Paljon onnea 100-vuotiaalle Virolle!

kuva on Suomen historia -sivulta

Varhain aamulla

Vastapäisten talojen värit varhain aamulla erkkerin pitsiverhojen yläosassa. Verhokangas on turkkilaista, malli viktoriaaninen. Idea on sama kuin itämaisissa taloissa: ikkunasta näkee ulos, mutta sinne ei näy sisään. Viktorian aikaan suosittiin ikkunoissa moninkertaisia verhoja: sivuverhoja, pitsiverhpja, kappoja. Verhot suojasivat huonekaluja ja mattoja haalistumasta. En ole nähnyt näitä sävyjä aikaisemmin.

Historian elävöittämistä

Turisteille tarjotaan mahdollisuus kuvauttaa itsensä tietyn aikauden henkilöiden kanssa. tässä 1700-luvun alun muotia Pietari Suuren ajalta,

Art nouveau -colours

Kaunis Jugend huvila vuodelta 1906 Shektel
kymmniä kuvia tästä kauniista Jugend-huvilasta





Art nouveau -mansion in Moscow.
Ryabushinsky mansion (1906) (F. Shektel)

Uudet värikollaasit

Hyvää ystävänpäivää!

'Henri Martin' Centifoliamuscosa, sammalruusut 

Laffay, Ranska 1863

Meilahden arbotretum

"Tomorrow is Saint Valentine's day,

All in the morning betime,

And I a maid at your window,

To be your Valentine."

Shakespeare: Romeo & Juliet

Miksi suomalaiset vihasivat venäläisiä emigranttteja?

Aurora ja Pietarin serkut -kirjan Olga on venäläinen maahanmuuttaja vuonna 1905. Häntä ryssitellään ja kiusataan koulussa. Vielä enemmän vihattiin Suomessa vallankumouksen jälkeen tulleita pakolaisia. 

On kummallista, että suomalaiset kohdistivat vihansa juuri venäläisiin pakolaisiin, jotka olivat kommunismin uhreja. Heitä ei vihattu muualla yhtä paljon kuin Suomessa. On liikuttavaa lukea näiden ihmisten elämästä.

Näitä pakolaisia vihattiin niin paljon, että Mannerheimkin joutui salaamaan suomalaisilta yhteytensä venäläisiin emigrantteihin, joita hän auttoi monin tavoin taloudellisesti ja muutoinkin.

Emigrantteja levisi vallankumouksen jälkeen kaikille maailman kulmille. Ensin pakenivat oppineet ja varakkaat, mutta heidän jälkeensä pakeni ihmisiä kaikista yhteiskuntaluokista ja kaikkialta Venäjältä. 

Ainahan on puhuttu kenraaleista, jotka päätyivät autonkuljettajiksi ja hissinkuljettajiksi Pariisiin, mutta on unohdettu, että suurin osa vallankumosta paenneista oli tavallisia ihmisiä, jotka menettivät isänmaansa, kotinsa ja kaiken omaisuutensa. Pahinta oli menettää kokonaan menneisyytensä ja kotimaansa.

Ks. Leonid & Marina Vlasov: "Gustaf Mannerheim ja valkoiset emigrantit. Historia kirjeissä." 2007 Suom. Jukka Mallinen'
Myös Natalia Baschmakoffin ja Marja Leinosen teos "Russian Life in Finland 1917-1939: Local and Oral History."(2001).