Vanha Helsinki mukana nykyajassa

Töölönlahden huvilat ovat kodikkaita. Kuva: Matti T. Amnell

Vanhoja autoja Helsingissä

Kuin menneisyyden aave voi vanha auto ilmestyä keskelle kaupunkia.
Otin valokuvat vuonna 2013 Mannerheimintie ja Kluuvikadun kulmassa,

Talvi Helsingissä 1900-luvun alussa

Vanhat suomalaiset postikortit. Henrikin esplanadi, nykyinen Mannerheimintie

Helsinki vanhoissa kuvissa

Joski Hakonen tehtaanpuiston kansainvälinen messutapahtuma... postikortti

1900 l alusta... vasemmalla sepänkatu...

JOS olet Facebookisssa, valitse Helsinki vanhoissa kuvissa (The old pictures of Helsinki). Ihania kuvia.

Vanhaa Helsinkiä dekkareiden ystäville

 Kirjailija Timo Saarto on saanut uunituoreet kirjansa kustantajalta. Kuva Facebookista Timo Saarron sivulta.
Pidän Timon kirjoista. Helsinki elää niissä, vanha Helsinki. Hän opastaa Helsingin kaduilla ja ihmisten mielenmaisemissa tuona vaikeana aikana.
 
Timo Saarto Kivikalmisto :
"Kivikalmisto on itsenäinen jatko-osa Timo Saarron vuosiin 1917-18 sijoittuville rikosromaaneille. Vuoden johtolangalla 2018 palkitun Kuoleman kuukauden sekä Kevään varjon tavoin se kuvaa epävakaan ja myllerryksiä täynnä olevan aikakauden oloja Helsingissä väkevänä panoraamana ja kertoo tutuksi tulleiden päähenkilöidensä kautta yksityisten ihmisten kohtaloista noina vuosina. " (Kariston esittely.)

Maalaistytöt kaupungissa

Moniin helsinkiläisperheisiin valittiin palveluskunta aina samasta kylästä. Ehkä perheen isoisä oli ollut siellä virassa tai muut sukulaiset ja siellä oli vietetty kesälomia lapsuudesta asti. Tiedettiin, millaisia kylän tytöt olivat, murrekin oli tuttu. Maalaistytöt muuuttuivat, kun tulivat Helsinkiin. Mutta muuttui Helsinkikin, sillä murteet vaikuttivat kaupungissa puhuttuun suomeen - tai ruotsiin, jos tytöt tulivat ruotsinkielisiltä seuduilta. Kirjassani Aurora ja Pietarin serkut on yksi tärkeimmistä teemoista juuri tämä maalaistyttöjen tulo Helsinkiin.
"Kokonaan oma suvaitsevaisuuden ja ihmisarvokysymysten problematiikka kätkeytyy romaanien herrasväen ja palveluskunnan välisiin suhteisiin. Tämä on kummankin romaanin keskeisiä teemoja."Salla Kopela http://aurorakirjat.blogspot.fi/p/aurora-kirjoista-sanottua…

Kolmesta ensimmäisestä Aurora-kirjasta on yhteisnide, jota saa nettikaupoista ja kirjastoista , yleensä lastenosastolta. se sopisi mielestäni myös aikuistenn osastollle.

Vuodesta 1999 olen julkaissut kirjani nimellä Anna Amnell. Otimme koko perhe käyttöön mieheni äidin tyttönimen Amnell. Mieheni isän sukunimi Pekkarinen on hyvin yleinen Savossa ainakin. Amnelleja on vähän, Helsingissä vain muutama.

Auroran Helsinki

Auroran maailma
Kirjojen taustalla on tyynynpäällinen,

Malmin hautausmaa

Malmin hautausmaa (1894-) on Suomen suurin hautausmaa (65 hehtaaria). 
Kuvat: Matti T. Amnell



Oravat viihtyvät hautausmaalla.



Malmin hautausmaan kuusikuja




Hämmästynyt orava




Hautausmaalla on monia kauniita kujia.







Orava kesällä


1900-luvun alussa sinne vei rautatie, ja siellä oli oma vesitorni.

Muita hautausmaita/Other cemeteries: New Orleans, Honkanummi, Rauma, Tammela(Johan Amnell), Järvenpää (Sibelius) , Helsingin Vanhan kirkon kolerahautausmaa, Iisalmi
Mirogoj in Zagreb (some say, the most beautiful cemetery in Europe)

Aurora-kirjan kansi ja Helsinki 1800-1900-luvulla

Kokoomateoksessa Vaahteralaakson Aurora 2014 on käytetty kirjassani Aurora ja Pietarin serkut (1993) - kannessa olevaa poikani Matti Amnellin tekemää akvarellia. Hän luonnosteli sen Pohjoisrannassa.




Kirjoitin ensimmäiset Aurora-kirjat  nimellä Pirkko Pekkarinen. Sitten ensin lapsemme ja heidän ideastaan me mieheni kanssa otimme käyttöön mieheni Lohjalta kotoisin olevan äidin (Aurora os. Amnell) sukunimen Amnell. Otin uudeksi etunimekseni äitini nimen Anna, jota on ollut suvussani satojen vuosien ajan. Kirjan Aurora ja Molly (1999) kirjoitin jo nimellä Anna Amnell.



Takakansi. Kustantaja oli Kirjapaja, joka julkaisi siihen aikaan myös historiallisia nuortenkirjoja.

Kirjailijakollegani Timo Saarto lähetti tänään kuvan, joka kertoo saman aikakauden Helsingistä, ja siinähän näkyy tämä Auroran ja Olgan (Aurora ja Pietarin serkut 1905) luistinrata hiukan toisesta näkökulmasta kuvattuna. Kuva on teoksesta "Höyryä Helsingin vesillä".

Samasta luistinradsta kertoo toinen teos:
"Etelä- ja Pohjoissatamaan kunnostettiin luistinradat, jotka olivat kaupunkilaisten suuressa suosiossa. Gunnar Berndtdonin piirros teoksesta 'Finland i 19de seklet. "

TM Timo Saarto on kirjoittanut useita dekkareita 1900-luvun  alun Helsingistä ja saanut Vuoden johtolanka 2018 -dekkaripalkinnon kirjasta Kuoleman kuukausi, jota olen suositellut jo aikaisemmin tässä blogissa. Linkki vie myös kirjailijan kotisivuille. Hänen kirjoissaan elää vanha Helsinki.

Helsinki maaliskuussa

March in Helsinki




pajunkissat


luminen puistonpenkki



maaliskuussa

Ensimmäinen kotimme

Ensimmäinen yhteinen kotimme oli Kaartinkaupunginosassa Pikku Robertinkadulla opiskelija-asuntolassa. Asuntola oli kahdessa kerroksessa. Yhteiskeitttiö oli ulko-oven yläpuolella. Seuraavat kaksi ikkunaa olivat makuuhuoneen ikkuna ja olohuone-työhuoneen ikkuna. Saman korttelin toisella puolen kulmatornissa asui Tove Jansson.

Keltaiset talot

Keltainen talo Eirassa syksyllä
Makroviikkko: keltainen



Carpenter Gothic in Kaivopuisto, Helsinki




Katajanokalla syksyllä 2016



Keltainen puutalo Turussa



Keltainen puutalo




Kaunis Turku talvella


Rauma: taloja




Rauman keltaisia taloja




Raasepori: Tammisaari: houses




Puutalo Raasepori: Tammisaari
A yellow house in Raasepori




kaunis keltainen aita Tammisaaressa




The Pavillion, Patriarchs' ponds, Moscow



Pavillion and Patriarchs' Ponds (my Flickr album), Moscow, September 19, 2015
Tässä puistossa alkaa Bulgakovin mestariteos Master and Margarita (suom. Saatana saapuu Moskovaan).




Ylimääräisenä mieheni keväällä ottama kuva Presidentinlinnasta.
The Presidential Palace of Finland
Pietarilaista empiretyyliä oleva rakennus (1820, alkujaan Heidenstrauch-kauppiassuvun talo)

Kaakeliuunit Katajanokalla

Kaunis kaakeliuuni Katajanokalla Kauppiaankatu 8-10  B, jossa sijaitsee Helsingin Tuomikirkkoseurakunnan seurakuntakoti. Siellä voi järjestää esimerkiksi kastetilaisuuksia. Koko katu on valokuvauksellisen kaunis, ja sen varrella on tyylikkäitä Jugend/Art Nouveau-rakennuksia,




Kaunis kastemalja on käytettävissä kastetilaisuuksissa.



Muita kaakeliuuneja samassa paikassa



Kaunis vihreä kaakeliuuni. Katajanokka



Hups! Se on korkea. Uuuninpelleissä täytyi olla narut, jotta niitä voitiin avata ja sulkea.




Muita kaakeliuuneja Suomessa ja ulkomailla
mm Louhisaari, Rauma, Zagreb, Ptuij, Moskova (Tolstoin kotimuseo), Pushkinin museo ja Eremitaasi Pietarisssa, Tukholman Nordiska museet, josta alla oleva kuvani. Lisäsin kuvan berliiniläisestä Biedermeier-museosta, jonka eräs kaakeliuuni toimii samalla ilmankostuttajana uunin päällä oleva vesiastian avulla.



Tukholma, kaakelitakka


Kaakeluuni ilmankostuttajana. Ruukkuun laitettiin vettä. Katso kaikki kuvakansioni uunit.

Vaahteralaakson Aurora e-kirjana Elisassa

Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora. Aurora 1-3.
Sisältää kirjani Aurora, vaahteralaakson tyttö (1991, 2. painos 1992); Aurora ja Pietarin serkut (1993) ja Aurora ja villikyyhkysten aika (1995). 408 sivua, 2014, BoD

https://kirja.elisa.fi/ekirja/vaahteralaakson-aurora

Arvosteluja
http://amnellanna.blogspot.fi/2014/01/lyhyesti-anna-amnellin-kirjoista.html

Photo Friday: 'Industrial'

Photo Friday: ’Industrial’
The legendary Fazer Chocolate Factory (1897-1961) at Tehtaankatu in central Helsinki. Photo: Anna Amnell

Russian emigrants worked here after the revolution.
Venäläiset emigrantit saivat työtä Fazerin suklaatehtaassa, jossa tehtiin suklaata venäläisen ja ranskalaisen reseptin mukaan.

Hyppyjä Helsinkiin. Lastenkirjojen Helsinki. Myös Aurora-kirjat

Hyppyjä Helsinkiin. Lastenkirjojen Helsinki  

Hopp genom Helsingfors. Barnböckernas Helsingfors. Toimittaneet Maija Korhonen, Ismo Loivamaa ja Tytti Tuunanen.

Lue täältä:  Hyppyjä Helsinkiin. Lastenkirjojen Helsinki.   (PDF)   

Pro lastenkirjallisuus - Pro barnlitteraturen ry toteutti Virka Galleriassa 5.11.2014 - 1.2.2015 kaikkien aikojen suurimman suomalaista lastenkirjallisuutta ja -kuvitustaidetta esittelevän näyttelyn.
Näyttelyn luettelo tarjoaa lukuvinkkejä kuvakirjaikäisistä nuoriin aikuisiin asti. "Luettelossa on kirjoja viimeisten 25 vuoden ajalta ja vielä varhaisempia klassikoita kuten Topelius ja Mary Marck.

Hyppyjä Helsinkiin. Lastenkirjojen Helsinki -näyttelyssä olivat myös kirjani  "Aurora ja Molly" (1999) ja "Aurora ja Pietarin serkut" (kuvassa yllä), joka  ilmestyi vuonna 1993 nimellä Pirkko Pekkarinen. Se on ryhmässä "Entisajan elämää". 

Lue, mitä Helsingin Sanomat kirjoitti 18.9.1996 Aurora-kirjoista, kun niistä oli menossa näyttely Rikhardinkadun kirjastossa. 

Irja Båsk: Aurora-tyttökirjatkin osallistuvat piikakeskusteluun.

Lue, mitä  Majlis Quickström kirjoitti  Aurora-kirjoista. Tuffa unga kvinnor. Sommar i Toronto. HBL, 1990-talet

Anna Amnell: Aurora ja Molly. Kirjapaja Lukutoukka -sarja. 1999. Loppuunmyyty. 
Aurora ja Molly 1999 Kirjapaja (nimellä Anna Amnell) on luettelossa ryhmässä "Helsinki lastenkirjoissa"

Kirjassani Aurora ja Pietarin serkut tapahtuu mm niin, että kanadalainen Thomas Austin tulee kosimaan Aurora Koivua ja asuu hotellissa Kauppatorin varrella, nykyisessä kaupungintalossa, jossa tämä näyttely oli. Aurora ja Pietarin serkut (rakkaudentunnustus vanhalle Helsingille)  sisältyy yhteispainokseen "Vaahteralaakson Aurora" (2014) Anna Amnell. Kansien kuvat: Matti Amnell . 

(klikkaa kuva suureksi) Kaikki Aurora-kirjat vierekkäin. Esikoisteoksestani Aurora Vaahteralaakson tyttö otettiin kaksi painosta, 1991 ja 1992.  Se tapahtuu Pohjois-Savossa, Helsingissä ja Torontossa ja vähän Atlantin valtamerelläkin. Aurora ja Villikyyhkysten aika tapahtuu kokonaan Torontossa. 


Kaikki Aurora-kirjani olivat loppuunmyydyt jo viime vuosituhannella. Sen vuoksi otin kolmesta ensimmäisestä kirjsta omalla kustannuksellani yhteispainoksen, jota Books on Demand myy , samoin muut nettikaupat sekä paperikirjana että e-kirjana.

Lue lisää Vaahteralaakson Aurora, Aurora 1-3
kysy kirjastostasi
e-kirja 9789522867247

Mary Marckin kirjat herättivät jo kouluaikana kiinnostukseni Helsinkiin. Lue kirjoitukseni Yhteiskoululaisia Helsingissä
Myös täällä:
Anna Amnell: Yhteiskoululaisia Helsingissä. - Sara Kokkonen: Rasavillejä ja romantikkoja. Rakkaat suomalaiset tyttökirjat. Avain 2013. Luvussa Kersti Bergroth (Mary Marck)/Lukijat kertovat, sivut 72-76.