Hyvää joulunodotusta1

 Kaikille lukijoille!

Joulu Runebergin kotona

 

Runebergin kodissa joulun aikaan

Runebergin museo

Porvoo talvella 

https://www.flickr.com/photos/amnellanna/8294641740/in/album-72157632299642067/

https://www.flickr.com/photos/amnellanna/albums/72157628864373941

https://www.joulutaika.fi/runeberginkodin-joulukalenteri/

Kenkäveron pappila Mikkelissä 150 vuotta

"Kenkäveronniemen pappila oli valmistuessaan vuonna 1869 uuden, rikasmuotoisen puuarkkitehtuurin edelläkävijä. Se edusti rakennustyyliltään lähinnä kertaustyylejä. Siinä oli myös vaikutteita kansainvälisestä rakentamisesta. Uutta aikaa edustivat ristikkoikkunat ja yläkerran keskeltä korkeampi päätyikkuna samoin kuin pitkät, konsolein tuetut räystäät ja rakennuksen lankuista ladottu runko. Kenkäveronniemen pappila sai sveitsiläistyylisen, lehtisahakoristeisen avokuistin. Pitsimäisillä koristeilla oli ulkonäön lisäksi merkitystä myös tunnelmallisten varjojen luojina.

Lue lisää päärakennuksen historiasta täältä

https://www.mikkeli.fi/uutiset/kenkavero-juhlii-paarakennuksen-150-vuotista-historiaa

Lue lisää täältä Kenkävero pappilan historiasta https://www.kenkavero.fi/historia

Vanha Helsinki mukana nykyajassa

Töölönlahden huvilat ovat kodikkaita. Kuva: Matti T. Amnell

Kun keisari vieraili Iisalmen pappilassa

Elisabeth (Lisette) Christina Crohns

Kirkkoherra Collanin vaimo, kauneutensa vuoksi Karjalan ruusuksi sanottu Elisabet Collan.

"Elisabet Collan veljelleen E. A. Crohnsille: ”Maaherra pyysi meitä varustautumaan siihen, että 6 viikon kuluttua saisimme keisarin vieraaksemme ja kuvitteleppa paras veljeni mikä hyörinä täällä on siitä pitäen. Collan tekee tilauksia ja valitsee parhaan puusepän, maalarin ja muurarin korjaamaan ja täydentämään kaikkea mikä on puolivalmista tai tekemätöntä huoneissamme.Minä puolestani olin eilen heti kun olin saanut matkan jälkeen unen hierottua silmistäni navetoissa ja tarkastin hiehot, vasikat, kalkkunat, hanhet ja porsaat, joita heti aletaan juottaa ja ruokkia, että hyvin maistuisivat hänen Majesteetilleen. Sisareni istuvat kirjailemassa, jotta kaikki näyttäisi joten kuten siistiltä. Sofie koettelee kureliivejään ja palvelustyttö panee olutta tänään.Tästä näet paras veli että askaroimme parhaan kykymme mukaan. Vieläpä Jeremias vie tänään myllyyn kolme kuormaa viljaa lestytettäviksi. Vain isänäiti oleskelee tyynenä huoneessaan kerii vyyhtiään ja laulaa säkeitään milloin istuen, milloin seisten...”

Heikki Rantatupa: Eläköön Keisari tulee. Aleksanteri I:n vierailun Savon kohteet 1819, erityisesti Iisalmi ja Vieremä

https://www.vierema.fi/loader.aspx?id=e2541577-db6f-464c-b583-20b9fa436355

Muotokuva: Museovirasto

Elisabeth (Lisette) Christina Crohns is Pirkko Anna Amnell's 11th cousin twice removed!

Kuvia vanhasta Tukholmasta

http://digitalastadsmuseet.stockholm.se/fotoweb/archives/5021-Historiska-fotografier/

Juhani Ahon museo

Juhani Ahon museo Iisalmessa. Kuva: Seija Pajunen

omia kuviani Juhani Ahon museosta




Ahon työpöytä

Pietari ennen vallankumousta

1875 syntynyt isoisäni kertoi usein Pietarista, kun olin lapsi. Hän oli ollut useana kesänä työssä iisalmelaisen Putkolan kauppahuoneen laivassa, joka kulki Iisalmen ja Pietarin väliä. Hänen serkkunsa oli Putkolassa työssä kirjurina, myöhemmin johtajana mentyään naimisiin omistajan tyttären kanssa. 

Serkku kertoi isoisälle: Nyt saat mukavan työn. Olet lastaajana, ja perillä saat olla vapaana (muistaakseni kaksi viikoa. ) Se oli ihanteellinen työ nuorelle miehelle, joka oli hyvässä kunnossa. Myös laivamatkan aikana hän oli vapaa, sai soittaa viuluaan toisen pelimannin kanssa, joka neuvoi hänet ottamaan myöhemmin soittotunteja Kuopiossa.

Ukki oli vähäpuheinen mies, ja sodan aikana ja sen jälkeen ei sopinut kovasti kehua Pietaria. Toivon, että olisin haastatellut ukkiani kunnolla, sillä hän eli vanhaksi, 94-vuotiaaksi. Hänelle tsaarien aika oli ollut hyvää aikaa kuten yleensä sen ajan suomalaisille.
Olin surullinen siitä, että ihana Pietari oli kadonnut ja kävin siellä ensi kerraan vasta 2010-luvulla, jolloin sisareni poika, ukin lapsenlapsi, oli sielllä töissä. Tuli käytyä silloin Pietarissa kolme kertaa, ja joka kerta olin mieheni kanssa siellä viikon tai kaksi hänen luonaan.
Pietari oli minulle lapsuudessa unelmien kaunis ja jännittävä kaupunki. Se on mukana melkein kaikissa kirjoissani, vanha Pietari ennen kuin bolshevikit sen pilasivat kuten ukilla oli tapana sanoa. Ukki meni naimisiin vuosisadan vauhteessa eikä käynyt sen jälkeen enää koskaan Pietarissa.


Katso kuvia vanhasta Pietarista.
https://monovisions.com/historic-bw-photos-of-st-petersburg-russia-in-the-19th-century/

Kirkniemen kartano

Kuva:  Museovirasto
"

Kirkniemen kartano on yksi Suomen ylhäisaateliston kartanoista ja sen historialliset vaiheet liittyvät suurvalta-ajan mahtisukuihin ja toisaalta marsalkka Mannerheimin viimeisimpiin vaiheisiin. Edustava kartanokokonaisuus rakentuu pää- ja talousrakennuksista, puistosta sekä puutarhasta ja viljelyksistä. Kirkniemen kartanomaisena sijaitsee Lohjanjärven ja Pikkujärven välisellä kannaksella."

Lue lisää

Kirkniemen kartano

Aino ja Jean Sibelius

Katso kuvia, joita otin Sibeliusten kodissa,

Vaahteralaakson Aurora

Vaahteralaakson Aurora Sibeliuspuistossa

Kansi ja kuvitus on vanhimman lapseni opiskeluajalta. Hän on opiskellut taidetta Toronton yliopistossa (University College) ja Pariisissa. Kuvassa Matti Amnell
Kirjassa on kuvituksena 1-3 osan (1991, 1993, 1995 Kirjapaja) kannet sekä m/v - kuvitusta kirjasta Anna Amnell: Aurora ja Molly (1999 Kirjapaja), joka ei sisälly yhteispainokseen, sillä se on Auroran tarina suunnattuna nuoremmille lukijoille.

Vuoteen 1998 kirjoitin lehtijutut ja kirjat nimellä Pirkko Pekkarinen. 1990-luvulla lapsemme ottivat käyttöön isoäitinsä Aurora Pekkarinen ( o.s. Amnell) tyttönimen ja vuonna 1998 myös mieheni Matti T. Amnell  ja myöskin minä. Aloin kirjoittaa nimellä Anna Amnell ja alussa myös  Pirkko Anna Amnell.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Anna_Amnell

https://aurorakirjat.blogspot.com/p/aurora-kirjoista-sanottua.html

KS myös Kirjasampo INFO

https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au914ce5e1-e320-4543-a6e4-eb29b204c376

Kirjailijaserkkuja: Suomen ensimmäinen tyttökirjailija

Marie Louise Furuhjelm, Suomen ensimmäinen tytökirjailija. 10c/3r

Kuva: Kuva: valokuvaamo Riis Museovirasto

Marie Lovisa Furuhjelm

"Furuhjelmin kirjallinen ura alkoi 18-vuotiaana, kun hän 1864–1865 julkaisi lastenkertomuksia turkulaisessa pennikirjastossa Pennibibliotek.Furuhjelmin laajin teos on 1879 ilmestynyt romaani Skilda vägar, jota pidetään Suomen ensimmäisenä tyttökirjana."

Kansallisbiografia Kansallisbiografia

https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/4453

https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175920458126#.VQqyKdKsXzg

Kansallisbiografia
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/4453

Kashmir-kuviot

Kashmir-kuviot olivat muodikkaita Viktorian aikaa. Lue tästä blogista tai Blogisisko-blogistani--

Ensimmäinen kashmir eli paisley -kuvoinen mekkoni 

Kashmir-huivien kulta-aika oli 1840- ja 1850-luvuilla. Niitä pidettiin viktoriaanisena aikana pianon ja flyygelin päälläkin koristeina.

Kashmir-kuviot tulevat muotiin yhä uudestaan, niin että jokainen sukupolvi käyttää niitä useaan kertaan elämänsä aikana. Ne putkahtavat esiin milloin miesten solmioissa ja aamutakeissa, milloin tapettien kuvioissa, peitoissa ja huonekalukankaissa. Tänä syksynä niitä tullaan näkemään taas naisten muotikankaissa.

Kashmirissa oli taitavia kutojia jo antiikin aikoina. 1600-luvulla kashmirilaisten shaalien kukkakuviot yhtyivät muihin koristeaiheisiin, ja syntyivät nuo jännittävät pisaran ja liekin muotoiset kuviot.

Ohuita villaisia Kashmir-huiveja tuli Eurooppaan jo 1700-luvulla kapteenien, sotilaiden ja diplomaattien mukana. 1800-luvun puolivälissä näitä huiveja tehtiin jo Euroopassa, varsinkin Skotlannissa Paisleyn kaupungissa, joka antoi noille kiemurakuvioille nimen ’paisley’, jota käytetään niistä englannissa ja ruotsissa.

Miehetkin käyttivät hartiahuiveja 1800-luvulla. Tarkkaavainen TV:n katsoja on nähnyt sellaisen myös Sherlock Holmesilla. Abraham Lincolnilla oli kashmirkuvioinen hartiahuivi. Kuningatar Viktorialla oli niitä tusinoittain, jotkut maahan asti ulottuvia. Kashmir-huivien kulta-aika oli 1840- ja 1850-luvuilla. Niitä pidettiin viktoriaanisena aikana pianon ja flyygelin päälläkin koristeina.

Mallit kulkivat edestakaisin Euroopan ja Intian välillä. Huiveja ostettiin edelleen myös Intiasta. Sitten Englannissa keksittiin kutomakoneet ja Ranskassa jacquard-menetelmä, jolla malli laitettiin reikäkortteihin, joiden avulla kone kutoi kankaan. Näin kashmirkuvioiset huivit tulivat halvemmiksi ja leveämmiksi kuin alkeellisilla intialaisilla kangaspuilla kudottaessa.

Tämä on blogikirjoitukseni vuodelta 2005 Blogisisko-blogissa, jälleen ajankohtainen
Kashmir-kuviot ovat jälleen muodissa
 http://blogisisko.blogspot.fi/2005/08/kashmir-kuviot-ovat-jlleen-muodissa.html

Lisäys vuonna  2016:

Lisätietoja esimerkiksi  täällä

http://www.paisleypower.com/#!history-of-paisley/c9ar

http://aurorakirjat.blogspot.com/2016/04/paisley-eli-kashmir-kuviot-olivat.html
https://blogisisko.blogspot.com/2005/08/kashmir-kuviot-ovat-jlleen-muodissa.html

1800-luvun koteja Venäjällä

Lisää kuvateksti

Tsaarin perheen kotiopettajatar ja hovinainen

Sophie von Baranoffin salonki

Maria Paschkow is your 11th cousin twice removed.
Muita interiöörejä ym
https://nicholas-i.livejournal.com/207758.html#cutid1

Auroran talo -nukkekoti ja muita kuviani Flickrissä

Useita kymmeniä kansioita kuvistani
https://www.flickr.com/photos/amnellanna/collections/72157600875138530/

The Book and the Rose 2020

2020

Pariisissa 1900

Katso videot. Lue tekstinäyte.

Lhttps://www.youtube.com/watch?v=kghruabCk9g&fbclid=IwAR0Uqpv1oNjPXB1-q5HVhcWdWcePcHOGFMwLO9kiyeE7z3TZ7Ez8UEPywBU
#Paris Capitale de la #France en 1900 Composition Colorisation After effects Grâce à la technologie de l'image et des logiciels puissants il est possible de voir le passé encore mieux et en couleur Rapellez vous à La Ciotat c'est ici qu'a commencer le #Cinéma avec les frères lumières et le Cinéma Eden Théâtre

Thomas Austin on Euroopan matkalla nuoren enonsa Edwardin kanssa vuonna 1903.

Tekstinäyte kirjastani Aurora. Vaahteralaakson tyttö. 1991 (2.painos 1992) ja Yhteisniden Vaahteralaakson Aurora 2015:

Pariisi oli Thomasille tuhannen ja yhden yön maailma. Hän rakasti kaikkea Pariisissa. Aamuisin hän heräsi katukauppiaitten huutoihin ja avasi ranskalaiset ikkunat selkoselälleen. Hän hotkaisi maitokahvin ja voisarvet ja kiiruhti torille, joka oli täynnä värejä, tuoksuja, ääniä ja muotoja. Mestarikokit olivat tulleet sinne jo aamuvarhain valitsemaan ravintolaansa parhaat kalat, vihannekset ja hedelmät.

Pieni musta luonnoslehtiö taskussa ja Baedeker* kainalossa Thomas puikkelehti Pariisin uusilla leveillä bulevardeilla, jotka olivat puolen päivän aikaan täynnä ratsastajia, hevosrattaita, hevosten vetämiä monikerroksisia raitiotievaunuja ja jopa kimaltelevia bensiinintuoksuisia automobiileja, jotka kiehtoivat varsinkin Edwardia.

Thomas ajoi polkupyörällä Boulognen metsässä ja käveli Seinen rannalla etsien lempikirjojaan vanhojen kirjojen myyntikojuista. Hän osti kuumia kastanjoita katukauppiaalta ja ajoi kahden hevosen vetämässä raitiotievaunussa Montmartrelle. Hän piirsi siellä kuvia tuulimyllyistä ja nuorista pariisittarista, jotka asettivat kukkakimppuja sen pienen talon portaille, jossa Taiteilijaelämää-oopperan sankarittaren Mimi Pinsonin kerrottiin eläneen.

Thomasia kiehtoi kiihkeä jännitys Pariisin taidegallerioissa, joissa oli aina jotain uutta ja kapinallista nähtävänä. Hän vietti päiväkausia Louvressa, piirsi ja käveli huoneesta toiseen. Taiteilijakorttelien kahviloissa istuessaan hän sai olla juuri se ihminen, joksi hän oli syntynyt. Hän tunsi itsensä kylläkin sivistymättömäksi ja kömpelöksi tyylikkäitten ja terävä-älyisten pariisilaisten elämää seuratessaan, mutta viihtyi siitä huolimatta paremmin eurooppalaisten kuin maanmiestensä parissa.

Baedeker* = Pariisin matkaopas

Alaskan kuvernööri Hampus Furuhjelm

Johan Hampus Furuhjelm (1821-1909). 

kuva Pvesem Finna 

Furuhjelmilla oli hätkähdyttävän monipuolinen ura.Lue koko elämäkerta alkuun Wikipediasta. kotiopetusta 15 vuotiaaksi. 

Venäjän keisarikunnan laivaston vara-amiraali, tutkimusmatkailija, sekä Alaskan, Venäjän kaukoidän ja Tagamrogin kuvernööri. 

suvun vaakuna

Furuhjelm keräsi matkoillaan merkittävän luonnontieteellisen kokoelman, mm Helsingin yliopiston eläintieteellisessä museossa olevan sukupuuttoon kuolleen stellerinmerilehmän luuranko.Furuhjelmin mukaan on nimetty hänen löytämänsä Japaninmeren Furugelminsaari, engl. Furugelm Island), joka sijaitsee Pietari Suuren lahdella lähellä Korean rajaa ja on Venäjän eteläisin saari. Mount Furuhelm –niminen vuori (1104 m) sijaitsee Baranofinsaarella Alaskassa lähellä Sitkaa, ja Furuhelm Street –niminen katu Sitkan kaupungissa (entinen Venäjän Amerikan hallintokaupunki Novoarkangelsk)

Furuhjelm on GENin mukaan minulle  9c/4r

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hampus_Furuhjelm

Leonie Aminoff: Napoleonic romances

Leonie Aminoff. Klassikkosarja The Torchlight series, jota luetaan edelleen Kuva: Goodreads

Suomalainen ruotsin ja englannin kielellä kirjoittanut kirjailija Leonie Aminoff (1871-1961), jonka vanhemmat olivat helsinkiläinen kauppias Karl Emil Borgström ja englantilaissyntyinen Constance Carolina Paterson.

The Torchlight series of Napoleonic romances 1. E. P. Dutton & Company, New York noff, baroness (1871-1961) 7th cousin thrice removed GENi.

https://www.goodreads.com/series/101227-the-torchlight-series-of-napoleonic-romances

https://fi.wikipedia.org/wiki/Leonie_Aminoff?

Millainen kuningatar meillä olisi ollut?

Margareta ja Fredrik nuorena parina. Heistä suunniteltiin Suomelle kuningasta ja kuningatarta syksyllä 1918. Meillä olisi ollut hieno kuningatar, Saksan keisarin ja Britannian Victorian ja Albertin tyttären tytär. Uskon, että varsinkin nuo yhteydet Englannin kuningasperheeseen olisivat tuoneet Suomelle paljon julkisuutta ja taloudellista etua. Saksan Hohenzoller-suku oli myös arvostettu. Lue Margaretista ja kuningashankkeesta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Margaret_(Saksa)

Queen of Finland, Prinsessa Margaret (Margarethe Beatrice Feodora von Preußen.

Ei ole ihme, että monet merkittävät suomalaiset valtiomiehet toivoivat Suomelle kuningasta. Suomi olisi ollut yksi keskeisistä valtioista näiden suhteiden vuoksi. Pohjolan kungaskunnat ovat olleet ainakin viime aikoihin asti rauhallisia ja edistyneitä maita. Eri maiden Wikipediat kertovat Suomen kuninkaasta ja kuningattaresta enemmän kuin suomalainen Wikipedia. ks ainakin kuvat.

https://en.wikipedia.org/wiki/Princess_Margaret_of_Prussia

Vanhoja autoja Helsingissä

Kuin menneisyyden aave voi vanha auto ilmestyä keskelle kaupunkia.
Otin valokuvat vuonna 2013 Mannerheimintie ja Kluuvikadun kulmassa,

Hyvää nimipäivää Aurorat

Hyvää nimipäivää Aurora Koivu ja muut Aurorat!
Vuonna 1995 nimi Aurora pääsi almanakkaan. Soitin nimiprofessorille, ja hän sanoi, että 1990-luvun alussa ilmestyneillä Aurora-kirjoillani saattoi olla yhteys nimen suosion kasvuun.

Aurora-kirjat ja torontolainen Spadina-museo

"Salin kummassakin päässä oli valkoinen marmoritakka ja niiden yläpuolella samanlaiset kultakehyksiset peilit. Aurora kurkisti peiliin ja näki itsensä samalla aikaa siitä ja huoneen toisessa päässä olevasta peilistä. Peilimaailman loputtomissa saleissa hän pyyhki loputtomasti pölyjä. " (Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora. Aurora-kirjat 1-3. 2014) Aurora-kirjoissani on ollut kartanon esikuvana sijainnissa ja alakerran huoneiden sisustuksessa torontolainen Spadina-museo. 1980-luvulla, jolloin museo avattiin ja kävin siellä usein, se oli sisustettu Victorian ja Edwardin ajan tyyliin. Kirjoitin kirjat 1990-luvulla. Nykyään Spadinan museo on entistettu ja sisustustyylinä on aika 1920-1930. Tässä salissa ovat huonekalut samoja ja niin on korkea peilikin. AnnaAmnell Aurora-books Spadina [Anna Amnell vuoteen 1998 Pirkko Pekkarinen]
https://www.toronto.ca/explore-enjoy/history-art-culture/museums/spadina-museum/
uudistettu Spadina
https://nationalpost.com/posted-toronto/inside-the-newly-restored-spadina-museum