Aurora on siirtolainen ja paluumuuttaja

Eräänä päivänä hakkasin Torontossa keittiön pöydän ääressä punaista kirjoituskonettani ja näin mielessäni kolmiulotteisena, kuin monivärisenä hologrammina vaalean tytön, joka pyyhki pölyjä viktoriaanisessa kartanossa. Annoin tytölle nimen Aurora ja aloin kirjoittaa. Muutimme takaisin Suomeen yhdeksän vuoden siirtolaisuuden jälkeen ja jatkoin kirjaani uudesta suomalaisesta Aurorasta, sortovuosien tytöstä, joka joutuu muuttamaan vuonna 1903 Kanadaan etsimään Suomesta karkotettua isäänsä. Syntyi Aurora vaahteralaakson tyttö (1991, 2. Painos)

8.7.2010

Hyvää kesää!

Kuvassa on Matti Amnellin tekemä kuva suurlakkovuodesta 1905-1906 kertovan kirjani "Aurora ja Pietarin serkut" (1993) kanteen.

On alkanut kuudes vuosi bloggaajana. Kiitän kaikkia blogieni lukijoita.

Aurora-kirjat ilmestyivät jo 1990-luvun alussa, mutta en ollut vuosikausiin mukana missään kirjallisissa piireissä. Liityin vasta monta vuotta myöhemmin kirjailijajärjestöihinkin. Ei ollut yksinkertaisesti ylimääräistä aikaa, kun olin kokopäivätyössä eli opetin englantia aikuisille, olin perheenäiti ja kirjoitin harvoina vapaina hetkinäni kolme ensimmäistä Aurora-kirjaani. (Lisäys: myöhemmmin sain tietää, että poliittiset syyt olivat estäneet pääsyni Kirjailijaliittoon aikaisemmin: Kirjoitan palvelijoitten asemasta ja suurlakkovuodesta epäpoliittisesta, keskiluokan koulutyttöjen näkökulmasta.)

Blogit ja myöhemmin Facebook ovat tuoneet aivan uudenlaisen mahdollisuuden olla mukana.

Kiitos teille kirjojeni ja blogieni lukijat!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti