Aurora on siirtolainen ja paluumuuttaja

Eräänä päivänä hakkasin Torontossa keittiön pöydän ääressä punaista kirjoituskonettani ja näin mielessäni kolmiulotteisena, kuin monivärisenä hologrammina vaalean tytön, joka pyyhki pölyjä viktoriaanisessa kartanossa. Annoin tytölle nimen Aurora ja aloin kirjoittaa. Muutimme takaisin Suomeen yhdeksän vuoden siirtolaisuuden jälkeen ja jatkoin kirjaani uudesta suomalaisesta Aurorasta, sortovuosien tytöstä, joka joutuu muuttamaan vuonna 1903 Kanadaan etsimään Suomesta karkotettua isäänsä. Syntyi Aurora vaahteralaakson tyttö (1991, 2. painos 1992.)

5.12.2011

Tuoksurasiat ja pomanderipallot

Viktorian aikana käytettiin paksuja mattoja, moninkertaisia ikkunaverhoja, topattuja huonekaluja ja tekstiilejä kaikkialla: laajoja liinoja pianon tai flyygelin päällä, itämaisia mattoja pöytäliinoina ja kankaisia kaitaliinoja takan reunustalla.

Kotiin tuli helposti ummehtunut haju. Sitä karkotettiin tuoksuilla. Rei'itetyissä rasioissa oli ruusunlehtiä, samoin kaakeliuunin päällä isossa maljassa - näin ainakin Raumalla.
uuni ja gramofoni

Kaakeliuunin päällä olevassa uurnassa säilytettiin ruusunlehtiä tuomaan hyvää tuoksua.


Käytettiin myös pomanderipalloja. Sitruunoihin ja appelsiineihin on pistetty neilikoita ja niiden päälle on ripoteltu joulumausteita. Ne kuivataan vaikkapa kaapin päällä. Niitä käännellän usein.

Kunnolla kuivunut pomanderipallo säilyy vuosikaudet, kun sen säilyttää tiiviissä peltirasiassa ja ottaa esille jouluisin tuomaan kotiin juhlan tuoksua. Kuvassa olevat tyoksuåallot ovat 10-20 vuotta vanhoja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti