Aurora-blogi: maaliskuuta 2018

31.3.2018

Kevään merkkejä

Kevään merkkejä
Viime vuonna leskenlehtiä tuli vasta 27.4. Miten tänä vuonna?

Luonto yhdistää meidät menneisyyden ihmisten kanssa.

Kevään vihreys virkistää

Aurinko lämmittää vanhoja taloja niin kuin sata vuotta sitten.

Kevät Töölönlahdellakin on sama kuin ennenkin

Kevät Kaivopuistossa. Monet asiat ovat Helsingissä samaa kuin ennen.

Puissa on jo silmuja, ruoho vihertää. 1900-luvun alun perhe kevätasuissa. Erik Tryggelin: Läsflickor (rippikoulutyttöjä, 1903-1905 eli Aurora-kirjojen aika). Pohjoismainen museo Tukholma. Nordiska Museet
Isoilla tytöillä ja äidillä on pitkä hame, nuorimmalla pikkutytön asu, lyhyt hame.
(Tämä on yhtenäinen maalaus, mutta se on lasin takana kuin paneeleina, joten jouduin tekemään siitä kollaasin.)

26.3.2018

Juhlapäivän kahvitarjoilu

1900-luvun alussa tulivat muotiin kahvikutsut. Näin läntisessä naapurissamme Ruotsissa. Pohjoismainen museo. Nordiska Museet.

Hyvin koulutettu ja taitava sisäkkö loi joustavan ja mukavan tunnelman niin kuin nykyajan tarjoilija. Hänellä on kaunis asu. Kun hän menee naimisiin, hän osaa jatkaa kodissaan juhlatapoja, joita on oppinut työpaikassaan. Kahvipöytä ja seitsemän sorttia leivonnaisia levisi koko maahan, sillä naiset olivat ennen taitavia leipomaan pullarinkilät ja maustekakut. Kahvipöytä kotona leivottuine herkkuinen on kuulunut suomalaiseen kulttuuriin viime aikoihin asti.

13.3.2018

Lystikkäät luppakorvat

Kanadassa asuessani olin vuosina 1983-1988 kolumnisti puolueettomassa ja riippumattomassa viikkolehdessä: Se ilmestyi Torontossa ja oli suurin suomalaislehti Kanadassa. Kirjoitin joka viikkoa paitsi kesälomalla, jolloin olimme koko perhe yleensä pitkällä telttailu- ja kaupunkimatkalla ei puolilla Yhdysvaltoja.

Kirjoitin pienellä punaisella kirjoituskoneellani hyvin nopeasti. Sen huomaa siitäkin, että heti ensimmäisessä lauseessa on jäänyt korjaus tekemättä: Sana 'eräs' olisi pitänyt poistaa. Pirkko Pekkarinen (=Pirkko Anna Amnell) Vapaa Sana 18.6.1987. Seuraavana vuonna muutimme takaisin Suomeen.

12.3.2018

Luistinrata Helsingin Pohjoisrannassa

Luistinrata meren jäällä Helsingissä. Kuva on kirjasta "Helsinki ennen meitä", 1947 laitoksesta.

11.3.2018

Helsinki maaliskuussa

March in Helsinki

pajunkissat

luminen puistonpenkki

maaliskuussa

9.3.2018

10.3. Hyvää nimipäivää Aurora!

1991, 1.painos, 1992 toinen painos 1. Aurora-kirja

Hyvää nimipäivää Aurora Koivu, Aurora-kirjojen päähenkilö, fiktiivinen sortovuosien tyttö. Kuvassa ovat uunitoreet esikoiskirjani vuonna 1991. Vuonna 1995 nimi Aurora pääsi almanakkaan. Soitin nimiprofessorille, ja hän sanoi, että 1990-luvun alussa ilmestyneillä Aurora-kirjoillani saattoi olla yhteys nimen suosion kasvuun.

Pirkko Pekkarinen [ = Anna Amnell] Aurora Vaahteralaakson tyttö 1991, 1992 Kirjapaja

Ensimmäinen Aurora-kirjani Aurora vaahteralaakson tyttö ilmestyi vuonna 1991. Painos loppui kesken joulumyynnin, mutta uusi painos otettiin vasta seuraavan vuoden alussa. Jatko-osa Aurora ja Pietarin serkut ilmestyi vuonna 1993 ja kolmas osa Aurora ja villikyyhkysten aika vuonna 1995. Julkaisin ne nimellä Pirkko Pekkarinen.

Aurora ja Pietarin serkut 1993 Kirjapaja

Aurora ja villikyyhkysten aika 1995 Kirjapaja

Vuonna 1999 ilmestyi lasten versio Aurora ja Molly, joka oli Hesarin eniten myytyjen kirjojen luettelossa. Julkaisin sen nimellä Anna Amnell. [Wikipedia].

Anna Amnell: Aurora ja Molly 1999

Eräs kirja-arvostelija moitti minua Anna Amnellia Pirkko Pekkarisen plagioinnista. Kirjoitin hänelle kiitoskirjeen, mutta selitin samalla, että olimme alkaneet koko perhe käyttää sukunimeä Amnell, mieheni äidin Lempi Aurora Amnellin (1904 -1982) tyttönimeä. Hänestä keksin nimen Aurora kirjoilleni. Ja onhan se nimi uuden vuosisadan alun ja uuden aikakauden alun ja aamunruskon symboli.

Kaikki Aurora-kirjani julkaisi Kirjapaja. Minua pyydettiin laatimaan yhteispainos lahjakirjaksi, ja aloinkin tehdä sitä. Minulla oli oikein miellyttävät kustannustoimittajat. Mutta sitten kustantaja perui yhtäkkiä pyynnön ja lopetti historiallisten nuortenkirjojen julkaisun. Pyysin Aurora-kirjojeni oikeudet itselleni.

Aurora-kirjat olivat pitkään loppuunmyydyt. Ne alkoivat loppua varsinkin Helsingin kirjastoista. Vuonna 2013 julkaisin omakustanteena yhteisniteen Vaahteralaakson Aurora. Se on edelleen netissä myynnissä sekä Books on Demandin että muiden nettikauppojen kautta. Käytin sen kuvituksena poikani Matti Amnell Jr:n tekemiä kansikuvia ja Aurora ja Molly -kirjan m/v-kuvitusta. Olen erittäin kiitollinen pojalleni siitä, että hän teki kansien kuvat ja kuvitti kaikki nuortenkirjani, opiskelijana ja työn ohella. Hän on opiskellut taidetta Toronton yliopistossa ja myöhemmin Pariisissa.