Aurora on siirtolainen ja paluumuuttaja

Eräänä päivänä hakkasin Torontossa keittiön pöydän ääressä punaista kirjoituskonettani ja näin mielessäni kolmiulotteisena, kuin monivärisenä hologrammina vaalean tytön, joka pyyhki pölyjä viktoriaanisessa kartanossa. Annoin tytölle nimen Aurora ja aloin kirjoittaa. Muutimme takaisin Suomeen yhdeksän vuoden siirtolaisuuden jälkeen ja jatkoin kirjaani uudesta suomalaisesta Aurorasta, sortovuosien tytöstä, joka joutuu muuttamaan vuonna 1903 Kanadaan etsimään Suomesta karkotettua isäänsä. Syntyi Aurora vaahteralaakson tyttö (1991, 2. Painos)

12.3.2013

Viktorian aika: viinirypälesakset

Viktorian aikana oli tärkeää osata käyttäytyä kaikissa tilanteissa sääntöjen mukaan. Ruokailussa oli tarkat ohjeet. Eräs erikoisuus olivat viinirypälesakset. Ei ollut soveliasta tarttua viinirypäleisiin sormin. Sitä varten olivat rypälesakset (grape scissors). Niillä leikattiin rypäle, pudotettiin se käteen, siitä käden suojassa suuhun. Sitten siemenet tipautettiin kämmenelle - käden suojassa ja siirrettin lautasen reunalle. Ohjeet löytyivät täältä. Viinirypälesakset olivat minullekin täysin tuntematon käsite, kunnes näin niistä kuvan eräässä suomalaisessa blogissa.

Kokonaan eri asia ovat tukevat sakset, joilla viinirypälesatoa korjataan. (Grape shears vs. grape scissors)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti