Toronton Yliopiston arvokkaan University Colllegen porraskaiteessa on tämä lohikäärme. Sen kuvasi Aurora-kirjojen kuvittaja Matti Amnell opiskellessaan University Collegessa.
Aurora ja Mary tekevät aamusiivousta:
- Mikäs sinua naurattaa? Mary kysyi. Muistakin, ettet hihitä, kun mennään lakaisemaan paraatiportaita. Rouva on herkkäuninen ja valittaa, että vaikka hänellä on korvatulpat korvissaan, hän herää meidän harjojemme rapinaan.
Kyllähän Aurora tiesi, että tässä talossa piti olla aina hiljaa. Hän otti kengät jalastaan ja hiipi Maryn jäljessä sukkasillaan portaita ylös. Polvillaan kontaten he harjasivat portaita peittävän maton pehmeällä harjalla. Sitten he pyyhkivät huolellisesti pölyt sorvatuista kaidepuista. Porraskaiteen alapäähän oli kaiverrettu lohikäärme, jolla oli kiemurainen häntä. Mary inhosi sitä ja käänsi kasvonsa poispäin, kun Aurora siveli kauniisti veistettyä lohikäärmettä pölyrätillään hitaasti ja hartaasti.
Aurora. Vaahteralaakson tyttö. 1991 (2. painos 1992)
Vaahteralaakson Aurora 2014 (yhteispainos)
Tämä lohikäärme on mukana myös kirjassa Aurora ja Molly, jossa siitä on Matin tekemä piirroskuva.
Aurora-blogi. Anna Amnellin Aurora-kirjat ja 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun kulttuuri.
31.10.2008
24.10.2008
Ruskaa Torontossa
Toronton yliopiston University College huokuu 1800-luvun ja jopa keskiajan tunnelmaa rakennustyylissään. Kirjojeni kuvittaja Matti Amnell (Jr) opiskeli tässä yliopistossa.
10.10.2008
Helsinki 1900-luvun alussa
Helsinki_2008_10_07_0396
Originally uploaded by Brin d'Acier
Kuvan otti kesällä 2008 Matti Amnell, Aurora-kirjojen kuvittaja. klikkaa kuvaa ja käy katsomassa sitä suurempana.
5.10.2008
Aurora Pariisissa
Aurora asuu Pariisissa opiskellessaan Luxemburgin puiston lähellä olevassa amerikkalaisessa tyttöjen asuntolassa, samassa jossa tyttäreni asui Sorbonnessa opiskellessaan.
Ensimmäisessä Aurora-kirjassa Thomas Austin opiskelee Pariisissa. Toisessa Aurora opiskelee taidetta Ateneumissa Helsingissä ja saa palkinnoksi kalastaja-aiheisesta Punavuori-maalauksestaan stipendin Pariisiin.
Tarkoitukseni oli kirjoittaa kolmanneksi kirja "Aurora Pariisissa", jossa kihloissa olevat Aurora ja Thomas opiskelevat Pariisissa. Se olisi ollut suuritöinen kirja, kokopäivätyön ohella en sitä olisi jaksanut kirjoittaa. Sitten lama söi Aurora-kirjojen jatkumisen. Toista Aurora-kirjaa piti jo lyhentää, jotta säästyisi paperia!
Minulla on matkalaukullinen aineistoa 1900-luvun alun Pariisista. Ehkä kirjoitan vielä sen kirjan. Sekä tyttäreni että poikani ovat opiskelleet Pariisissa, samoin miniäni. Pariisi on osa meidän perheen elämää, sillä lapset kävivät meidän vielä Suomessa asuessamme ranskalaista koulua.
Ennen Kanadaan lähtöä olimme koko perhe yhdessä myös Pariisissa sanomassa hyvästit Euroopalle - niin kuin luulimme - ja asuimme Rue des Ecoles-kadun varrella erään hotellin ylimmässä kerroksessa. Yhtäkkiä avoimesta ikkunasta kuului kovaa meteliä. Ryntäsimme kaikki ikkunaan. Ihmiset huusivat "Au voleur! Au voleur!" ja ajoivat takaa mustabaskerista miestä.
- Ihan niin kuin meidän ranskan kirjassa, huokasi 12-vuotias tyttäremme onnellisena.
Haluatko kokeilla, miltä tuntuu puhua ranskaa? Kuuntele tavallisimpien ilmausten ääntämistä ilmaiseksi. Kuuntelemalla oppii parhaiten. Muista, että kertaus ja toisto ovat kielen oppimisessa tärkeää.
Thomas Pariisissa
Pariisi 1903 (kuva)
Thomas Austin on Euroopan matkalla nuoren enonsa Edwardin kanssa vuonna 1903.
Tekstinäyte kirjastani Aurora. Vaahteralaakson tyttö. 1991 (2.painos 1992) ja Yhteisniden Vaahteralaakson Aurora 2015:
Pariisi oli Thomasille tuhannen ja yhden yön maailma. Hän rakasti kaikkea Pariisissa. Aamuisin hän heräsi katukauppiaitten huutoihin ja avasi ranskalaiset ikkunat selkoselälleen. Hän hotkaisi maitokahvin ja voisarvet ja kiiruhti torille, joka oli täynnä värejä, tuoksuja, ääniä ja muotoja. Mestarikokit olivat tulleet sinne jo aamuvarhain valitsemaan ravintolaansa parhaat kalat, vihannekset ja hedelmät.
Pieni musta luonnoslehtiö taskussa ja Baedeker* kainalossa Thomas puikkelehti Pariisin uusilla leveillä bulevardeilla, jotka olivat puolen päivän aikaan täynnä ratsastajia, hevosrattaita, hevosten vetämiä monikerroksisia raitiotievaunuja ja jopa kimaltelevia bensiinintuoksuisia automobiileja, jotka kiehtoivat varsinkin Edwardia.
Thomas ajoi polkupyörällä Boulognen metsässä ja käveli Seinen rannalla etsien lempikirjojaan vanhojen kirjojen myyntikojuista. Hän osti kuumia kastanjoita katukauppiaalta ja ajoi kahden hevosen vetämässä raitiotievaunussa Montmartrelle. Hän piirsi siellä kuvia tuulimyllyistä ja nuorista pariisittarista, jotka asettivat kukkakimppuja sen pienen talon portaille, jossa Taiteilijaelämää-oopperan sankarittaren Mimi Pinsonin kerrottiin eläneen.
Thomasia kiehtoi kiihkeä jännitys Pariisin taidegallerioissa, joissa oli aina jotain uutta ja kapinallista nähtävänä. Hän vietti päiväkausia Louvressa, piirsi ja käveli huoneesta toiseen. Taiteilijakorttelien kahviloissa istuessaan hän sai olla juuri se ihminen, joksi hän oli syntynyt. Hän tunsi itsensä kylläkin sivistymättömäksi ja kömpelöksi tyylikkäitten ja terävä-älyisten pariisilaisten elämää seuratessaan, mutta viihtyi siitä huolimatta paremmin eurooppalaisten kuin maanmiestensä parissa.
Valokuvia 1900-luvun alun Pariisista (maailmannäyttely 1900)
Baedeker* = Pariisin matkaopas
Pariisi
Paris_1988_January_074
Originally uploaded by Brin d'Acier
Pariisissa ovat opiskelleet monet suomalaiset taiteilijat. Kuvia Pariisista, Aurora-kirjojen kuvittajan lempikaupungista.
http://www.flickr.com/photos/brindacier/sets/72157606628752183/
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)