Aurora on siirtolainen ja paluumuuttaja

Eräänä päivänä hakkasin Torontossa keittiön pöydän ääressä punaista kirjoituskonettani ja näin mielessäni kolmiulotteisena, kuin monivärisenä hologrammina vaalean tytön, joka pyyhki pölyjä viktoriaanisessa kartanossa. Annoin tytölle nimen Aurora ja aloin kirjoittaa. Muutimme takaisin Suomeen yhdeksän vuoden siirtolaisuuden jälkeen ja jatkoin kirjaani uudesta suomalaisesta Aurorasta, sortovuosien tytöstä, joka joutuu muuttamaan vuonna 1903 Kanadaan etsimään Suomesta karkotettua isäänsä. Syntyi Aurora vaahteralaakson tyttö (1991, 2. painos 1992.)

29.5.2013

Aurora-kirjat liian aikaisin?


Kirjani Aurora ja Molly (1999) kannessa on oikealla löytölapsi Molly, joka on lähetetty pikkutyttönä Irlannista Kanadaan palvelijaksi ja olkihattuinen Aurora Koivu, jonka isä, kasvitieteilijä ja lehtimies on karkotettu Suomesta. Isäänsä etsiessään Aurora menee palvelustytöksi torontolaiseen kartanoon ja elää kahden yhteiskuntaluokan välillä. Hän ystävystyy sekä palvelijoihin että kartanon omistajan tyttäreen ja poikaan.

Kirjoitin tämän äsken Facebookiin:
Kun kirjoitin Aurora-kirjat 1990-luvulla [1991-1999], ei ollut tietämäni mukaan vielä kirjoja, joissa olisi kuvattu suuren talon elämää tasa-arvoisesti myös palveluskunnan näkökulmasta kuten tein noissa tyttökirjoissa. Hesari kylläkin kirjoitti, että otin osaa keskusteluun palveluskunnan asemasta. Aurora voitiin nähdä vain Montgomeryn kirjojen jäljitelmänä, vaikka yhteistä niissä on vain maa ja 1900-luvun alku, jolloin Aurora ja nuori Montgomery elivät.

En ollut nähnyt silloin sarjaa Kahden kerroksen väkeä, sillä asuin Kanadassa 1980-luvun. Ja Downton Abbey - TV-sarjassahan vasta kuvataan sekä palvelijat että herrasväki ihmisinä, ei vain yhteiskuntaluokkina.

P.S. Eräs lukija kertoi minulle, että lukiessaan kirjaani Aurora Vaahteralaakson tyttö (1991, 1992) hän koki ensin lukevansa käännöskirjaa - suomalainen ei voi kirjoittaa noin. Kun kirjassa kerrottiin Suomesta, hänestä teksti vaikutti suomalaisen tekstiltä. Ehkä monien on vaikeaa tajuta tämä kaksoisnäkökulma, joka minulla on, kun olen asunut yhteensä 10 vuotta Pohjois-Amerikassa. Nykyäänhän Suomessa asuu paljonkin ihmisiä, joilla on vastaavanlainen tilanne.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti