Aurora on siirtolainen ja paluumuuttaja

Eräänä päivänä hakkasin Torontossa keittiön pöydän ääressä punaista kirjoituskonettani ja näin mielessäni kolmiulotteisena, kuin monivärisenä hologrammina vaalean tytön, joka pyyhki pölyjä viktoriaanisessa kartanossa. Annoin tytölle nimen Aurora ja aloin kirjoittaa. Muutimme takaisin Suomeen yhdeksän vuoden siirtolaisuuden jälkeen ja jatkoin kirjaani uudesta suomalaisesta Aurorasta, sortovuosien tytöstä, joka joutuu muuttamaan vuonna 1903 Kanadaan etsimään Suomesta karkotettua isäänsä. Syntyi Aurora vaahteralaakson tyttö (1991, 2. Painos)

15.12.2009

Viktorian aika: joulukuusi



Viktorian puoliso prinssi Albert toi joulukuusen Englantiin. Sen ajan kuvissa voi nähdä, että Viktorian ja Albertin kodissa saattoi olla useita pieniä kuusia, jotka oli asetettu pöydille lahjojen keskelle.

Varakkaiden ihmisten joulukuuset olivat usein täynnä kallisarvoisia koristeita. Myös lahjoja riippui kuusen oksilla. Klikkaa kirjoituksen alapuolella olevia sanoja "kartanon joulu" ja lue, millainen oli tyypillinen hyvin rikkaan perheen joulupäivä ja millaiseksi kuusi oli koristeltu.

Viktorian ajan eli eli siis 1800-luvun jälkipuoliskon ja 1900-luvun alun joulukuusi saattoi olla yksinkertaisesti koristettu luonnosta löytyvillä aineksilla kuten tämä englantilaisen museon joulukuusi.

3 kommenttia:

  1. Hei Anna ja muut Aurora-sivun kirjoittajat,

    Tämä bloginne on tosi ihana. Kuvitus on kaunis ja tekstit sijoiteltu kevyesti ja kauniisti.

    Blogi on ensi silmäyksellä paljon historiaa esiin tuova ja kirjoja mukaansatempaavasti esittelevä.

    Joulun aikaan ehdin varmaan lukea enemmän...

    VastaaPoista
  2. Kiitos ystävällisestä palautteesta. Tervetuloa tutustumaan Viktorian ja Edwardin aikaan.

    Koska Aurora-kirjojeni ilmestymisestä on jo melkein 20 vuotta, katselen niitä toisinaan melkein ulkopuolisena. 1900-luvun alku kiinnostaa edelleen. Aurora tuntuu oikealta ihmiseltä!

    Kirjoitin kolme ensimmäistä kirjaa nimellä Pirkko Pekkarinen. Vasta 1998 otimme koko perhe käyttöön mieheni äidin tyttönimen Amnell, kun se oli jo ihan "jäädä unholaan" kuten anoppini sanoi.

    Sen jälkeen olen kirjoittanut nimellä Anna Amnell (Aurora ja Molly 1999 sekä Lucia Olavintytär -blogissa esitellyt kirjat Kyynärän mittainen tyttö 2004 ja Pako Tallinnaan 2006). (Minua sanotaan edelleen kotona ja ystäväpiirissä Pirkoksi.)

    Kaikki tämän blogin tekstit ovat omiani, paitsi lainatuiksi merkityt. Piirrokset ovat poikani Matti Amnellin kuvitusta, jollei ole toisin mainittu. Valokuvat ovat ottaneet Flickrissä esiintyvä Brin d'Acier alias Matti Amnell ja minä. Olen käyttänyt myös joitakin ilmaiskuvia, joita saa netistä tai Dover Publications kuvia, joita olen ostanut.

    VastaaPoista
  3. Kiitos, vastaus tuli nopeasti ja tiedot oli kiedottu kiinnostaviksi...

    Kiinnostuin nyt näistä Aurora-kirjoista tosi paljon ja jos ehdin, aioin hankkia jouluksi ensimmäisen käsiini.

    ps.
    Lukeminen oli joskus tärkein harrastukseni. Nyt olen katsellut iltaisin ja viikonloppuisin TV:tä. Saan valita itse ohjelmat, kun perheessä on useampi TV. Kilpailu kanavilla on kova, ja sieltäkin tule katsomisen arvoista aika usein.

    VastaaPoista