Hyvää nimipäivää Aurorat

Hyvää nimipäivää Aurora Koivu ja muut Aurorat!
Vuonna 1995 nimi Aurora pääsi almanakkaan. Soitin nimiprofessorille, ja hän sanoi, että 1990-luvun alussa ilmestyneillä Aurora-kirjoillani saattoi olla yhteys nimen suosion kasvuun.

Suosituimmat Vaahteralaakson Aurora -blogissa

yli 11000 views muiden muassa seuraavissa:

Viikin kartano yli 11800 lukijaa
Viikin kartano, Helsinki
Alkujaan Latokartano (Kustaa Vaasan kuninkaankartanoita, 1550). Kuulunut Helsingin yliopistolle vuodesta 1931.





Viikin väentuvan kuisti




 Jugend-ovi. Talo Kauppiaankadulla.
Valokuvauksellisen kauniin Kauppiaankadun varrella on monia kauniita Jugend/Art Nouveau -rakennuksia.
Katso muutkin kuvani, käy kävelyllä Katajannokalla
Jugendia Katajanokalla


Uusgoottinen huvimaja (huvimaja Aulangolla, ks kuva)




Kaakeliuunit Katajanokalla 11000
Katso lisää kuvia





Portti Raaseporissa
Keltaiset talot 11000
Helsingissä, Turussa, Raumalla, Raaseporissa jne

Hyvää joulua yli 900 views. Tämä oli yllätys minulle.


Villa Kivi elokuussa
Villa Kivestä, Helsingin kirjailijoiden talosta on muitakin kuvia. Klikkaa hakusanaa 'Villa Kivi'.

Sivut:Aurora-kirjoista sanottua (otteita kirja-arvosteluista 1990-luvulta ja tältä vuosituhannelta )





Uusin Aurora-kirja on yhteisnide, jossa on kuvia Aurora ja Molly -kirjastani ja "kirje lukijalle" kirjojen synnystä ym,

Aurora-kirjoja jo 25 vuotta

Tilaa ajoissa joululahjaksi Suomen historiasta ja siirtolaisuudesta kiinnostuneelle ystävälle tai omaiselle Aurora-kirjojen yhteisnide. Sopii kaikenikäisille lukijoille. Pehmeäkantinen, 362 sivua, myös e-kirjana. Lopussa kirjailijan sanat lukijoille Aurora-kirjojen synnystä.

Nykyään meidän kirjailijoiden täytyy mainostaa itse omia kirjojamme, sillä vain osasta kirjoja on mainoksia lehdissä. Tämä kirja on omalla kustannuksellani julkaistu yhteisnide Aurora-kirjoistani, joita on luettu  jo neljännesvuosisata. Nämä kirjat myytiin loppuun jo viime vuosituhannella. Niitä on vielä kirjastoissa ja nettikaupoissa. 

Yhteispainosta on myös kirjastoissa. Jos lähikirjastosi ei ole sitä tilannut, pyydä heitä tilaamaan se.

Lue tiedot

Tilaa ajoissa kirjakaupasta, julkaisijalta tai nettikaupoista:
https://www.bod.fi/…/vaahteralaakson-aur…/9789522863553.html
netttikaupoista, myös E-kirjana
http://www.adlibris.com/…/vaahteralaakson-aurora-9789522863…

ks. myös arvosteluja
http://amnellanna.blogspot.fi/2014/01/lyhyesti-anna-amnellin-kirjoista.html

Mitä Aurora-kirjoista sanottiin niiden ilmestyessä:

"--kertojanansiot ovat miljöökuvauksessa, lähes visuaalisissa Kanadan luonnon ja maisemien tunnelmissa." Kerttu Manninen [Aurora - Vaahteralaakson tyttö 1991,1992]

"Vuosisadan alun pikkuporvarillinen pääkaupunki juhlineen, juoruineen ja kommelluksineen on elävänä läsnä. - - Henkilöistä Olga on aidoin. Hän on juuri niin raikas, raju ja mököttävä, kuin vain murrosikäinen tyttö voi olla." Eila Jokinen [Aurora ja Pietarin serkut]

"Kokonaan oma suvaitsevaisuuden ja ihmisarvokysymysten problematiikka kätkeytyy romaanien herrasväen ja palveluskunnan välisiin suhteisiin. Tämä on kummankin romaanin keskeisiä teemoja."
Salla Korpela [Aurora-vaahteralakson tyttö 1991 ja Aurora ja Pietarin serkut 1993]

"Osäkerhet, men även framåtande och äventyrslust samsas inom de tre böckernas pärmar. Olika åldersgrupper serveras internationell underhållning. Här finns möjlig historisk förankring, miljökännedom och insikt i den föräldralösa 18-åringens livsöde och trots det 100-åriga perspektivet tangerar den beresta pedagogen --många dagsaktuella problem. "
Majlis Qvickström, HBL [Aurora ja villikyyhkysten aika 1995]

"Kirjan kerronta on sujuvaa ja mukaansatempaavaa, jännitystäkin löytyy. Sopii hyvin nykynuorten luettavaksi kielenkäyttönsä ansiosa, sillä kirjan kieliasu on loistava." Outi Lievonen, Kirkko ja kaupunki

"Nuortenkirja on tavallisesti kevennetty versio elämän ongelmia, pelkoja ja vastuksia, mutta onnellisesta lopusta pidetään huolta. Sama koskee Auroraa, mutta vanhassa kaavassa ei ole mitään pahaa. On hyvää tekevää pelätä, jännittää ja rentoutua myönteisen lopun riemussa."
Tuula Hortamo, Iisalmen Sanomat

Kaikkien Aurora-kirjojen kannet ja kuvitus on poikani Matti Amnellin (Jr) opiskeluaikanaan tekemää. 

Hyvää nimipäivää Aurorat! 2016

Annoin tytölle mieheni äidin nimen Aurora, ja nimen mukana tuli symboliikkaa: aamunkoitto, uuden vuosisadan ja uuden aikakauden alku, kirjoittamisen alkaminen. Auroran isä - Aug Koivu - sanoo antaneensa tytölleen nimen revontulien mukaan. Ehkä äiti ajatteli prinsessa Ruususta. Hyvänen aika, siitä on kohta 25 vuotta. Vuoden 2014 yhteispainos: Aurora - Vaahteralaakson tyttö (1991, 2. p. 1992): Aurora ja Pietarin serkut (1993): Aurora ja villikyyhkysten aika (1995). Myös e-kirjana. Kuva: Anna Amnell

Auroran kummit ja kaimat

1900-luvun alussa Aurora oli tavallinen tytönnimi Suomessa. Sen huomaa, kun lukee sen ajan kihlaus- ja avioliittoilmoituksia. Vuonna 1904 Lohjan lähellä Nummella syntynyt anoppini sai myös nimen Aurora. Minä en koskaan ymmärtänyt, miksi hän ei käyttänyt sitä etunimenään. Taisi hän kerran sanoa, että se olisi ollut Savossa vähän liian fiini. Mutta oli itsestään selvää, että siitä aikakaudesta kertovan kirjasarjani päähenkilön nimeksi oli tuleva Aurora.

Prinsessa Ruususenkin nimi on Aurora. Hänellä oli iso joukko kummeja. Niin oli 1900-luvun alun tytöilläkin, jopa 12, jotta lapsi ei jäisi heitteille vanhempien kuoltua. Niin on myös minun Aurorallani, ja äidin kuoltua kummit pitävät huolta puoliorvosta tytöstä, jonka isä on karkotettu Suomesta. Kun Aurora palaa kotimaahan, yksi kummitäti antaa rahaa, toiset flanellialushameita, neulomiaan sukkia, lapasia ja villahousuja, joita Ateneumiin opiskelemaan tullut Aurora ei osaa oikein arvostaa.

Myyttien Aurora

Kanadalaiselle Thomasille suomalainen Aurora on kuin myyttinen hahmo, aamunkoiton jumalatar (Eos, Aurora), joka ajaa kultaisilla siivekkäiden hevosten vetämillä vaunuilla tai ratsastaa Pegasoksella. Aurora on kuvattu myös enkelinä, kuten tämän collegen sinetissä. (kaikki linkit eivät enää toimi)

Tärkeintä on Thomasille ajatus, että pohjoismaisessa mytologiassa revontulet ovat valkyyrien kilvistä sinkoavia säteitä, jotka valitsevat parhaat nuorukaiset taistelemaan oikeuden ja hyvyyden puolesta. Se sopii taiteilijan urasta haaveilevalle pojalle. Ja näin Aurora ei olekaan prinsessa, joka nukkuu satavuotista untaan ja odottaa prinssiä, vaan tyttö joka vahvistaa poikaystävänsä itsetuntoa, niin että tämä uskaltaa toteuttaa itseään, paeta suuren viktoriaanisen talon uumenista. Sadut voidaan kirjoittaa uudestaan, tajuaa Thomas. (175-181)

Mitä enemmän luin Aurorasta, sitä paremmin tajusin, miten hyvin tuo nimi sopii 1900-luvun alkuun. Sehän oli uuden aikakauden alku. Siitä odotettiin paljon. Varsinkin suomalaiset haaveilivat, jopa siitä, että Suomi voisi olla itsenäinen. Siinä mielessä vuosi 1905 oli tärkeä. Siitä ei ole kuitenkaan tänä vuonna paljoa puhuttu ainakaan lehdistössä. Ehkä puhuttiin esitelmissä, joita en päässyt kuuntelemaan.

Keisarin ja kapinallisten Aurora

Monille Aurora merkitsee sosialismia, sillä venäläiset sotilaat aloittivat kapinan Aurora-laivalla. Mutta mikä olikaan Aurora-laiva (1897) ennen sitä? Se oli tsaarittaren nimikkolaiva. Se oli mukana Tsushiman meritaistelussa, ja suomalainen kapteeni vara-amiraali Oskar Wilhelm Enqvist toi sen surkeasti päättyneestä Japanin sodasta kotiin Pietariin, jossa siitä tuli kadettien koululaiva. 1906-1912 se teki laivastovierailuja moniin maihin.

Monet suomalaiset tuntevat Aurora-nimen lähinnä Aurora Karamzinista, suomalaisesta kaunottaresta, tsaarittaren hovineidistä, joka naitettiin upporikkaalle venäläiselle miehelle ja joka vanhoina päivinään lahjoitti osan omaisuudestaan Suomeen ja harjoitti hyväntekeväisyyttä.

Köyhä taideopiskelija Aurora Koivu kysyy isältään, miksi hänelle on annettu nimi rikkaan vanhan naisen mukaan. Mutta isä sanoo, että revontulet ovat syynä Aurora-nimeen. Revontulet ovatkin kiehtoneet ihmiskuntaa kaikkina aikoina.

Tuula

Sisareni Tuula kuoli vuonna 2007 syöpään. Hän oli minua yhdeksän vuotta nuorempi, rakas pikkusisko. Tuula oli ulkomuodoltaan esikuvana Auroralle.

Kuten Aurora Tuula suunnitteli myös taideopintoja, mutta tuli kotiin kesken Ateneumin karsintakurssien, kesken päivän, kun eräs - vielä sisareni kuolinvuonna valtionpalkinnon saanut  -  miesrunoilija ja kääntäjä piti opiskelijoille poliittista propagandaa uhkuvan puheen marksilaisuudesta. Se oli myös sortoaikaa, niin kuin Auroran aika, varsinkin Helsingissä, josta Tuula monien lailla muutti pois.

Sisareni kuoleman jälkeen en pystynyt kirjoittamaan moneen vuoteen. Haluan muistaa tänään erityisesti Tuulaa.
Donne: Death, be not proud-- (English & suomeksi)
www.luminarium.org/sevenlit/donne/sonnet10finnish.php

Sunrise in Helsinki

Photo Friday: Panorama
Aurora= aamurusko, sunrise

Aamuvirkku Aurora

"Et voi sulkea taivaan ikkunoita, kun Aurora kurkistaa sieltä kirkkain kasvoin.." kirjoitti James Thompson runossaan auringonnoususta. Auroraan liittyy paljon symboliikkaa, yksi asia on auringonnousu, aamu, kaiken alkaminen. Se sopi minusta hyvin kirjaan, joka kertoo aamuvirkusta tytöstä, joka rientää varhain sunnuntaiaamuisin laaksoon kävelemään, piirtämään ja keräämään kasveja. Suuren kartanon kaikki muut asukkaat ovat vielä nukkumassa. Runoteos on vertauskuva ahkeruudesta.
James Thompson, The Castle of Indolence (1748)

Nämä säkeet inspiroivat minua, kun kirjoitin ensimmäistä kirjaani. Skotlantilaisen Thompsonin runoteos on vaikuttanut romantiikan ajan runouteen (Byron, Keats).

(vrt. myös revontulet, aurora borealis)
Ks Suomen luonnon artkkeli "taivaalliset väriurut2, pylväshaloefekti

Myrsky Aurora-kirjoissa

Olen muokannut tänä keväänä Aurora-kirjojani yhteispainokseksi, ja työ alkaa olla valmis. Olen kuvannut jostain syystä myrskyä kaikissa Aurora-kirjoissani. Olen käyttänyt myös omia kokemuksiani.

 Eivät Olga ja Elisabet pelänneet enää myrskyä, vaan katselivat usein sen alkamista parvekkeeltaan [Terijoen huvilalla]. Ensin linnut lentelivät levottomina edestakaisin puitten yläpuolella. Sitten tuuli alkoi kieputtaa kuivuneita lehtiä ja oksia ja nosti niitä yhä ylemmäksi aivan puitten latvoihin asti. 

  Kun puut alkoivat huojua ja taivas muuttua synkäksi, oli aika rynnätä sisään. Tytöt polvistuivat ikkunan edessä olevalle sohvalle ja toisiinsa nojaten ihailivat salamoita ja kuuntelivat kaatosateen ropinaa kato-

(Aurora ja Pietarin serkut)

Pohjois-Amerikassa sään muutokset ovat olleet aina rajuja. Vanha siirtolainen kertoo laivalla:

Kun olin poikanen, meille tuli eräänä kesänä niin paljon mustia heinäsirkkoja, että ne pimensivät auringon ja söivät kaikki jyvät. Toisena vuonna satoi peukalonpään kokoisia rakeita. Vilja meni lakoon ja oli tulla nälkäkuolema. Kesällä on toisinaan niin kuuma kuin saunassa. Talvella on kylmää kuin Siperiassa. Ei käy pitkäksi aika Amerikassa. Aina jotain tapahtuu, jos ei hyvää niin pahaa, tulee vaikkapa pyörremyrsky ja vie tuvan oven mennessään.

(Aurora –Vaahteralaakson tyttö)

Myrsky on juoneen alkuun paneva voima kolmannessa Aurora-kirjassa. Se alkaa myyttiseltä Niagaralta ja mullistaa laakson reunalla olevan talon ihmisten elämän. Ollaan edelleen 1900-luvun alussa, ensimmäiseen maailmansotaan ja vallankumousten aikaan on vain muutama vuosi:

Kevätmyrsky lähti liikkeelle Niagaralta ja pyyhälsi vaahtopäät aallot kintereillään Ontariojärven toiselle puolen Torontoon. Se repi kattopeltejä, kiskoi puita juurineen ja ravisteli kaupungintalon kellotornia niin kovaa, että kivinen koira irtosi tornin seinämästä ja loikkasi villinä vapauteen. Myrskytuuli riensi sitten kaupungin ulkopuolelle vihreille kukkuloille ja sukelsi syvälle tummaan laaksoon.

  Kyhmyinen villiomenapuu natisi rajuilmassa, muutama kiemurainen oksa taittui ja lensi laakson pohjalla juoksevalle purolle, mutta omenapuu ei murtunut. Se oli kokenut pahempiakin myrskyjä.

  Ukkonen jyrisi ja salamoi. Korkeat sokerivaahterat huojuivat laakson reunoilla, vanha hemlokki kaatui rytisten ja puitten juurilla pesissään kyyhöttävät pesukarhut ja haisunäädät vapisivat pelosta.

  Salamat välähtelivät ja valaisivat laakson reunalla kohoavaa isoa kartanoa. Myrsky alkoi riehua tuulen ja sateen pieksämissä suipoissa torneissa. Valot sammuivat kartanosta. Myrskytuuli kolisutteli kattoa ja kieppui parvekkeilla. Se lennätti ilmaan kokonaisen pilven kuivia oksia ja lehtiä puutarhasta ja kasvimaalta, heitti ne verannoille ja valurautapenkeille ja pujahti sitten alastomien marmorikerubien kannattelemaan sementtiruukkuun nauttimaan kaatosateesta.

(Aurora ja villikyyhkysten aika)

Yhteispainos  ilmestyy tänä vuonna.

Aurora 1-3 (yhteisnide)

Tämän päivän Hesari loi synkän kuvan kirjallisen maailman ahdingosta. Nyt pitää ottaa käyttöön pula-ajan keinot ja uskoa, että ajat vielä paranevat.

Vietän naistenpäivää puuhaamalla näissä merkeissä: Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora. Aurora 1-3, yhteisnide 1990-luvulla ilmestyneistä kirjoistani Aurora Vaahteralaakson tyttö 1991, 2. painos 1992, Aurora ja Pietarin serkut 1993 ja Aurora ja villikyyhkysten aika 1995. Myös eKirja. Noin 400 sivua. Syyskesä 2014.

Mietin, pitäisikö olla kovakantinen vai pehmeäkantinen. Mikä kansikuvaksi?

Vähennänkö murteen osuutta?

Aurora ja Molly on lastenkirja, joka ei tule mukaan yhteisnidokseen, josta tulee 8+ nuoret aikuiset -kirja, oikeastaan kaikenikäisten historianystävien aikamatkapaketti 1900-luvun alkuun.

Vaahteralaakson Aurora ilmestyy elokuussa .
ISBN 978-952-286-355-3 BoD

Tintti-seikkailuissa laiva nimeltä "Aurora"

Lisäkerros?, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Katselemme juuri Tintin seikkailuja TV:stä ja huomasin, että kapteeni Haddockin laivan nimi on Aurora. Uusi kaima Auroralle.

Laiva Aurora on ainakin kirjassa "Ihmeellinen tähti" (1941-42, suomeksi 1961).




Tintti ja Milou-koira menossa Aurora-laivaan.

Aurora-nukke

Aurora-nukke, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Nuken vaatetti Jaana Perttuli.

Näyttely Rikhardinkadun kirjastossa

Kuvassa Jaana Perttulin tekemät nuket Aurora-kirjojen henkilöistä Vasemmalta Pekka, Iida, Aurora ja Thomas.
Lastenosaston pöydälle oli koottu muitakin 1900-luvun alusta kertovia kirjoja.

Nimi Aurora

Tämä tyttö antoi nimen Aurora-kirjoilleni ( ilmestyneet 1991-1999). Hän on Lempi Aurora Amnell, mieheni äiti. Aurora oli hyvin tavallinen nimi Amnellin suvussa. Hän pääsi ylioppilaaksi Lohjan yhteiskoulusta kuten sisarensa ja veljensäkin, ja hänen molemmat kotitalonsa ovat edelleen pystyssä, Nummella sijaitseva lapsuudenkoti ja Lohjalla sijaitseva kouluaikojen koti. Kerron hänen vanhemmistaan Broken Star -blogissani. Hänen isänsä muurarimestari Oskar Amnell rakensi Nummella olevan talon. (yliopiston Muisti-projekti)

Lohjalla oleva talo.

Kuva: Anna Amnell
Oskar Amnell muutti Lohjalle, jotta hänen lapsensa saisivat käydä oppikoulua. Hän osti Terijoelta venäläisen huvilan, dachan, ja pystytti sen Lohjalle. Talo on yhä siellä, kuten yllä olevasta kuvasta näkee.

Mikä vei Lempi Auroran Iisalmeen? Opettajaseminaari Kajaanissa, jossa opiskeli myös komea ja musikaalinen Aaro Pekkarinen. Ks kuvasarja Iisalmi, kirkonkylän koulu.

Lue myös Auroran muista kummeista ja kaimoista Blogisisko-blogistani.
Miten Aurora kirjat syntyivät?

Aurora-kirjat ja autot 1

 
Vanessa ei pidä autoista
 
Ikävystyttävä John Baldwin oli tulossa pelaamaan tennistä. Viimeksi hän oli vienyt Vanessan ajelulle uudessa automobiilissään, mutta se oli pysähtynyt ja Vanessa oli joutunut työntämään autoa.


Vanessa inhosi autoja. Piti pukea päälle ruma pölyviitta ja kasvoille sammakon mulkosilmiä muistuttavat suojalasit. Suu tuli täyteen pölyä, kun ajettiin maantiellä. Mutta John Baldwin rakasti autoja aivan kuin Edward enokin. Pormestarin Rhona, Vanessan ystävä ja koulutoveri, haaveili ostavansa oman auton. Rhona rakasti vauhtia.
Anna Amnell: Aurora. Vaahteralaakson tyttö. Julkaistu nimellä Pirkko Pekkarinen vuonna 1991 (2. painos 1992) Kirjapaja Sisältyy yhteispainokseen Vaahteralaakson Aurora. Aurora 1-3, 2014

Pojat pakenivat sortovuosina Amerikkaan

Taiteilija Jaana Perttulin nuket Pekka ja Iida lähdössä Amerikkaan. Kuva on otettu Rikhardinkadun kirjastossa vuonna 1996 olleesta Aurora-kirjojen näyttelystä "Piikatyttöjä ja herrasneitejä 1900-luvun alun Helsingissä ja Torontossa".  Aurora-kirjat kertovat sortovuosien ajan Suomesta. Katso Hesarissa ollut haastattelu vuodelta 1996.

Helsingin Sanomat kirjoittaa tänään 30.7.2010 "Nuoret miehet pakenivat Venäjän armeijaa Amerikkaan." HS/Kulttuuri/HS 100 vuotta sitten 30.7.2010.

Siirtolaiset olivat minulle tuttuja. Olin kuullut heidän tarinoitaan jo vaihto-oppilaana muun muassa Red Lodgessa, josta Helsingin Sanomissa on kuva, ja varsinkin Kanadassa, jossa olin itse "suomettumista paossa" yhdeksän vuotta.

Nuoria miehiä lähti pakoon asevelvollisuutta Venäjän armeijassa jo 1900-luvun alussa. Pekka Lohi lähdössä siirtolaiseksi Amerikkaan alkukesällä 1905:

Siistiin harmaaseen sarkapukuun pukeutunut poika nosti leveäreunaista huopahattuaan ja kumarsi Auroralle ja Iidalle. Hän heilautti upouuden omatekoisen matka-arkkunsa kevyesti harteilleen ja sanoi:
 – Tsaari käski itään, mutta tämä poika lähti länteen. Pekka Lohi on minun nimeni. Neidit ovat hyviä ja menevät ensin.

Pekka päästi Auroran, Iidan ja Milman edellään Arctica-laivaan, joka oli lähdössä Helsingistä Liverpooliin. Sieltä veisi englantilainen laiva matkaajat Amerikkaan.

Satama oli täynnä siirtolaisiksi lähteviä. Useimmat heistä olivat nuoria poikia ja tyttöjä. Monet olivat riitaantuneet vanhempiensa kanssa, toiset muuten vain lähtivät seikkailuihin. Jotkut olivat tehneet päätöksensä parissa viikossa toisten yllytyksestä. Muutamat vanhemmista miehistä pakenivat velkojaan. Suurin osa lähtijöistä oli kuitenkin nuoria miehiä, jotka olivat kuten Pekkakin lähdössä laittomia sotaväkeen kutsuntoja pakoon.

Edellisvuonna oli tsaari Nikolai säätänyt keisarillisen istuimensa korkeuksista, että Suomen suuriruhtinaskunnan poikia piti valita arvalla sotaväkeen kolmeksi vuodeksi ja lähettää Venäjän maallekin.
Valapattotsaari rikkoi taas Suomen perustuslakia, ja kansa ryhtyi vastarintaan. Pekan kotiseudulla rovasti siirsi ja siirsi kutsuntojen kuuluttamista saarnastuolista, ja kymmenet pojat pakenivat heti Ruotsiin ja osa sieltä Amerikkaan.

Vanha tohtori Lundén kieltäytyi tutkimasta kutsuntoihin tulleita ja kuoli sydänkohtaukseen mielenjärkytyksestä. Pekan kotitalon rengille oli rovasti väärentänyt syntymäajan papintodistukseen, taputellut nimismiehen kanssa olalle ja neuvonut tulemaan takaisin kotimaahan, kun olot olisivat rauhoittuneet.
Pekka oli ostanut passiivisen vastarinnan miehiltä Seinäjoelta väärennetyn passin viidellä markalla ja Amerikkaan päästyään aikoi lähettää sen rippikoulukaverilleen, jotta hänkin saisi lähteä sillä Suomesta pois. Silloin olisivatkin kaikki kylän pojat paenneet Amerikkaan.
Lompakkonsa Pekka oli ommellut povitaskun vuoriin kiinni. Hän aikoi pitää rahansa visusti piilossa. Hän oli kuullut kerrottavan petkuttajista, jotka yrittäisivät perillä Amerikassa muka auttaa rahanvaihdossa ja veisivät tyhmän siirtolaisen rahat sen siliän tien.

Pekka aikoi palata kotiin rikkaana miehenä, kuten moni Pohjanmaan poika oli tehnyt jo kauan ennen sortovuosia. Pekan kotiseudulla monet sanoivatkin, että ei se ole mikään mies, joka ei ole Amerikoissa käynyt.
---
Ote kirjastani "Aurora, vaahteralaakson tyttö. " 1991, 1992. Kirjapaja. Julkaistu nimellä Pirkko Pekkarinen
Yhteisnide "Vaahteralaakson Aurora", nimellä Anna Amnell, 2015 BoD. Sisältää kolme ensimmäistä Aurora-kirjaa.
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/02/28/amerikansuomalaiset-kultaa-vuolemassa

Aurora-nukke näyttelyssä

Aurora-nukke näyttelyssä
Originally uploaded by amnellanna
Jaana Perttulin Aurora-nukke pääsi lehteen, kun Aurora-kirjoista oli näyttely "Palvelustyttöjä ja herrasneitejä 1900-luvun alussa Torontossa ja Helsingissä.
Rikhardinkadun kirjastossa 1990-luvulla.

1900-luvun alun pulpetti

Tämä 1900-luvun alun pulpetti on esillä Nummelan koulussa. Siinä olisi voinut istua samalla seudulla asunut anoppinikin, jonka kaimaksi kirjojeni Aurora tuli.

Aurora, vaahteralaakson tyttö. Kummit ja kaimat

Aurora, vaahteralaakson tyttö. 1991 (2. painos 1992)
Kansi: Matti Amnell

1900-luvun alussa Aurora oli tavallinen tytönnimi Suomessa. Sen huomaa, kun lukee sen ajan kihlaus- ja avioliittoilmoituksia. Vuonna 1904 Lohjan lähellä Nummella syntynyt anoppini sai myös nimen Aurora. Minä en koskaan ymmärtänyt, miksi hän ei käyttänyt sitä etunimenään. Taisi hän kerran sanoa, että se olisi ollut Savossa vähän liian fiini. Mutta oli itsestään selvää, että siitä aikakaudesta kertovan kirjasarjani päähenkilön nimeksi oli tuleva Aurora.

Prinsessa Ruususenkin nimi on Aurora. Hänellä oli iso joukko kummeja. Niin oli 1900-luvun alun tytöilläkin, jopa 12, jotta lapsi ei jäisi heitteille vanhempien kuoltua. Niin on myös minun Aurorallani, ja äidin kuoltua kummit pitävät huolta puoliorvosta tytöstä, jonka isä on karkotettu Suomesta. Kun Aurora palaa kotimaahan, yksi kummitäti antaa rahaa, toiset flanellialushameita, neulomiaan sukkia, lapasia ja villahousuja, joita Ateneumiin opiskelemaan tullut Aurora ei osaa oikein arvostaa.

Myyttien Aurora

Kanadalaiselle Thomasille suomalainen Aurora on kuin myyttinen hahmo, aamunkoiton jumalatar (Eos, Aurora), joka ajaa kultaisilla siivekkäiden hevosten vetämillä vaunuilla tai ratsastaa Pegasoksella. Aurora on kuvattu myös enkelinä, kuten tämän collegen sinetissä.

Tärkeintä on Thomasille ajatus, että pohjoismaisessa mytologiassa revontulet ovat valkyyrien kilvistä sinkoavia säteitä, jotka valitsevat parhaat nuorukaiset taistelemaan oikeuden ja hyvyyden puolesta. Se sopii taiteilijan urasta haaveilevalle pojalle. Ja näin Aurora ei olekaan prinsessa, joka nukkuu satavuotista untaan ja odottaa prinssiä, vaan tyttö joka vahvistaa poikaystävänsä itsetuntoa, niin että tämä uskaltaa toteuttaa itseään, paeta suuren viktoriaanisen talon uumenista. Sadut voidaan kirjoittaa uudestaan, tajuaa Thomas. (175-181)

Mitä enemmän luin Aurorasta, sitä paremmin tajusin, miten hyvin tuo nimi sopii 1900-luvun alkuun. Sehän oli uuden aikakauden alku. Siitä odotettiin paljon. Varsinkin suomalaiset haaveilivat, jopa siitä, että Suomi voisi olla itsenäinen. Siinä mielessä vuosi 1905 oli tärkeä. Siitä ei ole kuitenkaan tänä vuonna paljoa puhuttu ainakaan lehdistössä. Ehkä puhuttiin esitelmissä, joita en päässyt kuuntelemaan.

Keisarin ja kapinallisten Aurora

Monille Aurora merkitsee sosialismia, sillä venäläiset sotilaat aloittivat kapinan Aurora-laivalla. Mutta mikä olikaan Aurora-laiva (1897) aikaisemmin? Se oli tsaarittaren nimikkolaiva. Se oli mukana Tsushiman meritaistelussa, ja suomalainen kapteeni Monille Aurora merkitsee sosialismia, sillä venäläiset sotilaat aloittivat kapinan Aurora-laivalla. Mutta mikä olikaan Aurora-laiva (1897) ennen sitä? Se oli tsaarittaren nimikkolaiva. Se oli mukana Tsushiman meritaistelussa, ja suomalainen kapteeni vara-amiraali Oskar Wilhelm Enqvist toi sen surkeasti päättyneestä Japanin sodasta kotiin Pietariin, kotiin Pietariin, jossa siitä tuli kadettien koululaiva. 1906-1912 se teki laivastovierailuja moniin maihin.

Monet suomalaiset tuntevat Aurora-nimen lähinnä Aurora Karamzinista, suomalaisesta kaunottaresta, tsaarittaren hovineidistä, joka naitettiin upporikkaalle venäläiselle miehelle ja joka vanhoina päivinään lahjoitti osan omaisuudestaan Suomeen ja harjoitti hyväntekeväisyyttä.

Köyhä taideopiskelija Aurora Koivu kysyy isältään, miksi hänelle on annettu nimi rikkaan vanhan naisen mukaan. Mutta isä sanoo, että revontulet ovat syynä Aurora-nimeen. Revontulet ovatkin kiehtoneet ihmiskuntaa kaikkina aikoina.

Toivon, että tämä kirjoitus vastaa muutamiin kysymyksiin. Aurora-nimi on suosittu kaikkialla maailmassa.

Tämä Aurora-blogi on toiminut vuodesta 2006 tässä osoitteessa. Sitä ennen oli kaksikin versiota Aurora-blogista, mutta siirsin niistä aineiston tähän, kun Blogger vakiintui.

Alkuperäinen kirjoitus oli Blogisisko-blogissa

Lisäys

Auroraan on vaikuttanut paljon pikkusiskoni Tuula sekä taiteellisuutensa, tarmonsa että varsinkin ulkomuotonsa puolesta. Pienikokoinen, hento, tarmokas ja kaunis. Sisareni kuoli vuonna 2007.