Anna Amnell: Viktorian ajan paluu

Anna Amnell: Viktorian ajan paluu: Green, Harvey: The Light of the Home. An Intimate View of Women in Victorian America.1983. Tämä kirjoitussarja perustuu omaan lehtiartikk...

Suomen kansallismuseo 1905-1910

Kansallismuseon(1905-1910) arkkitehtuurissa voi nähdä Suomen eri aikakausien rakennuksia: keskiaikaisia kirkkoja ja linnoja. ja sisäosat ovat pääasiassa jugend-tyyliä. Kun puut ovat vielä ilman lehtiä, voi nähdä päädyn kunnolla. Yksi suunnittelijoista oli Eliel Saarinen.

Viktoriaaninen puutarha

Jane C. Loudonin kirjasta  "The Ladies' Flower-Garden of Ornamental Annuals" (1842
Lahjakas Jane kirjoitti kauhutarinoita, feministisiä romaaneja ja puutarhanhoito-oppaita.

Victorian Garden and Jane C. Loudon

Fredrika Runebergin puutarha Porvoossa

Runebergien kotimuseo

Varhaiskevättä Ullanlinnassa

Koulupuisto Helsingin Ullanlinnassa

Anna-kirjat ja Viktorian aika

Photo: Anna Amnell
The marriage proposal, oil painting by Knut Ekwall  (1843-1912) 1880’s.
Oriental door. An impressive Swedish home. Nordiska Museet.
Kuvassa on maalaus "Kosinta" , 1880-luku (Nordiska Museet)
(Klikkaa kuva suureksi, seuraava koko ei mahdu blogiin)

Viktorian ajan rehevä visuaalinen maailma on mielessäni, kun ajattelen nykyään Anna-kirjoja. Luin koululaisena muutaman Montgomeryn tyttökirjoista, samoin Ontarion maisemissa tapahtuvan Sinisen linnan Kanadassa asuessani. Enemmän olin kiinnostunut kirjailijasta itsestään, ja kirjoitin hänestä muutaman lehtijutun. Kirjoitin myös Viktorian ajasta lehtijutun, joka oli alkuna Aurora-kirjoille.

Tänään luin Leena Lumin kauniista kirjablogista kirjoituksen L. M. Montgomeryn kirjoista: Kirja kohtaamispaikkka.  Leena osaa innostaa. Olisi varmaankin aivan uudenlainen elämys lukea Montgomeryn kirjoja nyt, kun tiedän enemmän Maud Montgomeryn (1874-1942) lapsuuden ja nuoruuden ajasta, Viktorian ajasta (vuoteen 1901).

P. S. Muutamat henkilöt ovat kysyneet, otinko toiseksi nimeksi nimen 'Anna' Anna-kirjojen vuoksi. En. Äitini nimi oli Anna, ja hänen esi-äideissään oli monta Annaa. Äiti ilahtui kovasti, kun otin nimen Anna ja sanoi: "Rupesit minun kaimakseni".

Ylimääräinen plussa on yhteys Anna-kirjoihin, vaikka minulle Anna on ollut Kanadan vuosien jälkeen 'Anne'.


L. M.  Montgomery aikuisena (oik. Maud Macdonald)

Lucy Maud Montgomery lapsena: Ihan oikea runotyttö

Linkit vievät uuteen lastenkulttuuriblogiini 
http://annaamnell.weebly.com/

Viktorian aika (Bloggerin kotisivublogissani)

Kuvia: 1900-luvun alun Toronto

Buurisota on päättynyt, Torontossa iloitaan. Kansa on tullut kadulle juhlimaan.
Olen koonnut Flickriin suosikeiksi suuren joukon kuvia 1900-luvun alun Torontosta. Alussa ovat Torontolle ominaiset mutta meille suomalaisille tuntemattomat villieläimet: musta orava ja pesukarhu. Niitä näki pihoilla, puistoissa ja kaduillakin iltahämärässä. Laaksoissa niitä oli runsaasti. Laaksossa kukkii kolmilehti Trillium.
Sitten seuraa kuvia Toronton rakenuksista ja ihmisistä. Lopupuolella on kartano, jonka muutama huonetta olen pitänyt mallina Vaahteralaakson kartanolle. Toronto-kuvat loppuvat keltaiseen pääsiäiskukukkaan. Kunhan flunssan jälkitauti on ohi, teen tarkan luettelon kuvista ja laitan tekstejä.


  Katso koko joukko Katsominen voi olla ensimmäisellä kerralla paikoitellen hidasta - jos haluat katsoa kuvat suurina. Kuvat on lukuisten ihmisten kuvakansioissa. Niin toimii Flickr. Koikeile! Tähän maailmaan tulivat Aurora ja Iida vuonna 1903 kirjassa Aurora, vaahteralaakson tyttö.
200 000:nnen kaupunki on kasvanut monimiljoonaiseksi suurkaupungiksi.

Biljardihuone

Torontolaisen Spadina-museon biljardihuone. Kuva Wikipedia: Spadina House/SimonP
Spadina-museo avattiin 1984, ja sain tästä museosta idean kirjoittaa Edwardin ajasta eli 1900-luvun alusta kirjan Aurora Vaahteralaakson tyttö.
Museon teema on nykyään 1920-luku, josta kertoo kuvassa olevan naisen asu.

tekstinäyte kirjasta, joka tulee olemaan osa tänä vuonna ilmestyvää yhteispainosta Aurora-kirjoista:

Thomas meni biljardihuoneeseen ja sytytti valot. Seiniä kiertävät maalaukset näyttivät aavemaisilta. Puut olivat kuin rivi haamuja, jotka tanssivat pimeällä kedolla.

Lapsena Thomas oli toivonut usein olevansa aikuinen mies, joka saisi seisoa tupakansavun täyttämässä biljardisalissa paitahihasillaan kuubalainen sikari suupielessä ja nauraa kovalla äänellä muiden isopartaisten ja tuuheaviiksisten miesten kanssa.

Joskus hän hiipi salaa alakertaan ja kuunteli biljardihuoneen oven takana, kuinka katosta riippuvat pisterenkaat kolahtivat, kun joku pelaajista sai pisteen ja siirsi kepillään rengasta. Lastenhoitaja keskeytti aina hänen haaveensa, antoi korvapuustin ja raahasi hänet yläkertaan lastenhuoneeseen.
Aurora Vaahteralaakson tyttö, 1991 (2. painos 1992), sivu 176

Myrsky Aurora-kirjoissa

Olen muokannut tänä keväänä Aurora-kirjojani yhteispainokseksi, ja työ alkaa olla valmis. Olen kuvannut jostain syystä myrskyä kaikissa Aurora-kirjoissani. Olen käyttänyt myös omia kokemuksiani.

 Eivät Olga ja Elisabet pelänneet enää myrskyä, vaan katselivat usein sen alkamista parvekkeeltaan [Terijoen huvilalla]. Ensin linnut lentelivät levottomina edestakaisin puitten yläpuolella. Sitten tuuli alkoi kieputtaa kuivuneita lehtiä ja oksia ja nosti niitä yhä ylemmäksi aivan puitten latvoihin asti. 

  Kun puut alkoivat huojua ja taivas muuttua synkäksi, oli aika rynnätä sisään. Tytöt polvistuivat ikkunan edessä olevalle sohvalle ja toisiinsa nojaten ihailivat salamoita ja kuuntelivat kaatosateen ropinaa kato-

(Aurora ja Pietarin serkut)

Pohjois-Amerikassa sään muutokset ovat olleet aina rajuja. Vanha siirtolainen kertoo laivalla:

Kun olin poikanen, meille tuli eräänä kesänä niin paljon mustia heinäsirkkoja, että ne pimensivät auringon ja söivät kaikki jyvät. Toisena vuonna satoi peukalonpään kokoisia rakeita. Vilja meni lakoon ja oli tulla nälkäkuolema. Kesällä on toisinaan niin kuuma kuin saunassa. Talvella on kylmää kuin Siperiassa. Ei käy pitkäksi aika Amerikassa. Aina jotain tapahtuu, jos ei hyvää niin pahaa, tulee vaikkapa pyörremyrsky ja vie tuvan oven mennessään.

(Aurora –Vaahteralaakson tyttö)

Myrsky on juoneen alkuun paneva voima kolmannessa Aurora-kirjassa. Se alkaa myyttiseltä Niagaralta ja mullistaa laakson reunalla olevan talon ihmisten elämän. Ollaan edelleen 1900-luvun alussa, ensimmäiseen maailmansotaan ja vallankumousten aikaan on vain muutama vuosi:

Kevätmyrsky lähti liikkeelle Niagaralta ja pyyhälsi vaahtopäät aallot kintereillään Ontariojärven toiselle puolen Torontoon. Se repi kattopeltejä, kiskoi puita juurineen ja ravisteli kaupungintalon kellotornia niin kovaa, että kivinen koira irtosi tornin seinämästä ja loikkasi villinä vapauteen. Myrskytuuli riensi sitten kaupungin ulkopuolelle vihreille kukkuloille ja sukelsi syvälle tummaan laaksoon.

  Kyhmyinen villiomenapuu natisi rajuilmassa, muutama kiemurainen oksa taittui ja lensi laakson pohjalla juoksevalle purolle, mutta omenapuu ei murtunut. Se oli kokenut pahempiakin myrskyjä.

  Ukkonen jyrisi ja salamoi. Korkeat sokerivaahterat huojuivat laakson reunoilla, vanha hemlokki kaatui rytisten ja puitten juurilla pesissään kyyhöttävät pesukarhut ja haisunäädät vapisivat pelosta.

  Salamat välähtelivät ja valaisivat laakson reunalla kohoavaa isoa kartanoa. Myrsky alkoi riehua tuulen ja sateen pieksämissä suipoissa torneissa. Valot sammuivat kartanosta. Myrskytuuli kolisutteli kattoa ja kieppui parvekkeilla. Se lennätti ilmaan kokonaisen pilven kuivia oksia ja lehtiä puutarhasta ja kasvimaalta, heitti ne verannoille ja valurautapenkeille ja pujahti sitten alastomien marmorikerubien kannattelemaan sementtiruukkuun nauttimaan kaatosateesta.

(Aurora ja villikyyhkysten aika)

Yhteispainos  ilmestyy tänä vuonna.

Blogisisko ® Anna Amnell: Ei mitään aprillia: myrskyjä ja rajuilmoja

Blogisisko ® Anna Amnell: Ei mitään aprillia: myrskyjä ja rajuilmoja: On pelottavaa nähdä, kun myrsky alkaa, puut alkavat heilua kuin joku ravistelisi niitä ja suuri puu kaatuu rytisten. Tänä aamuna luen sa...

Lisäys:

Anna Amnell:  Vaahteralaakson Aurora. Aurora 1-3, yhteisnide 1990-luvulla ilmestyneistä kirjoistani. Myös eKirja. Noin 400 sivua. Ilmestyy syyskesällä 2014.  Sisältää kirjat Aurora Vaahteralaakson tyttö 1991 (2. painos 1992), Aurora ja Pietarin serkut 1993 ja Aurora ja villikyyhkysten aika 1995.