrsky alkoi riehua tuulen ja sateen pieksämissä suipoissa torneissa. Valot sammuivat kartanosta. Myrskytuuli kolisutteli kattoa ja kieppui parvekkeilla. Se lennätti ilmaan kokonaisen pilven kuivia oksia ja lehtiä puutarhasta ja kasvimaalta, heitti ne verannoille ja valurautapenkeille ja pujahti sitten alastomien marmorikerubien kannattelemaan sementtiruukkuun nauttimaan kaatosateesta.

Kun myrsky ja sade taukosivat, täysikuu tuli esiin hymyilevänä pilvien takaa. Kartanon korkea pääovi aukeni. Musiikillinen ilta oli keskeytynyt, vieraat käärivät viittojaan ja kaulahuivejaan tiukemmin ympärilleen ja pujahtivat nopeasti umpivaunuihinsa.

Vaahteralaakson kartano on viktoriaaninen talo, jollaisia Torontossa on edelleen. Se ei ole samannäköinen kuin Spadinan kartanomuseo, jonka muutamia huoneita olen käyttänyt kirjoissani. Spadina on sisustettu nykyään 1920-1930 -lukujen tyyliin Downton Abbeyn innoittamana.

Lapsille kirjoitetussa versiossa Anna Amnell "Aurora ja Molly" (1999)
Kirjani Aurora ja Pietarin serkut (1993) kertoo vuoden 1905 Helsingistä.

Aurora-kirjat (1991-1999, Kirjapaja) ovat loppuunmyytyjä. Niitä on kirjastoissa ja kirja-antikvariaateissa.

Nimi Aurora: Auroran kummit ja kaimat.
Kuvitus: Matti Amnell

Jotkut kirjastot pitävät Aurora-kirjoja kanadalaisina kirjoina. Olen asunut yhdeksän vuotta Kanadassa, ja minulla on Suomen ja Kanadan kaksoiskansalaisuus.



14.7.2013

Barcelona - koristeellisuus taloissa 2

Barcelona_0540 by Brin d'Acier
Barcelona_0540, a photo by Brin d'Acier on Flickr.
Barcelonan "modernismia" eli 1900-luvun alun rakennuksia.
Jugend, art nouveau

Barcelona - koristeellisuus taloissa

Barcelona_0549 by Brin d'Acier
Barcelona_0549, a photo by Brin d'Acier on Flickr.
Barcelonan "modernismia" eli 1900-luvun alun rakennuksia.
Jugend, art nouveau

Barcelona - taloja 5

Barcelona_0541 by Brin d'Acier
Barcelona_0541, a photo by Brin d'Acier on Flickr.
Barcelonan "modernismia" eli 1900-luvun alun rakennuksia.
Jugend, art nouveau

Barcelona - ovi 1

Barcelona_0369 by Brin d'Acier
Barcelona_0369, a photo by Brin d'Acier on Flickr.
Barcelonan "modernismia" eli 1900-luvun alun rakennuksia.
Jugend, art nouveau

Barcelona - taloja 4

Barcelona_0544 by Brin d'Acier
Barcelona_0544, a photo by Brin d'Acier on Flickr.
Barcelonan "modernismia" eli 1900-luvun alun rakennuksia.
Jugend, art nouveau

Barcelona detail

Barcelona_0376 by Brin d'Acier
Barcelona_0376, a photo by Brin d'Acier on Flickr.
Barcelonan "modernismia" eli 1900-luvun alun rakennuksia.
Jugend, art nouveau

Barcelona 1900-luvun alkua

Barcelona_0552 by Brin d'Acier
Barcelona_0552, a photo by Brin d'Acier on Flickr.
Barcelonan "modernismia" eli 1900-luvun alun rakennuksia.
Jugend, art nouveau
Katso koko kansio:
http://www.flickr.com/photos/brindacier/sets/72157634632067488/

Barcelona jugend-parvekkeita

Barcelona_0554 by Brin d'Acier
Barcelona_0554, a photo by Brin d'Acier on Flickr.
Barcelonan "modernismia" eli 1900-luvun alun rakennuksia.
Jugend, art nouveau

Barcelona erkkeri

Barcelona_0557 by Brin d'Acier
Barcelona_0557, a photo by Brin d'Acier on Flickr.
Barcelonan "modernismia" eli 1900-luvun alun rakennuksia.
Jugend, art nouveau

Barcelona jugendparvekkeita

Barcelona_0559 by Brin d'Acier
Barcelona_0559, a photo by Brin d'Acier on Flickr.
Barcelonan "modernismia" eli 1900-luvun alun rakennuksia.
Jugend, art nouveau

Barcelona - jugend-ikkuna

Barcelona_0563 by Brin d'Acier
Barcelona_0563, a photo by Brin d'Acier on Flickr.
Barcelonan "modernismia" eli 1900-luvun alun rakennuksia.
Jugend, art nouveau

Barcelona - taloja 3

Barcelona_0564 by Brin d'Acier
Barcelona_0564, a photo by Brin d'Acier on Flickr.
Barcelonan "modernismia" eli 1900-luvun alun rakennuksia.
Jugend, art nouveau

Barcelonan taloja 2

Barcelona_0572 by Brin d'Acier
Barcelona_0572, a photo by Brin d'Acier on Flickr.
Barcelonan "modernismia" eli 1900-luvun alun rakennuksia.
Jugend, art nouveau

Barcelona - taloja 1

Barcelona_0589 by Brin d'Acier
Barcelona_0589, a photo by Brin d'Acier on Flickr.
Barcelonan "modernismia" eli 1900-luvun alun rakennuksia.
Jugend, art nouveau

6.7.2013

Sara Wacklin


Luin historiallisia romaanejani varten myös sukuhistoriaa. Äitini isä pelimanni ja suksimestari Jaakko (Jakob)  Rytkönen oli kotoisin Pielavedeltä, Pielaveden Rytkösiä, ja siksi aloin lukea myös Pielaveden historiaa. Sieltä löytyi sukututkimuksista tuttuja miesten- ja talojen nimiä, mutta löytyi myös kiinnostava nainen Sara Wacklin. 


Kuvassa äitini 37-vuotiaana, pikkusiskoni kastetilaisuudessa. Äiti eli 97-vuotiaaksi.
Kun löysin netistä Sara Wacklinin kuvan, minua alkoi naurattaa: ihan meidän äidin näköinen. Tuollainen Sara Wacklin -ilme oli puheliaalla ja nauravaisella äidilläni harvoin, mutta tarpeeksi usein, jotta tunnistin sen. Ja nuo silmäkulmat ja eräänlainen eksoottinen kolhous, jota näin sukukokouksessa, ainoassa Rytkösten sukukokouksessa, jossa olen käynyt.

Sara Wacklin kertoo kirjassaan Sata muistelmaa Pohjanmaalta" myös sukunsa kantaisästä, tarinan "iisalmelaisesta nuorukaisesta", kovin tutun ja usein toistuneen tämän sukuni historiasta. Teini-ikäinen poika lähtee kävelemään Pielavedeltä Iisalmeen/Ouluun ja löytää kaupungista onnensa niin kuin englantilainen Dick Whittington, joka lähti Lontooseen kissansa kanssa. Näin tapahtui ainakin äidinpuoleisissa Rytkösen ja Räisäsen suvuissa.

Samalla tavalla lähtivät onneaan etsimään monet isoisäni sukulaisista. Yksi serkku, Juho Räisänen, meni juoksupojaksi Iisalmeen Putkolan tavarataloon ja päätyi sen johtajaksi mentyään naimisiin johtajan ja omistajan tyttären kanssa. Tämän sukutarinan kertoi pikkuserkkuni, kyseisen miehen tyttärentytär. Kuuluisia ovat kahden Rytkösen pojan tarinat. Toinen on Aino Ackten äidin Emmy Achten isoisän tarina ja toinen tämä tapaus Wacklin. Se tuli mieleen, kun osuin erääseen uuteen blogiin.

Tyttäreni ilahtui, kun kerroin Sarasta, sillä Sarakin opiskeli Pariisissa kuten tyttäreni. Hän oli myös kuten minä late bloomer, suoritti 45-vuotiaana opettajantutkinnon Pariisissa, perusti koulun, kirjoitti. Lahjakas ja tarmokas nainen.