Kihlapari vuonna 1906

Kuninkaan puhe - elokuvan puheterapeutti Lionel Logue ja hänen morsiamensa Myrtle Gruenert kihlajaiskuvassaan vuonna 1906. Perth, Australia.
Logue with Myrtle Gruenert in 1906

Vanhaa Arkangelia

Ulkoilmamuseossa on vanhaa kulttuuria. Kuvat Arkangelista: Joonas Heiskanen, joka oli siellä viikonloppumatkalla. 

Vanha puutalo Arkangelin keskustassa.

Vanhasta Arkangelista kertoo muistelmateos "Talo Vienanjoen varrella". Sen kirjoittaja Eugenie Fraser haastattelussa. Venäläissyntyinen Fraser eli lapsuutensa Arkangelissa ja pakeni äitinsä ja sisarensa kanssa äidin kotimaahan Skotlantiin vallankumouksen jälkeen.

Kirjailija Kirsti Ellilä on ollut Arkangelissa kirjallisuusprojektin vuoksi. Seuraa Arkangel-kirjoituksia hänen blogistaan. Saat tietää, millainen on Arkangeli tänään.

Moottoripyörä 1900-luvun alusta

Wanderer-moottoripyörämainos vuodelta 1905 via Kävelyllä

Nokia 1900-luvun alussa

Nokian mainos vuodelta 1905. Vuonna 1865 Fredrik Idestam perustaa puuhiomon Nokialle Nokian virran rannalle.  (Heikki Saari: Tanner tömisee. Seura 24.2.2011)

Aurora-kirjat ja Bookcrossing

Bookcrossing-sivuilla Aurora-kirjoistani (mm Kemppu 2.3.2010, Lukutoukkanen 7.7.2010)
ja http://www.bookcrossing.com/journal/8369837/

Aurora, Vaahteralaakson tyttö alkaa Donjoen laaksosta. Kerron muun muassa siitä, miten Thomas juoksee teini-ikäisenä laaksossa vaahteroiden keskellä, hän mm vertaa ihmisiä vaahteroihin,  jotka alkavat tuottaa vasta vanhoina. Aurora ja Thomas tapaavat useita kertoja laaksossa. Kirjan lopussa Aurora ja Thomas hyvästelevät toisensa lumisessa laaksossa. Kirja "Aurora ja villikyyhkysten aika" alkaa laaksossa raivoavasta myrskystä. Voidaan sanoa, että laakso on eräs Aurora-kirjojen päähenkilöistä.

Maatiainen on ikkuna menneeseen maailmaan

"Maatiainen ry on perustettu vuonna 1989.Yhdistys pyrkii säilyttämään vanhat viljely- ja koristekasvit
sekä alkuperäiset kotieläinrodut eli maatiaiskasvit ja -eläimet.
Lisäksi yhdistys haluaa vaalia perinnemaisemia."
Maatiainen-lehteen voi tutustua netissä.

Vanhan ajan puhelin

Kun puhelin oli uusi asia.

Aurora-kirjat ja autot 7

Tämä on varsinainen ystävänpäivälöytö. Järjestelin kirjoja ja löysin kirjan, jonka sain mieheni työtoverilta siihen aikaan, kun kirjoitin ensimmäistä Aurora-kirjaani. Kirjoittaja Mirja Alhola (1907-1999 Tuusula) kertoo omakustannekirjassaan vanhemmistaan ja sukulaisistaan. Yllä olevassa kuvassa on hänen Amerikkaan siirtolaiseksi muuttanut setänsä Janne (Johan) Alhola, entinen Alcen.
Valokuvan alla olevassa tekstissä Mirja Alhola kertoo: " Janne ja Anna Amerikassa. Kuva on täynnä rekvisiittaa. Auto on valokuvaamon. Taustalla oleva maisema on kulissi. Kukkapensaskin näkyy olevan jalustalla. Huomioi Jannen knalli ja Annan kukkahattu. Ne ovat heidän omiaan. Myöhemmin heilläkin oli auto, mutta ei tuollainen lelu." (Mirja Alhola. Evert ja Hinni. 1986 Kustannus Oy Harppuuna)

 Tämä kuva oli alkuna seuraavaan kohtaukseen, jossa Auroran kanssa Kanadaan lähtenyt naapurin palvelustyttö Iida ja Iidan sulhanen  Pekka Lohi menevät otattamaan kihlajaiskuvan ja pyytävät Auroran mukaan valokuvaamoon:


Valokuvaamon nimi oli Luciano's Photographs. Luciano oli italialainen mies, joka hymyili koko ajan, kun Pekka selosti, että pitäisi ottaa kihlajaiskuva hänestä ja Iidasta.
  – Very good. Very good, hän sanoi kumarrellen Iidalle, Pekalle ja Auroralle ja ohjasi kolmikon ateljeehen tai oikeammin katoksen alle, jossa seisoi oikea musta avoauto kankaalle maalatun maiseman edessä!
  – Kerta se on ensimmäinenkin, Pekka vitsaili ja auttoi Iidan istumaan upottavan pehmeälle nahkaistuimelle ja kiersi itse viereen. Iidan ja Pekan posket olivat tulipunaiset jännityksestä.

Valokuvaaja asetti Pekan kädet ohjaustangolle, ikään kuin Pekka ajaisi autoa. Hän käänteli Iidan päätä vuoroin toiseen ja toiseen suuntaan, mutta ei tullut tyytyväiseksi. Sitten hän livahti verhon taakse ja ilmestyi sieltä mukanaan iso lierihattu, paljon hienompi kuin se, joka oli pudonnut Iidan ja Auroran matkatoverilta  Liinalta Atlantin aaltoihin. Hattu oli täynnä koristeita, kuin hedelmävati. Auroralle tuli aivan nälkä, kun hän sitä katsoi. Valokuvaaja asetti hatun Iidan päähän. Iida ryhdistäytyi hatun painosta.
Valokuvaaja hymyili nyt tyytyväisenä. Sitten hän laittoi sormen huulilleen ja meni kameransa taakse. Hän pisti päänsä ison mustan hupun sisään ja sääteli linssiä, tuli ulos hupun sisältä, otti käteensä pöydältä ison mustan levyn, työnsi sen varovasti kameran sisälle, veti suojuksen ulos, pani taas sormen huulilleen, sytytti telineen päällä olevan fosforin. Huone leimahti äkkiä häikäisevän valoisaksi. Valokuva oli otettu.
--
  – Nyt on oltu automobiilissakin. Siinäpä onkin ihmettelemistä kotipuolessa, kun lähetetään kuva, Pekka vihelteli tyytyväisenä.

Aurora. Vaahteralaakson tyttö 1991 (2. painos 1992)
Mirja Alhola on kirjoittanut muitakin kirjoja.

Venäjä ennen vallankumousta

Venäläisiä tyttöjä 1900-luvun alussa. Kolmen suodattimen läpi 1900-luvun alussa otetut valokuvat, joita voidaan katsella vasta nykytekniikalla.  Tsaarin valokuvaajan Sergey Produkin-Gorskyn 1909-1915 ottamia kauniita valokuvia on varsinkin täällä suuressa koossa.

kuvat Wikipediasta