Aurora on siirtolainen ja paluumuuttaja

Eräänä päivänä hakkasin Torontossa keittiön pöydän ääressä punaista kirjoituskonettani ja näin mielessäni kolmiulotteisena, kuin monivärisenä hologrammina vaalean tytön, joka pyyhki pölyjä viktoriaanisessa kartanossa. Annoin tytölle nimen Aurora ja aloin kirjoittaa. Muutimme takaisin Suomeen yhdeksän vuoden siirtolaisuuden jälkeen ja jatkoin kirjaani uudesta suomalaisesta Aurorasta, sortovuosien tytöstä, joka joutuu muuttamaan vuonna 1903 Kanadaan etsimään Suomesta karkotettua isäänsä. Syntyi Aurora vaahteralaakson tyttö (1991, 2. painos 1992.)

22.2.2010

Tarinamaanantain 75. aihe: Vahinko



Palvelustytön piti olla siisti ja huolellinen

Aurora pyyhki pölyjä ruokasalissa. Pulleavatsaisen astiakaapin yläpuolella oli maalaus talon rouvasta istumassa pianon ääressä nuottivihko käsissään. Aurora olisi halunnut nousta kaapin päälle ja katsoa läheltä mitä nuo nuotit olivat. Entä jos pullean lipaston kiemuraiset tassujalat olisivat murtuneet? Kaikki belgialaiset, ranskalaiset ja italialaiset kukkakuvioiset astiat olisivat lentäneet lattialle ja menneet palasiksi. Ruokasalin itämainen hyytyneen veren värinen matto olisi ollut täynnä posliininsirpaleita.

Mitä tapahtuisi, jos rikkoisi kokonaisen kaapillisen astioita? Jos palvelustyttö pudotti vahingossa vain tarjottimen ja rikkoi herrasväen posliinit, hän sai viikon palkan käteensä ja hänet ajettiin pois talosta.

Aurora. Vaahteralaakson tyttö. 1991 (2. painos 1992)

Tarinamaanantai

2 kommenttia:

  1. Vähän jälkijunassa kommentti noihin Kanada-aiheisiin kirjoihin "Aurora, Vaahteralaakson tyttö" ja "Aurora ja villikyyhkysten aika."

    Aion lukea ne joskus Pääsiäisen aikoihin. Nyt on muutama kirja kesken, jotka pitää palauttaa.

    Terveisin Sininen rooli

    VastaaPoista
  2. Minullakin seisoo aina monta kirjaa odottamassa lukemista. Usein luen useita kirjoja yhtä aikaa.

    VastaaPoista