Aurora on siirtolainen ja paluumuuttaja

Eräänä päivänä hakkasin Torontossa keittiön pöydän ääressä punaista kirjoituskonettani ja näin mielessäni kolmiulotteisena, kuin monivärisenä hologrammina vaalean tytön, joka pyyhki pölyjä viktoriaanisessa kartanossa. Annoin tytölle nimen Aurora ja aloin kirjoittaa. Muutimme takaisin Suomeen yhdeksän vuoden siirtolaisuuden jälkeen ja jatkoin kirjaani uudesta suomalaisesta Aurorasta, sortovuosien tytöstä, joka joutuu muuttamaan vuonna 1903 Kanadaan etsimään Suomesta karkotettua isäänsä. Syntyi Aurora vaahteralaakson tyttö (1991, 2. painos 1992.)

4.8.2013

Mustien historiaa Aurora-kirjoissa

Aurora_1999_00014 by Brin d'Acier
Aurora_1999_00014, a photo by Brin d'Acier on Flickr.
"Näkymätön" Nooa ja hänen kissansa Toby Matti Amnellin (Jr) piirtämänä kirjassani Aurora ja Molly (1999)

Jostain syystä kukaan ei ole maininnut Aurora-kirjoista kirjoittaessaan, että niissä käsitellään mustien asemaa Yhdysvalloissa ja Kanadassa.

Asuin yhdeksän vuotta monikulttuurisessa Kanadassa ja sitä ennen olin teini-ikäisenä vaihto-oppillaana Yhdysvalloissa. Totuin erilaisiin ihmisiin.

Oli luonnollista, että nuortenkirjoissani kerrottin myös muista kuin eurooppalaisista ihmisistä. Mutta kaiken tuli tapahtua 1900-luvun alun maailmassa.

Joku on moittinut, että kirjoissani ei kerrota intiaaneista, vaikka heistä kerrotaan jo kirjan ensimmäisellä sivulla. Lisäksi siirtolaiset laivalla keskustelevat elämästä intiaanien naapureina.

1900-luvun alun Torontossa oli Aurora-kirjojen tapahtuma-aikaan eli 1900-luvun alussa (vain Aurora ja Pietarin serkut tapahtuu Suomessa) muidenkin kulttuurien ja rotujen edustajia, vaikka britit olivat enemmistö. Kiinalainen poika tuo pyykin pesulasta, joita kiinalaiset pitivät siihen aikaan Torontossa.

Nooa Washington on mukana myös kirjoissa Aurora, vaahteralaakson tyttö (1991, 1992) ja Aurora ja villikyyhkysten aika (1995). Aurora ystävystyy Nooaan, vaikka Nooa on nuorempi kuin Aurora. Nooan kautta kerrotaan siitä, kuinka orjuuden aikana mustaa väestöä pakeni Kanadaan ns. maanalaista rautataietä eli piilotalojen kautta. Myös Molly kiintyy Nooaan. Toby, jonka esikuvana oli meidän samanniminen kissamme, on Nooan kissa.

Kerron myös mustien elämästä 1900-luvun alun Torontossa. Minulla oli onnea, sillä Torontossa oli juuri 1980-luvun lopulla näyttely, jossa kerrottiin siitä. Oli kuvia arjesta ja juhlista. Oli kuva orkesterista ja koulusta. Kuvien alla oli selitys, ja näyttelyyn liittyi kirja.

Nooan ihanne on musta lääkäri, joka tunsi Abraham Lincolnin ja sai häneltä hartiahuivin, jota Lincoln oli käyttänyt. Tositarina, todellinen henkilö. Noa rakastaa kirjoja ja lukemista ja haaveilee ryhtyvänsä lääkäriksi.

Nooan iso-isoisä on kartanon puutarhuri. Hänet ryöstettiin lapsena Afrikasta ja myytiin orjaksi. Nykyään tiedämme, että ryöstön teki todennäköisesti jonkun toisen heimon jäsen.

Ihmettelen vieläkin, miksi Nooa on ollut näkymätön Aurora-kirjoja arvostelleille. Radiohaasttatelussa kylläkin haastattelija ihmetteli sitä, että musta poika luki kirjaa. Hän oli kuitenkin huomannut Nooan.

Lisäys  2014: "Spadina Museum was awarded the Ontario Museum Association Award of Merit in conjunction with Dawn Roach Bowen for their Black History Month programme Meet Mrs. Pipkin in 2002. Mrs. Pipkin was a laundress at the Spadina house in the 1860s, where she came after escaping slavery in the United States."
[Rouva Pikin, Spadian musta pyykkäri oli paennut orjuutta Amerikasta !860-luvulla]

vrt Monenlaisten lasten Suomi. HS/Kulttuuri 4.82013

P.S. Aurora-kirjat ovat loppuunmyytyjä. Ne alkavat loppua kirjastoistakin. Koska minulla on niiden oikeudet, olen alkanut miettiä , pitäisikö minun ottaa itse niistä uudeta painokset.

3 kommenttia:

  1. Kiitos postauksesta, Anna!
    Kirjat kuluvat kätössä, lastenkirjat ehkä muita enemmän.

    Olisihan se hyvä, että kirjojasi olisi myös saatavina vielä nykyäänkin uusille lapsisukupolville:)

    VastaaPoista
  2. Ei ikään ole kirjailijasta hauskempaa kuin nähdä loppuunluettu kirjansa. Mutta lukijakunta uusiutuu nopeasti.

    VastaaPoista
  3. Yhteispainos ilmestyy syyskesällä 2014. Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora (Aurora 1-3)

    VastaaPoista