ANNA AMNELLIN AURORA-KIRJAT: Jäätelön historiaa

ANNA AMNELLIN AURORA-KIRJAT: Jäätelön historiaa: Ice-cream parlour at a miniature exhibition Jäätelöbaari 1900-luvun alussa (asetelma miniatyyrinäyttelyssä Torontossa) Kuva: Anna Amnell ...

1800-luvun rakennnuskulttuuria Englannissa

Viktorian ajan rakennus. Blyth, Northumberland
Kuva: Mimi Amnell

Lehmien nimet

 Lehmä astelee arvokaasti kulkueessa Sveitsissä, jossa arvostetaan maataloutta.

Ainakin ennen aikaan lehmillä oli ihanat nimet. Teini-ikäiselle tädilleni lehmät olivat lemmikkieläimiä. Hän harjasi niiden otsatukkia. Sisarvainaani anoppi (Olavi Paavolaisen naapuri) ei mennyt  keskikoulun jälkeen Terijoella lukioon, vaan karjakkokouluun, sillä hän tykkäsi niin paljon lehmistä. Evakkona hän päätyi Iisalmelle (Sandelsin) Partalan Moisioon emännäksi.

Lue Iida ja lehmien nimet - jotka löysin Haiharan museosta.

Laivassa matkalla Kanadaan Iidalle tuli koti-ikävä:

”Hänelle tuli ikävä pihlajan ja juhannusruusun tuoksua ja pääskysiä, jotka rakentavat pesäänsä kotimökin räystään alle. Ruiskukkaa työntyy pellon reunalla ja mesimarjat kukkivat kohta ojan pientareella. Maistaako hän enää koskaan mesikkaa?

Entä Kettulan talon lehmät? Hoitavatkohan toiset tytöt niitä hyvin? Keräävätkö niille horsmia radan varrelta? Jutteleeko niille nyt enää kukaan? Iida oli kammannut otsatukatkin lehmiltä ja puhunut niille lempeästi.

Iida itki hiljaa ja tuuditti itsensä uneen muistelemalla kutakin lehmää nimeltä: Rusina, Ihana, Papuna, Onnenkukka ja Prinsessa, Unelma, Mustikka, Omena ja Sitruuna, Heluna, Kielo, Pilkku, Nunna, Mamselli ja sen pieni vasikka Nuppu.”

Vaahteralaakson Aurora, yhteispainos Aurora 1-3,  2014 - Osa I ”Aurora, vaahteralaakson tyttö" (1991, 2. painos 1992),” sivu 50.

Art Deco and art nouveau in Britain

Art deco in Newcastle-upon-Tyne, UK, Photo: Mimi Amnell

Runotytöt rakastivat Eino Leinoa jo Auroran aikaan

Vappu Eino Leinon kanssa, a photo by amnellanna on Flickr.

Tämä olisi ollut mieleen Auroran serkulle Olgalle, joka ihaili Einoa Leinoa, 1900-luvun alun Suomen suosittua runoilijaa:

Aurora riensi torin poikki ja pitkin Etelä-Esplanadia, jossa kyyhötti 
vielä pari puutaloa ylpeitten kivilinnojen lomassa.

  - Kato, Eino Leino rouvansa kanssa, kuuli Aurora jonkun
 kuiskaavan takanaan. Vastaan tuli käsikynkkää kävelevä nuoripari, 
joka näytti olevan kaikkien mielenkiinnon kohde.

  Nainen oli kaunis, hänellä oli mantelinmuotoiset silmät, 
hienosti kaartuva suu ja tukka "tumma kuin yö", niin kuin Leino 
oli itse jossain kirjoittanut. Se oli Freya Schoultz, 
jonka kanssa nuori runoilija oli mennyt äskettäin naimisiin 
kolmen vuoden kihlausajan jälkeen.

  Eino Leino itse ei ollut koreudella pilattu. Hän oli pulleanaamainen, 
ja vaatteet roikkuivat hänen päällään, mutta mikä tyyni ja 
rauhallinen ilme, niin lämmin ja valoisa! 
Tuolta näyttää siis mies, joka tietää olevansa nero, 
ajatteli Aurora.

Ote kirjastani  "Aurora ja Pietarin serkut" 1993. 
Loppuunmyyty. Kirjastoissa. 
Yhteispainos Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora. Aurora 

1-3 ISBN 978-952-286-355-3

2014 myynnissä nettikaupoissa. Kysy kirjastostasi.

(Kirjoitin kolme ensimmäistä kirjaani nimellä Pirkko Pekkarinen)

Vappusalko, juhannussalko Englannissa ja Pohjoismaissa

Englantilaisia lapsia juhlimassa toukokuun ensimmäistä päivää vappusalon ympärillä. Maypole (vappusalko, juhannussalko) pystytettiin kylän tai kaupungin keskelle useimmissa maissa toukokuun ensimmäisenä päivänä. Salko saattoi olla kauniisti koristettu kuten yllä olevassa kuvassa, joka on Victorians-opetussivuilta.
Suomessa ja muissa pohjoisissa maissa juhlasalko pystytetään vasta juhannuksena. Koristelu tuo mieleen vappuhuiskan!

 

Perinteinen Maypole eli vappusalko voi olla tällainenkin.