Täydellinen Edwardin ajan asu

Lue dosentti Henric Bageriuksen artikkeli ruotsalaisesta muotitoimittajasta: Else Kleen-en modeskribent med feministisk agenda.
Else Kleen on GENIn mukaan etäserkkuni. Else Kleen is your 12th cousin thrice removed.

Pietari Kalm kävi Niagaralla ja söi popcornia

Pietari Kalm (1716-1779) teki tutkimusmatkan Amerikkaan. Hän oli ensimmäinen suomalainen, joka kävi Niagaralla. Hän oli taatusti ensimmäinen, joka söi popcornia. Intiaanit valmistivat sitä nuotiolla.

Hän näki myös hänen aikansa jälkeen sukupuuttoon kuolleita villikyyhkyjä ja kirjoitti,  että niitä oli  ”lentelemässä uskomattoman suurina parvina”. Ne lepäsivät puitten latvoissa. Muuttokyyhkystä tutkimuksen kirjoittanut Kalm arveli niiden painon voivan kaataa erämaissa puita. Niitä oli valtavasti, ja ne söivät viljan pelloilta, Siksi niitä alettiin pyydystää verkoilla.

Lue blogikirjoitukseni Pietari Kalmista toisesta blogistani. 
Ja tästä blogista 

Aurora ja villikyyhkysten aika: Villikyyhkyset kuolivat sukupuuttoon

Kirjoitan yhteispainoksen lopussa lukijoille suunnatussa kirjoituksessa:

 --Luontoa ja 1900-luvun alun maailmaa symboloivat [Aurora-kirjoissa] villikyyhkyset eli muuttokyyhkyt.
Villikyyhky eli muuttokyyhky aiotaan herättää eloon DNA:lla (koko blogikirjoitukseni Blogisisko.blogissani)

Pietari Kalm on GENIn mukaan viides serkkuni kahdeksan sukupolven takana. Se ilahduttaa minua.
Peter Kalm is your fifth cousin 8 times removed

Wikipedian artikkeli Pietari Kalm
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pehr_Kalm
Lue artikkeli Pietari Kalmista myös Kansallisbiografiasta
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2618

Helsinki vanhoissa kuvissa

Joski Hakonen tehtaanpuiston kansainvälinen messutapahtuma... postikortti

1900 l alusta... vasemmalla sepänkatu...

JOS olet Facebookisssa, valitse Helsinki vanhoissa kuvissa (The old pictures of Helsinki). Ihania kuvia.

Old chandelliers

Iltakävelyllä kuvattua


a small chandellier

Naisrunoilija kirjoitti omalla nimellään

Turku 1818 Public Domain
Kirjailijaserkku. "Catharina Charlotta Ross (1750- 1828) oli varhaisimpia omalla nimellään julkaisseita suomalaisia naisrunoilijoita. Rossin julkaistu tuotanto jäi tiettävästi kahteen lehdessä ilmestyneeseen runoon.--1801 ”Öfver Solen” (’Auringosta’) Åbo Tidning -lehdessä – runoilijan omalla nimellä, mikä oli siihen aikaan Suomessa harvinaista ja naisten kohdalla suorastaan ennenkuulumatonta --5. maaliskuuta 1802 ilmestyi Åbo Tidningissä Rossin toinen runo ”Skaldestycke öfver Vintern” (’Runo talvesta’). Se oli kuusisäkeistöisenä esikoisrunoa pidempi ja kuvasi talven kylmyyttä ja pimeyttä." Wikipedia

Viides serkkuni 6 sukupolven takana
Catharina Charlotta Isacsdotter Ross is your fifth cousin 6 times removed ((GENI) #etäserkut, #geni
Catharina Charlotta Ross Wikipediassa

Hopeateetä oopperassa

Olin poikaystäväni, nykyisen mieheni kanssa opiskeluaikana ensimmäistä kertaa oopperassa. Väliajalla piti ostaa virvokkeita. Rahaa oli vähän. - Otetaan hopeateetä, sanoin. - Se kuulostaa hienolta. Se oli halvinta ja tarjottiin hienosta kupista. Me maalta tulleet opiskelijat emme tienneet, että se oli kuumaa vettä sokerin kanssa. Uusi oopperatalo ei korvaa vanhaa tunnelmassa.
Opin, että vaatimaton ruoka maistuu hyvältä kauniista astiasta tarjottuna.

Vadellmia aamiaiseksi suoraan pensaasta

Kun olimme nuoripari, asuimme Huopalahdessa vastapäätä vanhaa puurakenteista rautatieasemaa tässä Kaivopuistosta siirretyssä villassa. Sen pihalla kasvoi 60 puuta. Oli myös pitkät rivit vadelmapensaita. Meille kuului osa pensaista ja meitä neuvottiin tekemään vadelmista hilloa. Teimme toisin: joka aamu menimme kolmestaan, pieni poikamme kolmantena, puutarhaan ja söimme aamiaiseksi herkullisia vadelmia suoraan pensaasta. Siinä ne tulivat ihanteelliesti säilötyiksi. 

[Tämä talo on mukana kirjassni Aurora ja Pietarin serkut (nimellä Pirkko Pekkarinen, 1993 Kirjapaja. Klikkaa kirjoittajannimeä Kirjasampossa). Se on siinä Terijoen huvila, ja siinä ovat vielä jäljellä puuleikkaukset, joita tuollaisissa taloissa oli yleensä Carpenter Gothic -tyyliin. Kirja on ollut jo kauan loppuunmyyty ja on nyt mukana yhteispainoksessa Vaahteralaakson Aurora, jonka olen omakustantanut tällä vuosituhannella.]
Huvilan kuva: Aune Kämäräinen. Kuvaa on muunneltu ja pienennetty. Alkuperäinen kuva.

Värikollaasit. Syksyn värejä

Tyttöjenhuone Louhisaaren kartanolinnassa, jossa kävin kesällä 2011 ja otin paljon kuvia. ks
https://www.flickr.com/photos/amnellanna/albums/72157627118066275/page2
Sopi mielestäni näihin väreihin.
uudet värikollaasit . 193/2019
Värimalli- Kiitos jälleen Aino.

Vanhaa Helsinkiä dekkareiden ystäville

 Kirjailija Timo Saarto on saanut uunituoreet kirjansa kustantajalta. Kuva Facebookista Timo Saarron sivulta.
Pidän Timon kirjoista. Helsinki elää niissä, vanha Helsinki. Hän opastaa Helsingin kaduilla ja ihmisten mielenmaisemissa tuona vaikeana aikana.
 
Timo Saarto Kivikalmisto :
"Kivikalmisto on itsenäinen jatko-osa Timo Saarron vuosiin 1917-18 sijoittuville rikosromaaneille. Vuoden johtolangalla 2018 palkitun Kuoleman kuukauden sekä Kevään varjon tavoin se kuvaa epävakaan ja myllerryksiä täynnä olevan aikakauden oloja Helsingissä väkevänä panoraamana ja kertoo tutuksi tulleiden päähenkilöidensä kautta yksityisten ihmisten kohtaloista noina vuosina. " (Kariston esittely.)

Uudet värikollaasit. Eremitaasi

 Pietarissa 2014

  värimalli
Uudet värikollaasit 2019/07

Olga ja Elisabet

Näin Olgan nimipäivänä tulee mieleen, että Aurora-kirjoissani esiintyvät Olga ja Elisabet saivat nimen lasteni marsujen mukaan. Tämä kuva on esiintynyt jossakin kirjassa vuosia sitten ja olen saanut sen myös omakseni. Kuva: Aune Kämäräinen.

Olga ja Elisabet ovat pietarinsuomalaiset siskokset. Isä suomalainen, äiti venäläinen kuten Aurorallakin. Aurora-kirjoissa eletään 1900-luvun alkua Venäjän keisarikunnassa ja Suomen suuriruhtinaskunnassa ennen suurta myrskyä.

Kirjan Vaahteralaakson Aurora [yhteispainos, saatavissa nettikaupoista myös E-kirjana] kannessa serkukset Aurora ja Olga luistelevat Uspenskin katedraalin vieressä luistinradalla. Kannen teki poikani Matti Amnell (Jr) opiskeluaikanaan kirjaan Aurora ja Pietarin serkut (1993, Kirjapaja). Sitä saattaa saada joistakin kirja-antikvaareista ja tietenkin lainaksi joistakin kirjastoista.

Ehrensvärd

Ehrensvärd neljäs serkku seitsemän sukupolven takana 
https://www.geni.com/…/Augustin-Ehrensv…/6000000000074565618Sotamarsalkka Augustin Ehrensvärd is your fourth cousin 7 times removed. We lived in Suomenlinna 1971-1974. Emme tienneet silloin, että Ehrensvärd oli etäserkku, neljäs serkku seitsemän sukupolven takana, mummolleni kolmas serkku. DNA tietää ja papintodistukset. sukulaisuus tuli Turun saksalaisen pormestarin ja hänen virolaisen vaimonsa kautta. Meitä suomalaisia on ollut aina monenlaisia, monista säikeistä tehtyjä (Schaeffer-Konung Johan III:s skeppare och senare borgmästare i Åbo. .)

Kartano suomalaisessa kulttuurissa

Haikko oma kuvani

"Kautta vuosisatojen kartanoilla on ollut aivan erityistä merkitystä suomalaisessa kulttuurissa ja viehätysvoimaa suomalaisten mielissä.  Zachris Topelius totesi vuonna 1875 ilmestyneessä Maamme kirjassaan, että 'Jokainen kartano on muistomerkki'."
Eläköön eilinen! -blogin luoja ja sen artikkeleiden kirjoittaja valt.maist. Mari Anthoni (ent. Nevalainen) on Espoon historiaan erikoistunut--
http://elakooneilinen.blogspot.com/2013/10/ralssista-rustholliin-saterista.html

Aurora -kirjat

Aurora -kirjat
http://amnell-anna.blogspot.com/2017/11/vaahteralaakson-aurora-jo-yli-25-vuotta.html

Esikoisteokseni Aurora vaahteralaakson tyttö ilmestyi syksyllä vuonna 1991. Ensimäinen painos loppui kesken joulumyynnin, ja uusi painos otettiin alkuvuodesta 1992. Fiktiivisen Aurora Koivun isä karkotetaan Suomen suuriruhtinaskunnasta, ja Aurora lähtee isänsä perässä Kanadaan. Hän ei löydä heti isäänsä ja joutuu palvelustytöksi isoon kartanoon ja saa siellä ystäviä. Hänen elämänsä saa uuden käänteen, kun hän tutustuu kandalaiseen taideopiskelijaan. Hänen oma taiteilijankutsumuksensa vahvistuu

30-04-2019

30-04-2019

Aurora Suomessa ja Kanadassa kaikkina vuodenaikoina

1900-luvun alun elämää kaikkina vuodenaikoina Suomessa ja Kanadassa. Edwardin aika, sortovuodet, Toronto, Helsinki, "Iisalmi". Yhteisnide 1990-luvulla (1991, 1993 , 1999) ilmestyneistä Aurora-kirjoistani. Historian huminaa e-kirjana ja paperikirjana. Vanhan ajan tyttökirjan lailla koko perheen kirja.
Nettikaupoista

Vuodenajat

Art Nouveau-lasimaalaus kuvattu Pietarin ja Paavalin linnoituksen museossa Pietarissa. Keskellä poikani tekemä kuva kirjaan Aurora ja Pietarin serkut, joka kertoo Auroran ja hänen pietarinsuomalaisen paluumuuttajaserkkunsa Olgan kouluvuodesta 1905. Se on nyt kolmen ensimmäisen Aurora-kirjan yhteispainoksen Vaahteralaakson Aurora kannessa. Kirjaa on pehmeäkantisena paperikirjana ja e-kirjana saatavissa nettikaupoista.

Uudet värikollaasit

Kokeilen, pääsenkö jälleen käyttämään blogiani.  Pystyin kommentoimaan ainakin tähän blogiin. p.s. n jälleen mahdotonta kommentoida ylivoimaisen vaikeiden varmistusten vuoksi.
värikolmiot

Kirjailijaserkkujani: Mary Marck ja Anni Swan

Kersti Bergroth nuorena tulevana kirjailijana, kuva kirjasta
Lapsuuden Viipuri Kersti Bergrothin teksteissä
Hän käytti nimeä Mary Marck suosituissa tyttökirjoissaan.

Nuori Anni Swan
Vanhan ajan tyttökirjat Aurora ja Iiris-rukka.
Suomen Kirjasäätiön Kirja koulussa -kampanjassa 2005 koululaisten tuli verrata kahden kirjailijan kirjoja, nimittäin Anni Swanin Iiris rukkaa ja minun Aurora-kirjojani: "Vertaile tyttöjen kokemuksia Helsingissä. Kirjat kertovat samasta ajasta, mutta ne on kirjoitettu eri aikaan. Miten tämä näkyy kirjoissa?



Kirjoitukseni Mary Marckin kirjoista Yhteiskoululaisia Helsingissä Mary Marckin Eeva-kirjat kotisivublogissani. 


Anna Amnell: Yhteiskoululaisia Helsingissä. - Sara Kokkonen: Rasavillejä ja romantikkoja. Rakkaat suomalaiset tyttökirjat. Avain 2013. Luvussa Kersti Bergroth (Mary Marck)/ Lukijat kertovat, sivut 72-76. 

Molemmat nuortenkirjailijat ovat GENIn  mukaan seitsemänsiä serkkujani kahden sukupolven takaa.  ( 7th cousin twice removed)
(Molemmat äitini äidin kautta: Sinius, Paldanius, Wacklin, Essen, Wegelius)

Uudet värikollaasit

punatukkaiset naiset

värimalli  kollaasi 167, 8/2019

On mahdotonta kommentoida, sillä pitää loputtomiin merkitä liikennevaloja, suojateitä ..On harmillista, että minulla on useita blogeja Bloggerissa. en halua siirtää näitä pois kommentoinnin takia.

Aurora-kirjat, sortovuodet, suomettuminen

Luen Aleksi Mainion kirjaa Erkon kylmä sota. Helsingin Sanomat Moskovan varjossa. 2018. Kuvassa sivu, jossa kerrotaan Erkon perheen lähdöstä Amerikkaan karkotettuina. Vieressä on sivu kirjastani Aurora Vaahteralaakson tyttö (1991, 2. painos 1992)

Kirja-arvostelut ensimmäisistä Aurora-kirjoistani Helsingin Sanomissa 1991 ja 1994. Julkaisin kirjat nimellä Pirkko Pekkarinen, Otimme koko perhe 1990-luvun lopulla käyttöön mieheni äidin tyttönimen Amnell, ensin lapsemme ja sitten mieheni ja minä. Ensimmäisen Aurora-kirjani helppolukuinen versio ilmestyi uudella kirjailijanimelläni. Anna Amnell: Aurora ja Molly. 1999.
 Aurora-kirjojen 1-3 yhteispainos on myynnissä paperikirjana ja E-kirjana.
Otteita muista kirja-arvosteluista. 
https://aurorakirjat.blogspot.com/p/aurora-kirjoista-sanottua.html

Anni Swan seitsemäs serkkuni

Kaikenlaista kivaa löytää sukututkimuksesta. Geni kertoi: "Anni Swan is your 7th cousin twice removed. " (twice removed=Kahden sukupolven päässä.) 
En tiennyt tästä, kun Suomen Kirjasäätiön Kirja koulussa -kampanjassa 2005 koululaisten tuli verrata kahden kirjailijan kirjoja, nimittäin Anni Swanin Iiris rukkaa ja minun Aurora-kirjojani:
 "Vertaile tyttöjen kokemuksia Helsingissä. Kirjat kertovat samasta ajasta, mutta ne on kirjoitettu eri aikaan. Miten tämä näkyy kirjoissa? " 

Aurora-kirjojen yhteispainos Vaahteralaakson Aurora. myös E-kirjana. (nettikaupoissa)
 [Huom! 'Aurora ja Pietarin serkut' tapahtuu kokonaan Helsingissä. 'Villikyyhkysten aika' Torontossa. 'Vaahteralaakson tyttö' Savossa, Helsingissä ja Torontossa]

"PEKKARINEN, Pirkko (= Anna Amnell, kirjoitin ensimmäiset kolme kirjaa nimellä Pirkko Pekkarinen]

Aurora, Vaahteralaakson tyttö Kirjapaja 1991.

Aurora ja Pietarin serkut Kirjapaja 1993.
Aurora ja villikyyhkysten aika Kirjapaja 1995.
15-vuotias suomalaistyttö matkustaa Kanadaan etsimään sortovuosien aikana karkotettua isäänsä. Suomeen palattuaan hän asuu sukulaistensa luona Helsingissä.

SWAN; Anni
Iris rukka. WS 1916
Äiditön maalaistyttö muuttaa enonsa perheeseen Helsinkiin.
Vertaile tyttöjen kokemuksia Helsingissä. Kirjat kertovat samasta ajasta, mutta ne on kirjoitettu eri aikaan. Miten tämä näkyy kirjoissa? "

lue koko blogikirjoitus Vanhan ajan tyttökirjat Iiris rukka ja Aurora

Klikkaa sanaa Swan ja lue, mitä muuta olen kirjoittanut Anni Swanista.

Maalaistytöt kaupungissa

Moniin helsinkiläisperheisiin valittiin palveluskunta aina samasta kylästä. Ehkä perheen isoisä oli ollut siellä virassa tai muut sukulaiset ja siellä oli vietetty kesälomia lapsuudesta asti. Tiedettiin, millaisia kylän tytöt olivat, murrekin oli tuttu. Maalaistytöt muuuttuivat, kun tulivat Helsinkiin. Mutta muuttui Helsinkikin, sillä murteet vaikuttivat kaupungissa puhuttuun suomeen - tai ruotsiin, jos tytöt tulivat ruotsinkielisiltä seuduilta. Kirjassani Aurora ja Pietarin serkut on yksi tärkeimmistä teemoista juuri tämä maalaistyttöjen tulo Helsinkiin.
"Kokonaan oma suvaitsevaisuuden ja ihmisarvokysymysten problematiikka kätkeytyy romaanien herrasväen ja palveluskunnan välisiin suhteisiin. Tämä on kummankin romaanin keskeisiä teemoja."Salla Kopela http://aurorakirjat.blogspot.fi/p/aurora-kirjoista-sanottua…

Kolmesta ensimmäisestä Aurora-kirjasta on yhteisnide, jota saa nettikaupoista ja kirjastoista , yleensä lastenosastolta. se sopisi mielestäni myös aikuistenn osastollle.

Vuodesta 1999 olen julkaissut kirjani nimellä Anna Amnell. Otimme koko perhe käyttöön mieheni äidin tyttönimen Amnell. Mieheni isän sukunimi Pekkarinen on hyvin yleinen Savossa ainakin. Amnelleja on vähän, Helsingissä vain muutama.

Ovi. Old doors

An old door in Aleksanterinkatu Helsinki
makrokuvat Ovi



Kaunis ovi raitiotievaunu kympin päätepysäkillä


Kirkonaitan ovi Tammelassa



Iisalmen entisen Tyttölyseon kellarin ovi. Koulun suunnitteli Wivi Lönn.
Katso koko kansio Ovi, door

Matti Amnellin tekemiä kansikuvia on kehuttu

"Sen lisäksi olen jälleen saanut ymmärtää, miten taiteellisia ihmisiä joukossanne onkaan, sillä löysin Aurora -blogin, jossa kerrotaan Anna Amnellin tyttökirjoista. Tässä yhden kansikuva ja kannen tekijä on Matti Amnell 

 

ja tämä kuva on kansi kirjaan Aurora ja Pietarin serkut:"
Leena Lumi blogissa 30/9-11

Auroran Helsinki

Auroran maailma
Kirjojen taustalla on tyynynpäällinen,

Talvinen pikkukaupunki-idylli Porvoossa

Luistelu oli entisajan talven iloja. Näkymä Porvoosta.
Kuvia Porvoosta Flickr-albumi




puutalokaupunki, joka on säilynyt.



Sydämellinen joulukatu Porvoossa.



Kurkistus menneisyyteen.