Aurora-blogi

31.3.2018

Kevään merkkejä

Kevään merkkejä
Viime vuonna leskenlehtiä tuli vasta 27.4. Miten tänä vuonna?

Luonto yhdistää meidät menneisyyden ihmisten kanssa.

Kevään vihreys virkistää

Aurinko lämmittää vanhoja taloja niin kuin sata vuotta sitten.

Kevät Töölönlahdellakin on sama kuin ennenkin

Kevät Kaivopuistossa. Monet asiat ovat Helsingissä samaa kuin ennen.

Puissa on jo silmuja, ruoho vihertää. 1900-luvun alun perhe kevätasuissa. Erik Tryggelin: Läsflickor (rippikoulutyttöjä, 1903-1905 eli Aurora-kirjojen aika). Pohjoismainen museo Tukholma. Nordiska Museet
Isoilla tytöillä ja äidillä on pitkä hame, nuorimmalla pikkutytön asu, lyhyt hame.
(Tämä on yhtenäinen maalaus, mutta se on lasin takana kuin paneeleina, joten jouduin tekemään siitä kollaasin.)

26.3.2018

Juhlapäivän kahvitarjoilu

1900-luvun alussa tulivat muotiin kahvikutsut. Näin läntisessä naapurissamme Ruotsissa. Pohjoismainen museo. Nordiska Museet.

Hyvin koulutettu ja taitava sisäkkö loi joustavan ja mukavan tunnelman niin kuin nykyajan tarjoilija. Hänellä on kaunis asu. Kun hän menee naimisiin, hän osaa jatkaa kodissaan juhlatapoja, joita on oppinut työpaikassaan. Kahvipöytä ja seitsemän sorttia leivonnaisia levisi koko maahan, sillä naiset olivat ennen taitavia leipomaan pullarinkilät ja maustekakut. Kahvipöytä kotona leivottuine herkkuinen on kuulunut suomalaiseen kulttuuriin viime aikoihin asti.

13.3.2018

Lystikkäät luppakorvat

Kanadassa asuessani olin vuosina 1983-1988 kolumnisti puolueettomassa ja riippumattomassa viikkolehdessä: Se ilmestyi Torontossa ja oli suurin suomalaislehti Kanadassa. Kirjoitin joka viikkoa paitsi kesälomalla, jolloin olimme koko perhe yleensä pitkällä telttailu- ja kaupunkimatkalla ei puolilla Yhdysvaltoja.

Kirjoitin pienellä punaisella kirjoituskoneellani hyvin nopeasti. Sen huomaa siitäkin, että heti ensimmäisessä lauseessa on jäänyt korjaus tekemättä: Sana 'eräs' olisi pitänyt poistaa. Pirkko Pekkarinen (=Pirkko Anna Amnell) Vapaa Sana 18.6.1987. Seuraavana vuonna muutimme takaisin Suomeen.